Miksi Teknologiateollisuus investoi isosti tekoälyyn, Matti Mannonen?
Teknologiateollisuus ry kertoi vastikään investoivansa kymmenen miljoonaa euroa vauhdittamaan tekoälyn hyödyntämistä Suomessa. Panostuksen tavoitteena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä suomalaisissa teknologiayrityksessä, vahvistaa tekoälyn soveltavaa tutkimusta sekä houkutella tekoälyosaajia Suomeen. Lisäksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoitti 3,2 miljoonaa euroa tekoälytutkimuksen keskuksen perustamiseen.
Miksi Teknologiateollisuus teki näin ison panostuksen juuri tekoälyyn, Teknologiateollisuuden uudistuvasta teollisuudesta vastaava johtaja Matti Mannonen?
– Tekoäly on nyt nopeimmin kehittyvä yleiskäyttöinen teknologia, joka on hyödynnettävissä kaikissa liiketoiminnoissa ja kaikilla toimialoilla. Nopeat omaksujat parantavat kilpailukykyään. Haluamme kiinnittää kaikkien huomion tähän tosiasiaan ja huolehtia Suomen ja yritystemme kilpailukyvystä.
Mitä tällä rahalla halutaan saada aikaan?
– Haluamme vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä yrityksissä ja yhteistä kehittämistä, lisätä opiskelijoiden kiinnostusta tekoälyyn ja tekoälyn huippuosaamista Suomessa sekä vauhdittaa yritysten ja yliopistojen yhteistyötä tekoälyn soveltavassa tutkimuksessa.
– Meidän investointimme on toivottavasti vain alkusysäys, joka laittaa liikkeelle moninkertaisesti julkisen ja yksityisen sektorin investointeja tekoälytutkimukseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Kutsumme koko Suomen mukaan tekoälytalkoisiin!
Kenen kanssa tässä tehdään yhteistyötä?
– Yritysten yhteistyökumppaneita ovat toiset yritykset ja yliopistot. Rahoitusyhteistyötä toivomme Business Finlandin ja Suomen Akatemian kanssa. Toivomme tukea myös TEMin ja OKM:n suunnalta. Perustamme kansallisen tekoälyverkoston, joka tekee yhteistyötä Pohjoismaiden, Euroopan ja myös globaalilla tasolla.
Ovatko suomalaisyritykset muita maita jäljessä tekoälyn hyödyntämisessä?
– Alalla on monenlaisia mittareita, mutta tekoälyn kehittämisinvestoinneissa amerikkalaiset ja kiinalaiset ovat ylivoimaisessa kärjessä. Suomi oli aikanaan ensimmäinen maa, joka julkaisi tekoälystrategian, ja kansalaisille oli ensimmäisenä tarjolla tekoälyn verkkokursseja. Emme ole enää kärjessä, ja yritysten on syytä vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa toiminnassaan ennen kuin jäämme pahasti jälkeen.
Millaisia haasteita yrityksillä on tekoälyn käyttöönotossa ja kehittämisessä?
– Yrityksiltä puuttuu ideoita, esimerkkejä, osaamista ja tekeviä käsiä. Kehitys varsinkin generatiivisessa tekoälyssä niin nopeaa, että siinä on vaikea pysyä mukana.
– Erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on vähän resursseja uuden kehittämiseen, ja niille on hyötyä ulkopuolisesta tuesta, vertaissparrauksesta ja ohjauksesta oikeisiin valintoihin.
Viime aikoina on puhuttu paljon ChatGPT:n kaltaisten kielimallien esiinmarssista. Miten tekoälyä hyödynnetään teknologiayrityksissä?
– Keräämällä yrityksen dataa ja hyödyntämällä sitä tekoälyn avulla parannetaan toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta ja varmistetaan huomisen kilpailukykyä. Kielimalleja voi hyödyntää kaikilla toimialoilla esimerkiksi markkinoinnissa, myynnin analyysissä ja asiakasrajapinnassa. Koneoppimisen soveltamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi uusien materiaalien kehittäminen, autonomiset järjestelmät, teolliset prosessit ja ennakoiva kunnossapito.
