Laaja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on yritysten paras menestymisen tae
Pariisin ilmastosopimus täyttää joulukuussa kymmenen vuotta. Sopimuksen kaltaiset sitovat tavoitteet ovat kriittisen tärkeitä, koska niiden avulla vientiyrityksille voidaan turvata mahdollisimman ennustettava toimintaympäristö. Tärkeintä on kuitenkin päästöjen vähentäminen, Petteri Rautaporras kirjoittaa.
Samaan aikaan, kun saamme alituiseen lukea uutisia ilmastonmuutoksen ennakoitua nopeammasta etenemisestä, on käynnissä maailman suurin ilmastotapahtuma, YK:n ilmastokokous COP30 Brasiliassa. Pariisin ilmastosopimus taas täyttää kymmenen vuotta 12. joulukuuta.
Ilmastosopimus on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Yhteisen sitoutumisen sijaan näitä tavoitteita kuitenkin haastetaan koko ajan voimakkaammin – niin globaalilla, EU:n kuin kotimaisellakin tasolla.
Haparointi ilmastotoimissa lisää epävarmuutta
Suomalaisten vientiyritysten toimintaympäristön epävarmuus on nyt erittäin suurta. Haparointi ilmastotavoitteiden edistämisessä on erityisesti suomalaisen teknologiateollisuuden näkökulmasta yksi merkittävimmistä epävarmuutta lisäävistä tekijöistä. Laajasti ja yhteisesti sovitut, sitovat tavoitteet ovat välttämättömiä, jotta teknologiayrityksille voidaan turvata mahdollisimman ennustettava toimintaympäristö.
Pariisin ilmastosopimuksen kaltaiset tavoitteet ovat yrityksille kriittisen tärkeitä kahdesta syystä:
- Ensinnäkin ne tuovat selkeän näkymän siihen, milloin ja kuinka paljon päästöjä pitää vähentää. Sekä määrällinen että aikataulullinen selkeä tavoite mahdollistaa yrityksille kullekin omanlaisensa polun ja investointisuunnitelman annettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
- Toisaalta tavoitteet luovat myös kannustimia uusien teknologioiden synnyttämiseen. Se, joka saa nopeimmin, tehokkaimmin ja halvimmalla vähennettyä päästöjä, voittaa markkinaosuuksia.
Määrätietoinen panostaminen uuteen teknologiaan ja sen käyttöönottoon usein myös laskee sen hintaa erittäin nopeasti. Yllättävänkin pian saatetaan olla tilanteessa, jossa puhdas ja päästötön tuotantotapa osoittautuu edullisemmaksi kuin fossiilisiin ratkaisuihin nojaava perinteinen malli.
Yhteinen sitoumus tuo yhteiset kannusteet
Toinen keskeinen tarve tavoitteiden yhteiseen sitoutumiseen on kustannusten hillintä ja kilpailukyvystä huolehtiminen. Ilmastonmuutoksen torjunta on tietysti itseisarvo sinällään, mutta ilman yhteistä sitoutumista ei yrityksille ja yksilöille synny lähimainkaan riittäviä kannustimia muuttaa toimintaansa.
Yrityksen kilpailukyvyn näkökulmasta on mahdotonta, jos se on ainoa päästöttömien tuotteiden valmistaja tilanteessa, jossa niiden tuottaminen on selvästi kalliimpaa kuin runsaasti päästävien tuotteiden valmistus ja jossa päästöttömille tuotteille ei siten ole kysyntää. Yhteiset tavoitteet saavat yritykset muuttamaan käyttäytymistään laajasti ja yhtäaikaisesti ja tuolloin yksittäisten yritysten kilpailukyky ei heikkene muihin verrattuna.
Yhteisten sitoumusten ohella yrityksillä on kuitenkin myös mahdollisuus kilpailukykynsä parantamiseen, mikäli ne pystyvät kehittämään päästövähennyksiin johtavia tuotteita kilpailijoitaan nopeammin: eli pienentämään asiakkaidensa hiilijalanjälkeä. Juuri tässä piilee monen suomalaisen teknologiayrityksen valttikortti.
Ilmastotavoitteista tinkiminen tai niistä luopuminen saattaa houkuttaa ja näyttää helpolta ratkaisulta ongelmiin, joiden suurisyyt ovat aivan muualla kuin ilmastotavoitteissa. Tähän harhaan ei kannata langeta.
Tavoitteet luovat kysyntää uudelle teknologialle
Tärkein syy ilmastotavoitteiden edistämiselle on tietysti maailman pelastaminen. Tärkeä syy on myös se, että tavoitteet luovat kysyntää ja markkinaa uudelle ja paremmalle teknologialle, ratkaisuille ja tuotteille. Jos ilmastotavoitteista luovutaan tai tingitään olennaisesti, voittajana on vanha teknologia ja vanhat ratkaisut. Jos vanha teknologia ja vanhat ratkaisut voittavat, häviää silloin Suomi ja suomalainen teknologiateollisuus.
Ilmastotavoitteissa horjuminen tuo yritysten investointinäkymiin laajaa epävarmuutta, ja tämä taas hyydyttää teknologiateollisuuden kysyntää ja yleisiä kasvunäkymiä. Jotta yritykset uskaltavat investoida, ne tarvitsevat ennustettavan näköalan ja polun tulevaan.
Juuri siksi nyt tarvitaan rohkeutta pitää kiinni yhteisistä tavoitteista. Niiden varaan rakentuvat sekä terveempi ja vakaampi ympäristö että yritysten mahdollisuudet kasvaa, uudistua ja menestyä kestävällä tavalla.
Lisätietoja:
