Hajaantukaa, täällä ei ole mitään säänneltävää!
Pun intended. Hajautettu, englanniksi decentralized, on kuumaakin kuumemman web3:n ytimessä. Jokainen teknologia-alaa seuraava on varmasti kuullut web3:sta, mutta suurella todennäköisyydellä ei osaa tarkkaan kertoa, mistä siinä on kyse.
Yleisellä tasolla narratiivi kulkee seuraavasti: Web1 oli internetin ensimmäinen versio, jossa käyttäjät vain lukivat ja selasivat internetsivuja yksisuuntaisesti. Moni muistaa ehkä lauseen “internet on tiedon valtatie”. Web2 syntyi myöhemmin ja toi mukanaan kaksisuuntaisuuden, jossa käyttäjät pystyivät tuottamaan verkkoon sisältöä, kuten esimerkiksi blogeja, wikejä ja kuvia esimerkiksi sosiaalisen median palvelujen kautta. Tätä aikakautta, jota edelleen pitkälti elämme, on kutsuttu myös alustatalouden aikakaudeksi, jossa valta on keskittynyt muutamille alustayrityksille.
Web3 lupaa vallankumouksellisesti demokraattisemman internetin: ajatuksena on purkaa alustayrityksille keskittynyt valta ja palauttaa sen takaisin käyttäjille. Web3-visioissa keskitetyt palvelut hajautetaan lohkoketjujen avulla. Lohkoketjuissa voidaan myös ajaa koodia älykkäiden sopimusten avulla, kuten esimerkiksi maksaa X euroa entiteeteille Y ja Z, kun asiat A, B ja C ovat tapahtuneet. Maksu tapahtuisi luonnollisesti kryptovaluutalla, kuten esimerkiksi bitcoinilla. Web3 voi mahdollistaa myös uusien protokollien kehittämisen siten, että kehittäjät saavat kehitystyöstä automaattisesti “palkkaa” tokenien muodossa. Tokenit ovat oikeuksia käyttää kyseistä protokollaa/palvelua, ja niillä voidaan käydä myös kauppaa.
Vaikuttaako monimutkaiselta? Sitä web3 tällä hetkellä onkin, enkä vielä ole edes maininnut metaversumia, hajautettuja autonomisia organisaatioita (DAO) ja Non-Fungible Tokeneita (NFT).
DAO:ita voidaan yrittää kuvailla anonyymeinä digitaalisina osuuskuntina, joiden säännöt ja mahdollinen varallisuus on ohjelmoitu lohkoketjuihin älykkäinä sopimuksina ja kryptovaluuttaosuuksina. NFT:t taas ovat ikään kuin autenttisia ja uniikkeja ”kuitteja” omistusoikeudesta johonkin digitaaliseen teokseen, kuten esimerkiksi kuvaan tai pelimaailman harvinaiseen miekkaan. Metaversumi on virtuaalimaailmojen uusi tuleminen, jossa esimerkiksi NFT-omistuksilla olisi olennainen rooli. Tätä blogia kirjoittaessa julkaistiin juuri myös visio web5:stä, joka olisi rajatumpi versio web3:sta ja rakentuisi vain bitcoin-lohkoketjun varaan. Kyllä, web4 hypättiin näemmä yli.
Tämä kirjoitus ei yritä avata web3:sta ja sen rakennuspalikoita tämän syvällisemmin. En osaisi sitä edes myöskään rehellisyyden nimissä tehdä. Kysymys web3:n sääntelystä on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä tällä hetkellä digitalisaation sääntely kohdistuu lähes täysin nykyiseen web2-maailmaan.
”Digitalisaation sääntely kohdistuu lähes täysin nykyiseen web2-maailmaan.”
Euroopan komission “Big Five”-lakipaketti keskittyy tekoälyn sääntelyyn (AI Act), datan välittämiseen ja käyttöoikeuksiin (Data Governance Act, Data Act) ja isojen alustayritysten rooleihin ja velvollisuuksiin (Digital Markets Act, Digital Services Act). Varsinkin kaksi viimeistä ovat web3:n kannalta merkityksellisiä – yrityksiä suitsia alustajättiläisten liian suureksi kasvanutta valtaa regulaatiolla. Komission lakipaketeissa mainitaan kyllä ohimennen lohkoketju ja älykkäät sopimukset, mutta muuten hajautetun ja anonyymin web3:n palveluiden tulevaisuutta ei käsitellä. Kryptovaluuttojen sääntely on kyllä lainsäätäjien pöydillä eri puolilla maailmaa.
Sääntelyn kannalta nimenomaan hajautettu arkkitehtuuri ja anonymiteetti lienevät haasteellisia monella tapaa. Tästä esimakua on jo nähty kryptovaluuttojen kanssa esimerkiksi rahanpesun ja rikollisen toiminnan suhteen. Miten tulisi esimerkiksi sanktioida pahoja tekevä hajautettu anonyymi organisaatio (DAO), jolla ei ole selkeitä vastuutahoja? Miten hoidetaan ja sovitellaan NFT-omistajuuskiistat? Miten verotetaan digitaalisen maan tai kiinteistöjen arvonnousu metaversumeissa – tai protokollatokenien käyttö, vaihdanta ja kauppa? Entä miten verotetaan ansiotuloa, kun varsinaista työnantajaa ei ole ja ”palkka” ansaitaan tokeneina, joilla ei ole selvää euromääräistä arvoa? Kuten huomaamme, ratkaistavat kysymykset eivät koske vain rikollisuutta, johon mediassa on pitkälti keskitytty, vaan ajan myötä sääntelyn tarve saattaa tulla lähemmäs meitä kaikkia.
Web3:sta on sanottu, että suurin osa sen innovaatioista ei ole niinkään teknologisia innovaatioita, vaan enemmän hajautetun finanssimaailman (Decentralized Finance, DeFi) innovaatioita. Tämä tuo monelle ikäviä muistoja vuoden 2008 finanssikriisistä ja sen monista uusista ”innovatiivisista” finanssi-instrumenteista. Ehkä web3:n sääntely jatkuu finanssivetoisesti, mikä voisikin olla perusteltu tie etukenoisen teknologian sääntelyn sijaan. Mitä itse ajattelet web3:sta ja sen mahdollisesta sääntelystä? Kommentoi toki kirjoitusta jossain web2-maailman palvelun kuristusotteessa!
