Muuttuuko Eurooppa suureksi ulkoilmamuseoksi? – Eurovaaliehdokkaat vastaavat
Miten taataan, että valtioiden välinen tukikilpailu EU:ssa muuttuu aidoksi taloudelliseksi kilpailuksi? Entä muuttuuko Eurooppa suureksi ulkoilmamuseoksi vai saammeko tarpeeksi osaajia? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat viisi eurovaaliehdokasta Teknologiateollisuuden vaalitentissä.
Teknologiateollisuus ry järjesti keskiviikkona 15. toukokuuta EU-vaalipaneelin, jossa eurovaaliehdokkaita puhuttivat erityisesti vihreä ja digitaalinen siirtymä, sääntelyn laajuus sekä työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen.
Keskustelemassa oli viisi eurovaaliehdokasta: kansanedustajat Petri Honkonen (kesk), Vilhelm Junnila (ps), Ville Merinen (sd) ja Aura Salla (kok) sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr).
Paneelin juontajat kertoivat, että Teknologiateollisuuden 1 800 jäsenyrityksen viennistä 54 prosenttia suuntautuu EU: n sisämarkkinoille. Vakaa toimintaympäristö mahdollistaa investointihalukkuuden ja TKI-panostukset ja EU toimii monessa suhteessa portinvartijana.
Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan ala tarvitsee suhdanteista riippumatta 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Tilanne on muissa EU-maissa teknologia-alalla melko sama.
Kuuma kysymys onkin, miten Euroopassa pystytään investoimaan ja rakentamaan kilpailukykyistä Eurooppaa.
Aura Salla, Kokoomus:
Aura Salla, kerro kolmella lyhyellä pointilla, miten taataan, että valtioiden välinen tukikilpailu EU:ssa muuttuu aidoksi taloudelliseksi kilpailuksi?
– Pääomamarkkina pitää saada kuntoon, ja riskirahaa 10–15 vuodeksi liikkeelle. Tarvitsemme konkreettisia steppejä. Olemmeko esimerkiksi valmiita joustamaan suomalaisesta konkurssilainsäädännöstä?
– Tarvitsemme osaajia sekä Euroopan Unionin sisältä että ulkopuolelta. Meidän pitää olla houkuttelevampia mantereena mutta myös kansallisesta näkökulmasta. EU:n ulkopuolelta tulevasta tarveharkinnasta täytyy luopua.
– Viimeisin mutta ei vähäisin asia on ylisääntelyn lopettaminen. Olemme tällä hetkellä siinä tilanteessa, että suomalaiset yritykset, kuten Silo.Ai, joutuu muuttamaan kohta bisnesmallinsa täysin, kiitos EU-lainsäädännön. Jos joku väittää, että muu maailma tulee seuraamaan EU:ta tässä sääntelytulvassa, on täysin väärässä. Jenkeistä ei tulla ikinä näkemään tällaista sääntelyä, koska se estää kilpailukykyä.
Miten saamme houkuteltua osaavaa työvoimaa Suomeen?
– Poistaisin tarveharkinnan. Huippuosaaja ei ole vain kolmekymppien huippukoodari. Tarvitaan myös arvokasta työvoimaa, jotka siivoavat ja hoitavat lapsia. Suomesta pitäisi saada palveluyhteiskunta, joka tukee kokonaisuutena sitä, että tänne halutaan tulla. Tämä keskustelu pitäisi käydä.
Onko EU:lla mahdollisuuksia saada kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten somejättien valta-asemaa kiinni?
– Metalle, Googlelle, Amazonille sääntelykehikko on bisneksen tekemisen kulu. Meidän omille yrityksille se on toimintaa estävä haitta. Nuo jätit kasvavat muualla jättimäisiksi. Ne tekevät täällä sitä bisnestä, mitä tekevät. Sääntelyn lisäksi siihen liittyy myös data. Yksilön datan pitää olla suojassa, mutta metadata, kuten anonyymi liikennedata, pitää olla saatavissa teknologian kehitykseen.
