Draghin kilpailukykyraportti: Ei pelkkää yhteisvelkaa, vaan mahdollisuuksia Suomelle
Euroopan komission selvityshenkilö Mario Draghi on julkaissut kattavan raporttinsa Euroopan palauttamisesta kasvun tielle. Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan raporttia voisi verrata jopa Martin Lutherin teeseihin; siinä määrin teräviä ovat havainnot nuutuvasta taloudesta ja sääntelyn luomista ongelmista sekä konkreettiset ehdotukset siitä, miten Euroopan on uudistuttava. Julkinen keskustelu uskollisesti nostaa esiin vain sen tutun ja turvallisen: yhteisvelan.
Bryssel on nyt mielenkiintoisempi kuin aikoihin. Komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin suuntaviivat ja selvityshenkilöiden raportit (Sauli Niinistö antaa varautumisselvityksensä vielä lokakuussa) valottavat EU:n suurta linjaa. Tämä tarjoaa Suomelle ja muille innovaatioihin ja vihreään siirtymään panostaville maille mahdollisuuksia, mutta niiden lunastaminen edellyttää taitavaa edunvalvontaa.
Kasvun mahdollisuuksia Suomelle
Kaikissa papereissa toistuu merkittävänä teemana uusiutuva energia ja sen hinta. Puhdas ja eurooppalaisittain edullinen energia tarjoaa kilpailuedun Suomelle. Suomen hallituksen ja yritysten on pystyttävä nopeasti kehittämään eurooppalaisen tason kertomus siitä, miten pystymme ratkomaan Euroopan teollisuuden haasteita omilla vahvuuksillamme, kuten kasvavalla vetytaloudella ja merkittävällä uusiutuvan energian potentiaalilla. Samalla voisimme saada eurooppalaista vipua esimerkiksi vedyn varastointiin ja siirtokapasiteettiin. Vihreä siirtymä jatkuu, mutta agenda muuttuu sääntelystä teollisuuspolitiikaksi.
Draghi herättää meidät huomaamaan, että Euroopan epävirallinen uskonto – tietosuoja – ei ollutkaan se ihme, joka johtaa eurooppalaiset yritykset kasvun tielle. EU on jäänyt datan hyödyntämisessä USA:ta ja Kiinaa jälkeen ja tilanne on vaikein PK-yrityksissä. Tietosuoja on historiallinen välttämättömyys, mutta sen toteutus on tapahtunut liian kauan puhtaan viranomaisvetoisesti. Tuloksena on epäselvä oikeustila, jossa eurooppalaiset yritykset ratkovat mielettömyyksiä, kansalaisten sensitiiviset tiedot ovat salaamattomina kaupungin verkkolevyllä ja yhteiskuntarauha vavahtelee, kun eurooppalaisten mielet ovat kiinalaisten ja amerikkalaisten käytettävissä somealustojen avulla.
Draghi osoittaa ansiokkaasti, että emme voi säännellä kasvua. Sääntelyä tulee tehdä vain todelliseen tarpeeseen ja silloinkin huolella. Tärkeintä on, että joka vaiheessa tiedetään, miten sääntely tulee vaikuttamaan yrityksiin ja ihmisiin. Alkavat säännöstalkoot ovat pragmaattisille suomalaisille merkittävä mahdollisuus viedä ideansa pöytään ja osoittaa, miten viimeinkin saamme datan ja tekoälyn palvelemaan yhteiskuntaa, ihmisiä ja yrityksiä.
Euroopassa on suuri tarve kasvattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanoksia (TKI) sekä nopeuttaa innovaatioiden kaupallistamista. Suomessa on jo tehty tarvittavat päätökset ja meillä on kokemusta mallista, jossa yrityksillä on merkittävä rooli tutkimuspanosten suuntaamisessa. Tätä oppia kannattaa viedä Brysseliin.
Uutena teemana on turvallisuus, jonka rinnalla jatkuu riippuvuuksien keventäminen. Puolustukseen ollaan valmiita satsaamaan ja hyväksymään samalla tehokkuustappiot omavaraisuuden kehittämiseksi. Puolustuksen sisämarkkina ja varautuminen ovat meille mahdollisuus, mutta ne edellyttävät konkreettisia ideoita siitä, miten eurooppalaiset panokset on käytettävä siten, että se kiihdyttää samalla siviilitarpeita.
Uusi suunta Euroopalle
Draghi hahmottelee Euroopalle uutta suuntaa, ja siihen kuuluu uudenlainen ohjaus teknologioiden ja yhteiskuntien kehittämisessä. Papereissa ei näy Suomen toivetta palata suurista valtiontuista sisämarkkinoiden kehittämiseen. Sen sijaan niissä hahmotellaan uudenlaista, jäsenvaltiokohtaista kilpailukyvyn koordinointia, jossa valtiontuilla olisi suurikin rooli EU:n strategisten tavoitteiden ajamisessa. Suomen tulee olla valppaana ja miettiä laajasti, millä strategisilla aloilla meillä on eniten mahdollisuuksia. On pystyttävä tarjoamaan ajatuksia siitä, miten uudessa poliittisessa ympäristössä luodaan eurooppalaista kysyntää suomalaisille johtaville teknologioille.
Suuri haaste on Euroopan uudistamisen, puolustuksen ja laajentumisen rahoitus. Yksi ehdotus haasteeseen vastaamiseksi on yhteinen velka. Tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä siihen, että EU pystyy toimimaan tärkeimmissä hankkeissa ja että varat käytetään vaikuttavasti. Ensimmäinen suuri ohjelma, Clean Industrial Deal, julkaistaan jo kevättalvella.
Lisätietoja:
