Komission digipaketti julki: ”Sääntelyn virtaviivaistaminen tervetullutta, datahankkeet turhan monimutkaisia”
Euroopan komissio julkaisi 19. marraskuuta ison digipaketin (Digital Package). Se sisältää politiikkaehdotuksia, joiden jatkovalmistelu ja toimeenpano – yhdessä aiemmin julkaistun Apply AI -strategian kanssa – määrittävät EU:n digitekemisiä vuosiksi eteenpäin. Miltä datan hyödyntämisen suuntaviivat näyttävät suomalaisen teollisuuden näkökulmasta?
Paketin yhteenvetona toimii 20-sivuinen datastrategia (Data Union Strategy). Sääntelyehdotukset sisältyvät kahteen olemassa olevaa digilainsäädäntöä keventävään ehdotukseen (Digital Omnibus), joista toinen käsittelee tekoälyasetusta ja toinen muita data- ja kybersäädöksiä, mukaan lukien tietosuoja-asetukseen esitetyt muutokset. Lisäksi paketissa on vielä erillinen ehdotus organisaatiolompakoista (European Business Wallets).
Aihe on merkittävä teknologiateollisuuden yrityksille, jotka tarvitsevat laadukasta ja helposti saatavilla olevaa dataa tekoälyn, automaation ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Asiantuntijamme arvioivat, mitä datastrategia käytännössä tarkoittaa yrityksille sekä mitä mahdollisuuksia ja huolia suunnitelmaan sisältyy.
Mitkä ovat kolme keskeisintä nostoa datastrategiasta suomalaisten teknologiayritysten kannalta?
– Datastrategiaan liittyvät omnibus-ehdotukset siivoavat datasääntelyä yhdistämällä sisältöjä lukuisista eri säädöksistä data-asetukseen, kumoamalla vanhoja sääntöjä ja poistamalla päällekkäisyyksiä. Myös yleiseen tietosuoja-asetukseen ehdotetaan muutoksia, jotka helpottaisivat muun muassa tekoälyn kouluttamista. Muutosten myötä data-asetus nousee toiseksi jättiläiseksi tietosuoja-asetuksen rinnalle. Varsinainen sääntelyn sisältö ei dramaattisesti muutu, mutta säädösten kokoaminen yksiin kansiin helpottanee niiden soveltamista yrityksissä.
– Ehdotus Euroopan puolustusdata-avaruuden kehittämiseksi on kiinnostava yksittäinen nosto. Puolustusdata-avaruus loisi luotettavan ympäristön operatiivisen, teollisen ja tutkimusdatan yhdistämiselle seuraavan sukupolven puolustusjärjestelmien kehittämiseksi ja valmistamiseksi Euroopassa.
– Toinen suomalaisittain kiinnostava ehdotus on pyrkimys varmistaa, että myös pienemmät kielet ovat hyvin edustettuina suurten kielimallien (LLM) kehittämisessä. Tähän datastrategia esittää pienten kielten aineistojen keräämistä joukkoistamisen avulla pilottihankkeissa.
Mikä strategiassa on hyvää?
– Datastrategia keskittyy olemassa olevan sääntelyn virtaviivaistamiseen ja toimeenpanoon, eikä esitä uutta lainsäädäntöä.
– Pyrkimyksenä on myös tehdä erilaisista sääntelyvaatimuksista standardimuotoisia ja koneellisesti todennettavia, Tämä yhden klikkauksen lähestymistapa sääntelyn noudattamiseen (one-click compliance) vähentäisi yritysten hallinnollista taakkaa.
Entä mikä herättää huolia?
– Datastrategia nimeää Euroopan suurimmaksi haasteeksi tekoälyn kehittämiseen käytettävissä olevan datan niukkuuden. Todellinen ongelma on kuitenkin olemassa olevan datan ja tekoälyn vähäinen käyttö eurooppalaisissa yrityksissä.
– Strategiassa esitetään monimutkaisia infrastruktuuriratkaisuja, kuten komission rahoittamien tekoälytehtaiden (AI Factory) kylkeen rakennettavia datalaboratorioita (Data Labs), jotka kokoaisivat tekoälymallien kehitykseen valmiita laajoja datavarantoja. Keinotekoisten infrastruktruurihankkeiden sijaan komission tulisi keskittyä toimintaympäristön kehittämiseen (mm. sääntely ja standardit). Markkinalähtöinen lähestymistapa on ainoa tapa taata sekä datan määrä että laatu.
Strategiassa todetaan, että “pitkän aikavälin visiona on suvereeni eurooppalainen datatalous”. Miten Eurooppa aikoo konkreettisesti edistää digitaalista riippumattomuutta?
– Konkreettiset ehdotukset digitaalisen riippumattomuuden osalta jäävät enemmän tulevaisuuden lupauksiksi. Strategiassa viitataan, että tuleva pilvi- ja tekoälykehitystä koskeva asetusehdotus (Cloud and AI Development Act) pyrkii varmistamaan riittävän määrän kestävää datakeskuskapasiteettia Eurooppaan.
– Lisäksi strategia linjaa, että EU tulee olemaan ärhäkämpi suvereniteetin suojelija kauppasopimuksissa ja kansainvälisessä digipolitiikassa. Ongelmat ovat kuitenkin isoja, eikä niihin ole olemassa yhtä hopealuotia.
Ovatko ehdotukset oikeita kuromaan umpeen Mario Draghin esiin nostaman innovaatio- ja tuottavuuskuilun?
– Euroopan maiden ja yritysten on kurottava tuottavuuskuilua kiinni EU:n datastrategiasta riippumatta. Strategia ja sen toimeenpano voivat paikka paikoin auttaa, mutta nämä toimenpiteet eivät missään nimessä riitä.
Kuinka realistisina pidätte strategian tavoitteita? Millä edellytyksillä ne toteutuvat?
– Komission tavoitteina on vahvistaa datan saatavuutta mm. tekoälyn kehittämiseen, yksinkertaistaa sääntelyä ja vastata kilpailuun kansainvälisten datavirtojen osalta.
– Ensimmäiseen tavoitteeseen liittyen strategia keskittyy liikaa julkisrahoitteisen infrastruktuurin (Data Labs) kehittämiseen, kun muutoksen pitäisi tapahtua toimintaympäristöä kehittämällä. niin, että datan ja tekoälyn käyttö lähtee nousuun yritysvetoisesti.
– Toisen tavoitteen osalta suunta on oikea. Sääntelyn yksinkertaistaminen ja yhden klikkauksen lähestymistapa sääntelyn noudattamiseen ovat hyviä avauksia, mutta paljon isoja kysymyksiä eri digi- ja datalakien yhteentoimivuudesta jää vielä ratkaisematta. Nyt kun suunta on löytynyt, komissiolla on toivottavasti sisua jatkaa samaan suuntaan vielä tämän paketin ehdotuksia laajemmin.
– Kolmas tavoite kansainvälisten datavirtojen ja Euroopan datasuvereniteetin osalta jää strategiassa kaikkein kevyimmin käsitellyksi. Strategiassa on nähtävissä asenteen muutos naiivin avoimesta linjasta enemmän omien etujen puolustamiseen digitaalisen diplomatian kentällä. Se, mihin toimiin tämä johtaa ja mitä seurauksia niillä on, jää nähtäväksi.
Kuva: Liisa Takala
Lisätietoja
Poikola Antti
Johtava asiantuntija, datatalous – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ry
Mäkinen Jussi
Päällikkö, EU ja yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ry