Lähes joka toisella Valamis Groupin osaajista on kansainvälinen tausta ja vaihtuvuus vähäistä: ”Me olemme pärjäävä, reilu firma ja haluamme kohdella ihmisiä hyvin.”
Diversiteetti on äärimmäisen tärkeää yrityskulttuurin ja työyhteisön rakentamisessa, sanoo Valamis Group Oy:n toimitusjohtaja Jussi Hurskainen. Suomen kieli on osa kotouttamista ja työntekijöiden vaihtuvuus yrityksessä pienempi kuin alalla yleensä. ”Elämä ilman kansainvälisiä tekijöitämme olisi vähän sama kuin elämä ilman happea.”
Joensuulaisella Valamiksella on ollut töissä kansainvälisiä tekijöitä jo 15 vuotta. Digitaalisiin oppimisratkaisuihin erikoistunut Valamis on houkutellut osaajia maailmalta Joensuuhun yrityksen alkuvuosista lähtien. Nykyään Valamiksen Joensuussa työskentelevistä osaajista 40 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
”On hyödyllistä, kun samalta konttorilta löytyy kymmentä eri kieltä puhuvaa ihmistä”, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Jussi Hurskainen.
Jos Brasiliasta tulee yhteydenotto, voi käydä kysymässä maanmieheltä, onko kyseessä varteenotettava firma vai huijaus. Tai kävellä kymmenen metriä omalta työpöydältä ja tarkistaa thain kieltä äidinkielenään puhuvalta työntekijältä, mitä jokin asia tarkoittaa.
”Voi kysyä, voiko sinun kulttuurissasi kysyä asiaa näin vai loukkaako se. Se helpottaa kansainvälistä kauppaa.”
Osaajien löytäminen vaikeinta 20 vuoteen
Neljän joensuulaiskaveruksen perustama Valamis on nykyään kansainvälinen yhtiö, jolla on 234 työntekijää ympäri maailmaa. Yrityksen asiakkaita ovat suuret organisaatiot erityisesti finanssialalla, tuotantoteollisuudessa ja asiantuntijapalveluissa. Joensuussa työntekijöitä on 88.
- Valamis on oppimisen digitalisaatioon erikoistunut, kansainvälisesti kasvava IT-yritys, jonka ratkaisut tehostavat työtä ja luovat liiketoiminnan kasvua.
- Valamis uutisoi 11. tammikuuta 2022 perustaneensa tytäryhtiön, Haallaksen, jatkamaan yhtiön perinteikästä palveluliiketoimintaa Suomessa. Tytäryhtiön perustamisella Valamis selkeyttää liiketoimintojaan
- Valamis työllistää 234 henkilöä, joista 88 Joensuussa.
- Liikevaihto oli 12,7 miljoonaa euroa 2020. Laski 11,2 prosenttia.
- Palvelupuolella yritys hävisi kaksi isoa puitesopimusta Suomessa. Tuotebisnes on kasvanut jatkuvasti.
- Pääkonttori sijaitsee Joensuussa.
- Työntekijöitä on seitsemässä maassa: Suomessa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa. Valamiksella on myös kattava kumppaniverkosto Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.
- Valamis-nimen kantasana on tietenkin Valmis: ”Halusimme kertoa yrityksen nimessä, mistä päin olemme ja että teemme oppimiseen liittyviä asioita”, toimitusjohtaja Jussi Hurskainen toteaa.
”It-alalla on perinteikkäästi ollut aina pulaa osaajista, mutta nyt tilanne on pahempi kuin ikinä”, Hurskainen sanoo.
Kun headhunter etsi taannoin yritykselle uutta johtajaa, paljastui, että tekijöitä ei ole ollut 20 vuoteen näin vaikeaa löytää.
”Se näkyy tehtävään kuin tehtävään hakiessa.”
Osa kansainvälisistä osaajista on muuttanut Joensuuhun opiskelemaan tai puolisonsa takia ja hakenut sittemmin yritykseen töihin. Toinen ryhmä on esimerkiksi Intiassa ja Venäjällä firmassa työskennelleitä, jotka ovat anoneet siirtoa Suomeen. Kolmas porukka on avoimen työpaikan huomanneita, suurimmaksi osaksi EU:n sisältä hakeneita työntekijöitä.
”Tämän porukan määrä lisääntyisi paljonkin, jos työluvat Suomeen olisivat helpompia saada. Nyt pitää perustella kaikki suurin piirtein kengänkoosta lähtien.”
”Tämän porukan määrä lisääntyisi paljonkin, jos työluvat Suomeen olisi helpompia saada. Nyt pitää perustella kaikki suurin piirtein kengänkoosta lähtien. Se ei ole työmäärällisesti järkevää. Nykyään kannattaa palkata vain EU:n sisältä”, Hurskainen sanoo.
Suomen kieli osana kotouttamista
Työkielenä Valamiksessa on englanti ja tulijoiden suomen kielen oppimista tuetaan.
”Se on samalla kotouttamista. Kun työntekijät kotoutuvat, he eivät muuta pois ja lähde firmasta. On myös tärkeää, että he pystyvät asioimaan kaupassa ja juttelemaan vanhempien ihmisten kanssa kadulla.”
Hurskainen kertoo, että työntekijöiden vaihtuvuus on yrityksessä pienempi kuin alalla yleensä. Keskimääräinen lähtijän työhistoria on yli kuusi vuotta.
Millaisia vinkkejä antaisit yrityksille, jotka miettivät ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamista?
”Eihän siinä ole muuta kuin tehdä. Asioihin tottuu. Hyvin usein kansainväliset tyypit ovat todella motivoituneita työntekijöitä. Jos suomen kielen opettelemiseen annetaan mahdollisuus ja sitä myös käytetään, muuttajat ottavat sen hyvin nopeasti haltuun. Sen olen nähnyt.”
Palkallinen äitiysvapaa Suomen ulkopuolella työskenteleville
Joensuuhun muuttaneet kansainväliset osaajat ovat arvostaneet paitsi kansainvälistä työtä myös turvallista ja siistiä elinympäristöä.
”Monelle on uutta, että lapset voi sen kuin vain laskea ovesta ulos leikkimään. Myös päivähoito, puhdas luonto ja lyhyet välimatkat keräävät kiitosta. Työmatkoihin ei tarvitse käyttää ruuhkissa 1,5 tuntia suuntaansa.”
Uusin satsaus työntekijöihin ovat palkalliset äitiyslomat myös muualla kuin Suomessa työskenteleville työntekijöille. Joulukuusta 2021 lähtien kaikki Suomen ulkopuolella asuvat Valamiksen työntekijät ovat oikeutettuja kuuden kuukauden palkalliseen äitiyslomaan.
Kaikki Suomen ulkopuolella asuvat Valamiksen työntekijät ovat oikeutettuja kuuden kuukauden palkalliseen äitiyslomaan.
”Meistä tuntui kohtuuttomalta, että joissain maissa ei ole äitiyslomia. Totesimme, että ruvetaan me maksamaan, jos valtio ei kerran maksa. Me olemme pärjäävä, reilu firma ja haluamme kohdella ihmisiä hyvin.”
Naisia yrityksessä on noin kolmannes. Käyttöliittymäsuunnittelussa noin puolet projektipäälliköistä on naisia ja markkinoinnissa yli puolet. Talousyksikkö on naisvaltaistunut ja HR-yksikkö on kokonaan naisten.
Yhteistyötä NASAn ja ruokahävikkifirman kanssa
Kun neljä työttömäksi jäänyttä nuorta joensuulaista insinööriä päätti vuonna 2003 perustaa Valamiksen, näköpiirissä ei ollut, että 18 vuotta myöhemmin yritys on kansainvälisesti tunnettu ja Yhdysvaltain markkinoilla.
”Meillä oli pienet lapset emmekä halunneet muuttaa pois Joensuusta. Tarkoitus oli työllistää itsemme. Se suunnitelma meni överiksi”, Hurskainen nauraa. Hän oli yrityksen perustamisvuonna 25-vuotias.
”Tarkoitus oli työllistää itsemme. Se suunnitelma meni överiksi.”
Kenelläkään perustajista ei ollut aiempaa kokemusta yrittäjyydestä ja liiketoiminnan pyörittämisestä.
Sitkeys palkittiin. Sittemmin yritys on tehnyt yhteistyötä muun muassa NASAn kanssa. Valamis-oppimisympäristö oli käytössä, kun opiskelijat ja eri alojen asiantuntijat ympäri maailmaa kehittivät ratkaisuja kestävään ihmisasutukseen Marsissa.
Nyt asiakkaina ovat esimerkiksi Unkarin suurin teleoperaattori Magyar Telekom, Tanskasta lähtöisin oleva globaali Too Good To Go -ruokahävikkifirma sekä Helsingin kaupunki.
”Helsingin kaupunki käyttää digitaalista alustaamme työntekijöidensä kouluttamiseen. Työntekijöitä on 40 000.”
Liiketoiminnan laajentamisen USA:han 2015 Hurskainen näki välttämättömänä.
”On pakko olla USA:n markkinoilla, jos haluamme olla globaali softafirma. USA:ssa on puolet markkinoista, koska siellä sijaitsee yritysten pääkonttoreita.”
Vaikka helppoa pääsy sinne ei ollut, Hurskainen on tyytyväinen päätökseen.
”Kolme vuotta meni tappiolla ennen kuin saatiin suunta käännettyä. Se kysyi välillä vähän uskoa.”
Vihreää sähköä ja sosiaalista vastuuta
Ilmasto- ja vastuullisuustrendit näkyvät Hurskaisen mukaan niin asiakkaiden kuin työnhakijoidenkin vaatimuksissa.
”Moni hakija tarkastaa nykyään, kuinka vastuullinen firma on.”
Hurskainen liputtaa sosiaalisen vastuun puolesta.
”Meillä ei ole materiaalivirtoja emmekä valmista mitään fyysistä. Emme voi panostaa kiertotalouteen, kun meillä ei ole kierrätettävää. Kaiken mahdollisen energiankäytön hoidamme vihreällä sähköllä.”
Valamis on perinteisesti nähnyt tärkeäksi tarjota mahdollisuuksia huonosti työllistyville.
”Tällä hetkellä ei ole huonosti työllistyviä. Aikaisemmin, vanhoina hyvinä aikoina, kun työntekijöitä oli vähän enemmän, nuoria ja vanhempia työntekijöitä sekä ulkomaalaisia tunnuttiin syrjivän. Me annoimme heille työtä.”
Osaajia on palkattu opettajista leipuriin
Hurskainen toivoisi, että Maahanmuuttovirasto avaisi enemmän rajoja työntekijöille.
Hän kiittelee koulutuspoliittisia ohjelmia, joista alan vaihtajia on saatu it-puolelle.
Nuorten hän toivoo ymmärtävän, että alalla on tulevaisuutta. Hurskainen kannustaa opiskelemaan nopeasti ja tulemaan alalle töihin.
”Muillakin kuin tekniikan opiskelijoilla on alalle annettavaa. Meillä on opettajia tekemässä oppimisstrategioita ja suunnitelmia asiakaskunnalle. Tuessa tekijöillä on sekalaisia taustoja leipurista lähtien. Ei tarvitse olla koodari, jotta voi työskennellä meillä tai muissa it-firmoissa.”
Tulevaisuudessa tarvitaan monenlaista osaamista. Hurskainen toteaa, että esimerkiksi datan ja keinoälyn hyödyntämisen osaajia tarvitaan lisää.
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Mitja Piipponen