Teknologiateollisuuden panostuksesta suurin potti suunnataan kansainvälisten huippuosaajien rekrytointiin yritysten ja yliopistojen yhteisiin tutkimusprojekteihin. Mikä on suomalaisen tekoälytutkimuksen tilanne?
– Suomen tekoälytutkimus on Euroopan kärkitasoa valituilla tutkimusaloilla, kuten koneoppimisessa. Suomen Akatemian lippulaiva FCAI tekee hyvää työtä, mutta vuorovaikutusta ja yhteistä tutkimusta yritysten kanssa on tarpeen lisätä.
Kuinka kansainvälisiä tekoälysosaajia saadaan houkuteltua juuri Suomeen?
– On pystyttävä tarjoamaan huippukiinnostavia työtehtäviä ja pitkäaikainen näkymä työhön. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia kotouttamisesta sekä myös perheiden hyvinvoinnista ja puolison työnsaannista. Suomi on turvallinen maa, meillä on loistava koulutusjärjestelmä ja korkeaa osaamista, puhdas luonto ja pääosin sujuva toimintaympäristö, jotka sinänsä ovat vetovoimatekijöitä.
– Tekoälytutkimuksen lisääminen houkuttelee huippututkijoita ja auttaa Suomea saavuttamaan ns. instituuttistatuksen kansainvälisessä tekoälytutkimuksen ELLIS-verkostossa.
Teknologiateollisuuden investoinnista iso osa suunnataan ylempien korkeakoulututkintojen lopputöiden tekijöille stipendeinä. Miten opiskelijat voivat edesauttaa tekoälyn kehitystä yrityksissä?
– Opiskelijat tekevät lopputöitään tekoälystä, ja he tuovat yrityksiin uusia ideoita ja uutta osaamista tutkimuksensa kautta. Lopputyöt tulevat olemaan julkisia ja ne auttavat monia yrityksiä hyödyntämään tekoälyä omassa toiminnassaan.
Teknologiateollisuus rahoittaa maksimissaan 15 prosenttia yritysten tekoälyprojekteista. Onko osuus riittävä kannustaakseen kokeiluihin?
– Ajatuksena on, että yritysten pitää olla valmiita investoimaan itse merkittävä osa kokonaisuudesta, koska se sitouttaa tekemään kehitystyön parhaalla mahdollisella tavalla. Yritykset voivat lisäksi käyttää T&K-lisäverovähennystä, joka vähentää yrityksen omia kustannuksia. Yritykset ja yritysryhmät voivat myös hakea Business Finlandin osarahoitusta kehityshankkeisiinsa.
Teknologiateollisuus perustaa myös kansallisen tekoälyverkoston. Mitä sillä tavoitellaan?
– Verkostossa kohtaavat toivottavasti tekoälypalvelujen tuottajat ja tarvitsijat, isot ja pienet yritykset, startupit ja etabloituneet yritykset, yritykset ja tutkimusorganisaatiot, julkisen ja yksityisen sektorin toimijat. Käytämme rakentamisessa verrokkina Ruotsin vastaavaa verkostoa AI Swedeniä, joka on kyennyt kokoamaan yhteen nuo kaikki toimijat.
Millaiset poliittiset päätökset edesauttaisivat tekoälyosaamista ja tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä?
– Tämä Teknologiateollisuuden ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön investointi on toivottavasti vain alkusysäys, joka synnyttää nopeasti moninkertaisen määrän julkisia ja yksityisiä investointeja tekoälyn kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Luonnollisesti toivomme valtiolta vahvoja strategisia linjauksia tekoälyn suhteen muun muassa tulevassa teollisuusstrategiassa. On myös huolehdittava siitä, ettei EU ammu itseään jalkaan ylisääntelemällä datan hyödyntämistä ja tekoälyn kehittämistä.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
– Olemme käynnistäneet hankkeen kaikkien komponenttien valmistelun yhteistyökumppaneidemme kanssa. Ohjeet lopputyöstipendien ja siemenrahoituksen hakemiselle julkaistaan lähikuukausina. Yritysten rekrytointi tekoälyverkostoon on käynnissä, ja keskustelut yritysten ja yliopistojen yhteisten tekoälyosaajien rekrytointeihin liittyen on käynnistetty. Tekoälyverkoston toiminnanjohtajan rekrytointi on myös käynnistetty.
Lisätietoja:
