Hallitus päätti suurten kestävien investointihankkeiden verokannustimesta – Millaisia tietoja yritykset vielä tarvitsevat, Maria Volanen?
Hallitus linjasi kevään kehysriihessä uudesta, suurten vihreän siirtymän investointien verokannustimesta. Lakiesitys on nyt lausuntokierroksella. Onko lakiesityksessä vielä jotakin epäselvää, johtava asiantuntija Maria Volanen?
Hallitus linjasi keväällä 2024 kehysriihessään uudesta, ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien suurten investointien verotuesta. Tuen tavoitteena on lisätä sähköistämiseen, energiatehokkuuteen ja nettonollatalouteen tähtääviä suuria teollisia investointeja, jollaisia on esimerkiksi vetytalous. Lisäksi pyrkimyksenä on tukea vihreän siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen. Taustalla ovat Euroopan komission keväällä 2023 hyväksymät tilapäiset valtiontukipuitteet, joiden tarkoituksena on tukea EU:n jäsenmaiden taloutta ja vihreää siirtymää.
Teknologiateollisuus kannustaa verotuen pikaiseen käyttöönottoon. Lakiesitys julkaistiin 16.9.2024 ja määräaika lausunnoille on 11.10.2024. Miksi asialla on niin kiire, verotuksen johtava asiantuntija Maria Volanen?
– Ensiksikin: EU:ssa on käynnissä suurten jäsenmaiden välinen tukinokittelu. Tämä eriarvoistaa Euroopan sisämarkkinoita, koska pienet maat eivät pärjää tukikilpailussa esimerkiksi Ranskan ja Saksan kanssa. On siis hyvä, että myös Suomi tekee mahdollisimman nopeasti voitavansa houkutellakseen tänne suuria, kestäviä investointeja. Vihreää siirtymää tukeva teollisuus sisältää valtavan ja pitkäkestoisen vientipotentiaalin.
– Toiseksi: Yritykset tarvitsevat hyvissä ajoin tiedon siitä, missä vaiheessa oleva hanke katsotaan verohyvityksen piiriin kuuluvaksi. Lakiesityksen mukaan verotuen piiriin voi päästä vain uusi hanke, jota ei ole aloitettu. EU:n kriisipuitteet mahdollistaisivat tuen myöntämisen jo aiemmin aloitetuille tuotteille. Tätäkin tulemme tarkastelemaan lausunnossamme.
– Lakiesityksessä avataan töiden alkamisen määritelmää. Sillä tarkoitettaisiin muun muassa rakennustöiden alkamista tai ensimmäistä laillisesti velvoittavaa laitetilaussitoumusta tai muuta sitoumusta, joka tekee investoinnista peruuttamattoman. Hyvä uutinen on, että maan ostoa ja valmistelutöitä, kuten lupien hankkimista ja toteutettavuustutkimusten tekemistä ei sen sijaan katsottaisi töiden alkamiseksi. Verotuki on haettava ja myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä, joten aikaraja koko prosessille on hyvin tiukka.
Teknologiateollisuus vaatii, että suurten teollisuusinvestointien verokannustimen käyttöönoton valmistelu tehdään yritysten kanssa keskustellen. Miksi näin?
– Sen vuoksi, että yrityksillä on paras tieto suunnitelluista investoinneista ja niiden teknisistä määritelmistä. Tuki on rajattu tiukasti vain tietyille kestäviksi katsotuille investoinneille. Yritys tietää parhaiten, mikä on esimerkiksi “nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennainen laitteisto.” Ne tietävät, miten ne etenevät suurissa investointihankkeissa ja millaisiin byrokratiaesteisiin niissä törmätään.
– On varmasti niin valtion kuin yritysten etu, että valtion tuki hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla uutta luovaan, kestävään teollisuuteen ja siten, että siitä koituu mahdollisimman suuri hyöty ei vain yrityksille, vaan myös valtiolle ja veronmaksajille. Olemme toimittaneet lakitekstin yritysten tarkasteluun ja toivomme saavamme tarkentavia kommentteja.