Ville Niinistö, Vihreät:
Ville Niinistö, vihreän siirtymän lainsäädäntöpakettia on pidetty hyvin raskaana ja lähestymistavan voi sanoa kriisiytyneen. Teknologiateollisuuden yrityksille vihreä siirtymä on erittäin tärkeä tavoite. Jos vihreä siirtymä nyt on poliittisesti ja taloudellisesti kriisiytynyt, miten tavoitetta pitäisi jatkossa lähestyä?
– Kansallinen energiajärjestö arvioi, että 30 prosenttia talouskasvusta on vihreää siirtymää, kun globaalisti se on 10 prosenttia. Sijoittajat siirtyvät rahoittamaan vihreän siirtymän investointeja. Ei tätä epäonnistumisena voi pitää. Olennaisin asia on nyt ymmärtää, että geopoliittinen ympäristö on muuttunut, globaali kilpailu Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa on koventunut eli meidän pitää varmistaa, että tämä on teollisuus-, työllisyys-, talous- ja teknologiapolitiikkaa eikä vain ympäristö- ja luontopolitiikkaa.
– Näen, että ensi kaudella painopiste tulee olemaan kannustimissa ja päästökauppa edellä. Sektorilainsäädäntöä katsotaan nyt siinä valossa, mikä on tarpeellista ja missä on haasteita. Euroopassa vihreät investoinnit etenevät, ettei tule tukoksia siksi, että olemme luoneet liian monimutkaisia rakenteita.
Miten tukikilpailu muuttuisi aidoksi kilpailuksi?
– (Italian entinen pääministeri ja EKP:n entinen pääjohtaja) Mario Draghi on sanonut, että Euroopassa on 500 miljardin euron investointivaje suhteessa Yhdysvaltoihin. Kun mietitään, miten saadaan Saksan ja Ranskan valtion tukirahahanat kiinni ja palautettua kilpailu sisämarkkinoille, tulee kysymys, mitä se Euroopan yhteinen teollisuuspolitiikka voisi olla. Tuen EK:n ehdotusta siitä, että meillä olisi jonkinlainen yhteisrahasto, joka vauhdittaa teollisuusrahoitusta Eurooppaan kilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Jos olemme siinä Suomena aktiivisia, voimme määritellä reunaehtoja edelläkävijöille. Vihreää siirtymää pitää tehdä enemmän, mutta se pitää tehdä teollisuus edellä.
– Sääntelyäkin tarvitaan, koska maailma on niin isossa murroksessa. Jos haluamme Eurooppana ohjata suuntaa siten, että hallitsemme demokratian ja oikeusvaltion, kuluttajien oikeuksien ja yksilönvapauksien kannalta tekoälyä sekä digitalisaatioon liittyviä vastuukysymyksiä, on tärkeää, että sääntelemme.
– Tiettyjä harkintavirheitä tässä on varmasti tullut. Sanoisin, että seuraava kausi tulee olemaan digitaalisen ja vihreän siirtymän kannalta yhä enemmän sitä, että asetetaan pelisääntöjä toimeenpanon, teknologian ja osaamisen paaluttamiseen. Hiotaan siis sitä, mitä ollaan jo tehty, jotta se olisi teollisuuden kannalta hyväksi. Tämä on aika yleinen näkemys Brysselissä.
Miten houkuttelisit Suomeen ulkomaista työvoimaa?
– Tarvitsemme systeemisiä muutoksia. Ulkomaalaisten tutkintojen hyväksi lukeminen, työperäisen maahanmuuton helpottaminen ja lailliset väylät tulla Eurooppaan. Miksi pakataan rajoille ihmisiä, kun voisi olla pääsy työmarkkinoille suoraan? Uskon, että teknologiateollisuus alana haluaa osaajia rekrytoida, mutta pk-yritysten kapasiteetti on aika heikko. Kun kansalaisuusvaatimusta nostetaan viidestä kahdeksaan vuoteen, se antaa tänne tulossa olevillekin signaalin, että tämä on maa, johon et ole toivottu jäämään pysyvästi.
