Kortit on pelattava hyvin epävarmuuden keskellä
Epävarmuuden keskellä on haettava voimallisesti kasvua ja investointeja, ja yritysten on yhdistettävä voimansa kansainvälistymisessä. Teknologiateollisuus analysoi alan yritysten toimintaympäristön Venäjän hyökkäyssodan jälkeisessä tilanteessa.
Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan muutti toimintaympäristön Euroopassa kertaheitolla epävarmaksi ja tulevaisuuden näkymät sumeiksi. Erityisen hankala tilanne on Suomen kannalta: turvallisuustilanteemme heikentyi välittömästi, Suomi muuttui Aasiaan suuntautuvassa liikenne- ja logistiikkaketjussa solmupisteestä pussinperäksi ja Venäjän kanssa käytävä kauppa hiljeni nopeasti ja pysyvästi.
Turvallisuusuhkia vastaan olemme saaneet runsaasti tukea länsimaista, ja Nato-jäsenyyden hakemisesta syntyi päätös nopeasti. Tulevaisuutta leimaa kuitenkin epävarmuus.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK hahmotti lähivuosille kolme tulevaisuuden skenaariota: nopea palautuminen, epävarmuuden aika ja sotatalous. Teknologiateollisuus teki puolestaan tämän skenaariotyön pohjalta laajan analyysin, miten Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa erityisesti suomalaisten teknologiayritysten toimintaympäristöön. Tavoitteena on, että aineistot auttavat yrityksiä tunnistamaan toimintaympäristön muutosajureita ja myös uusia kasvun mahdollisuuksia.
”Harmaa vaihe voi olla odotettua pidempi.”
Sodan jatkuminen Ukrainassa sekä Turkin presidentin opportunismi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusten suhteen ovat jo osoittaneet, että epävarmuuden aika -skenaario kuvaa todennäköistä tulevaisuutta parhaiten. Harmaasta vaiheesta voi tulla odotettua pidempi. Kun tämä yhdistetään korkojen nousuun ja inflaatioon, taantuman todennäköisyys kasvaa koko Euroopassa. Venäjän sotilaallisia toimia Suomea kohtaan ei kuitenkaan ole odotettavissa.
Olennaiset johtopäätökset toimintaympäristöanalyysistä voi tiivistää viiteen kohtaan:
- Globalisaatio hidastuu ja muuttaa muotoaan koronakriisin ja hyökkäyssodan seurauksena. Eurooppa ja Suomi parantavat omavaraisuuttaan, mutta ovat jatkossakin kiinnittyneet globaaleihin markkinoihin pois lukien Venäjä.
- Suomi integroituu lopullisesti osaksi läntistä maailmaa.
- Suhteet Venäjän kanssa eivät palaa ennalleen ennen vallanvaihtoa Venäjällä. Rautaesirippu voi pysyä laskettuna vuosia, jopa vuosikymmenen.
- Vihreä energiasiirtymä vauhdittuu, kun Venäjän fossiilisesta energiasta irrottaudutaan. Alkuvaiheessa otetaan kuitenkin takapakkia energiansaannin turvaamiseksi.
- Suomen maariski on noussut. Se pienenee vasta, kun Suomi on saavuttanut Naton jäsenyyden.
”Tarvitaan uusia toimia sekä päätöksiä, jotka jäivät aiemmin tekemättä.”
Tässä tilanteessa Suomen on pelattava korttinsa hyvin. Tarvitsemme uusia investointeja, lisää osaavaa työvoimaa, kasvua ja uutta vientiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valtion on kyettävä houkuttelemaan lisää kotimaisten ja kansainvälisten yritysten investointeja riittävän vaikuttavin toimenpitein. Lupaprosesseja tulee nopeuttaa ja sujuvoittaa. Laajennettu T&K-verovähennys tarvitaan voimaan viipymättä. Myös muita verotuksellisia keinoja on syytä tarkastella avoimesti.
Kotimaisia vihreää siirtymää edistäviä innovaatioita tulee tukea entistä vahvemmin. Ulkomaisia osaajia pitää houkutella Suomeen valituista Euroopan ulkopuolisista maista vahvoin kannustimin ja kampanjoin sekä tehdä maahantulosta ja maahan asettumisesta vihdoin sujuvaa ja helppoa. Kustannuskilpailukyvystä on huolehdittava. Nyt ei ole aika palkkakilpailulle vaan julkisen sektorin toiminnan tehostamiselle.
Tuleva Nato-jäsenyys avaa meille myös uusia sotilaallisen ja digitaalisen turvallisuuden markkinoita. Nato-maat vahvistavat puolustuskykyään, ja suomalaisilla on tähän markkinaan paljon tarjottavaa.
”Yritysten on yhdistettävä voimat kansainvälistymisessä.”
Yritysten tulee nyt vauhdittaa ja suunnata uudelleen kansainvälistä toimintaansa. On haettava uusia vientimarkkinoita Venäjän tilalle, palkattava ulkomaisia osaajia ja yhdistettävä voimat kansainvälistymisessä. Valtio voi auttaa vientiponnisteluissa, mutta vastuu on yrityksillä.
Irrottautuminen fossiilisesta energiasta on mietittävä viimeistään nyt. Toimitusketjut on varmistettava myös häiriötilanteissa ja tietoturvaa parannettava nopeasti.
Sota toivottavasti myös loppuu ennemmin kuin myöhemmin. Viimeistään sen jälkeen alkaa Ukrainan jälleenrakennus, joka on valtava urakka. Siihenkin on jo valmistauduttava.