Mitkä ovat olennaisia tietoja, joita yritykset vielä tarvitsevat ennen verokannustimen käyttöönottoa?
– Aivan olennainen tieto on, minkälaisia aikarajoja malli sisältää. Investointiin liittyy paljon muitakin aikaa viepiä vaiheita kuin rakentaminen, esimerkiksi suunnittelu, luvitus ja hankkeen rahoituksen turvaaminen. Näiden vaiheiden ei pidä jäädä jumiin verohyvityskäsittelyn vuoksi. On hyvä, että hallituksen esityksessä on täsmennetty määritelmää ”hankkeen peruuttamattomasti sitovasta aloittamisesta”. Myös loppupäähän on kirjattu kriisipuitteissa määritelty 36 kuukauden investoinnin valmistumista koskeva aikarajan vaatimus. Mutta mikä katsotaan laitoksen valmistumiseksi tai toiminnassa olemiseksi?
– Hyvin tärkeä tieto yrityksille on, että yhtiöstä riippumattomasta syystä johtuva hankkeen valmistumisen viivästys huomioidaan valmistumisaikataulua ja viivästymisseuraamuksia arvioitaessa. Tällainen viivästys voi olla esimerkiksi luvitukseen liittyvien päätösten venyminen. Komission kriisipuitteissa mainittu ”vaikuttava seuraamusjärjestelmä” ei onneksi näytä olevan välitön täysimääräinen tuen takaisinperintä. Mikäli 36 kuukauden aikarajaa ei noudateta, vähennetään hyvityksen määrästä 1/240-osa jokaista aikarajan ylittävää kuukautta kohden. Jos EU:ssa jatketaan kriisipuitteiden soveltamista vuoden 2025 jälkeen, tulee myös Suomen lainsäädännössä varata mahdollisuus jatkaa tuen soveltamisen aikarajoja.
Mitä kaikkia hankkeita verotuki tulee koskemaan?
– Tämä onkin hyvä kysymys, koska tuettavien hankkeiden määritelmät kaipaavat vielä täsmennystä. Niiden lisäksi yritykset tarvitsevat selkeyttä myös siihen, mitä ”suuri investointihanke” tarkoittaa. Euromääräinen raja on 50 miljoonaa euroa. Kun tavoitteena on saada Suomeen nimenomaan merkittävän suuria investointeja, kuten esimerkiksi SSAB:n hiilineutraalin teräksen tuotanto, voi 36 kuukauden valmistumisvaatimuksen saavuttaminen olla mahdotonta suurille tehdashankkeille.
– Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, voiko tukea hakea tietylle osakokonaisuudelle kuten uuden, aiempaa vähäpäästöisemmän laitoksen rakentamiselle, vaikka siihen liittyvä infra tai vanhan tuotannon alasajo ei ehtisi valmiiksi aikarajan puitteissa.
– Valtiovarainministeriö on tähän mennessä kertonut, että hankkeet voivat liittyä uusiutuvan energian tuotantoon – mukaan lukien vety ja vetypolttoaineet –, sähkön ja lämmön varastointiin sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun ja biomassapolttoaineiden varastointiin. Uusiutuvan sähkön tuotanto rajataan kuitenkin pois Suomen verokannustinmallista. Verotuen voi saada lisäksi teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin sekä investointeihin, jotka liittyvät nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen kuten akkujen, keskeisten komponenttien sekä näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon.
– Koska kannustimen tavoitteena on saada liikkeelle vihreää siirtymää tukevia investointeja, tulee tuen soveltumisala pitää mahdollisimman laajana, toki komission asettamien kriisipuitteiden sallimissa rajoissa. Esimerkiksi vetytalouden investointien tulisi kuulua tuen piiriin laajasti.
Artikkelia on päivitetty 23.9.2024
Lisätietoja:
