Kiinteistöverotuksen uudistaminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle
Kiinteistöverotuksen uudistaminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Näillä näkymin hallituksen esitys on odotettavissa keväällä 2020, ja uudistukset tulisivat voimaan 2022. Teknologiateollisuus on tyytyväinen, että uudistus on päätetty tehdä yhtenä kokonaisuutena eikä portaittain. Näin pystytään arvioimaan muutosten kokonaisvaikutukset.
– Vaiheittaisessa uudistamisessa olisi ollut riskinä, että yrityskiinteistöjen verotusarvo nousee ensimmäisessä vaiheessa, mutta kiinteistöveroprosentteja ei laskettaisi vastaavasti uudistuksen toisessa vaiheessa. Tällöin teknologiateollisuuden yritysten kiinteistövero voisi nousta huomattavastikin, sanoo johtava asiantuntija Maria Volanen Teknologiateollisuudesta.
Valtiovarainministeriön tavoitteena on luoda selkeä, ymmärrettävä, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja kustannustehokas järjestelmä, jossa kiinteistöverotuksen verotusarvot vastaavat paremmin kunkin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveron kokonaiskertymää, mutta verorasituksen ennakoidaan jakautuvan uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken.
Alun perin uudistamishanke oli tarkoitus tehdä kahdessa vaiheessa. Ensin olisi uudistettu kiinteistöjen arvostamisperusteet 2018, ja seuraavana vuonna olisi päätetty kiinteistöveroprosenttien raja-arvoista.
Valtiovarainministeriö ennätti jo pyytää lausuntoja arvostamisperusteista kuluneen syksyn aikana. Suurimassa osassa lausunnoista kiinteistöverotuksen uudistamista pidettiin hyvänä hankkeena. Negatiivista palautetta tuli etenkin hankkeen kaksivaiheisuudesta sekä vaikuttavuusarvioiden vähäisyydestä. Myös Teknologiateollisuus ry kiinnitti tähän huomiota.
Teknologiateollisuudessa uudistushanke koskee varsinkin suuria tehtaita sekä kaivoksia, jotka tarvitsevat laajoja kiinteistöjä liiketoiminnassaan.
– Uudistuksen yhteydessä on syytä tarkastella myös muita verolajeja. Mikäli esimerkiksi kaivoksille kohdistuisi merkittäviä korotuksia kiinteistöverotukseen, muutoksia energiaverotukseen sekä ympäristöveroja, osuvat kaikki kiristykset kohtuuttomasti yhteen toimialaan, Volanen muistuttaa.