Vilhelm Junnila, Perussuomalaiset:
Vilhelm Junnila, Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan ala tarvitsee suhdanteista riippumatta 10 vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Kumppanimme EU:ssa ovat raportoineet, että tilanne on muissa maissa teknologia-alalla melko sama. Miten huolehdimme siitä, että Suomi ja Eurooppa saa sekä korkeasti koulutettua että ammattityövoimaa tarpeeksi, eikä taannu harmaantuvaksi ulkomuseoksi?
– Tämä liittyy luvitukseen ja prosessin haltuun ottamiseen. Se on sitten vaikeampi kysymys, jos halutaan kouluttamatonta työvoimaa, miten heidät saadaan osallisiksi. On erilaisia luvallisia väyliä ja suoria rekrytointikanavia, mutta työperäinen maahanmuutto sekoitetaan usein turvapaikanhakijoihin, erilaiseen elintasosiirtolaisuuteen, ja nämä niputetaan ihan kuin niihin olisi olemassa yksi ratkaisu.
– Tämä ei ole vain poliitikkojen asia, vaan toimialat voivat löytää parhaat ratkaisut siihen, miten osaajat onnistutaan saamaan suoraan töihin. Eihän työperäistä maahanmuuttoa kukaan sinänsä vastusta. Ongelma tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, missä määrin tarveharkinta pystyy joustamaan tietyillä toimialoilla. Tämä on tapauskohtaisempaa pohdintaa.
Miten lähestyisit vihreää siirtymää?
– Puhtaan energian toimia täytyy jatkaa, jotta päästään fossiilitaloudesta eroon. Olemme hieman etukenossa menneet edelläkävijöinä. Esimerkiksi metsäteollisuuden laitokset pyörivät energiantuotannossa 95 prosenttia bioperäisellä tuotannolla.
– Nämähän tippuvat päästökaupasta pois vuonna 2026, ja ne, jotka eivät olleet etunojassa, saavat edelleen ilmaisoikeuksia. Prosessiteollisuus ei pysty ottamaan osaa puhtaan energian siirtymään ja kärsii vuoden 2026 jälkeen siitä. Tämä on iso haaste. Pitää olla viisaita siinä, mitkä toimivat Suomen osalta eikä vain Euroopan laajuisesti yrityksiä ja kansantaloutta tukien.
Kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset somejätit ovat ottaneet etumatkaa. Mitä mahdollisuuksia Euroopassa on kiriä valta-asemaa kiinni?
– Ei kannata keskittyä liikaa yksittäisiin sovelluksiin, koska niiden elinkaari on aika lyhyt. Somesta siirrytään tekoälyyn. Kokonaisuus voi olla hyvin erilainen jo viiden vuoden kuluttua. Geostrategisesti tietysti TikTok ja muut ovat kiinnostavia, erityisesti siinä, mitä dataa kerätään ja miten sitä käytetään.
– Taloudellisen puolen, mutta myös kansallisen turvallisuuden ja geostrategisen puolen yhteensovittaminen voi olla hankalaa. EU:sta ei löydy näille kilpailijaa, koska meidän kasvuyritykset myydään varhaisessa vaiheessa pääomasijoittajille unionin ulkopuolelle. Se heikentää mahdollisuuksia kehittää vastaavia ratkaisuja pitkäjänteisesti.
Petri Honkonen, Keskusta:
Petri Honkonen, olet sanonut olevasi kriittinen EU:ta kohtaan ja luvannut muutosta sekä keskittymistä isoihin asioihin. Sano 1–2 tärkeintä asiaa, jotka EU:ssa pitää muuttaa.
– Sääntelytsunami on iso viitekehys. Ei ole pakko säätää yksityiskohtaisesti kaikesta, vaan voi jättää soveltamishaarukkaa. Pitää päästä markkinaehtoisempaan toimintatapaan, jossa annetaan yrityksille tilaa luoda ratkaisuja, ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointeihin.
– Päästökauppaa pitää kehittää ja sitä pitää laajentaakin. Mitä tulee energiaintensiiviseen teollisuuteen, EU voisi tehdä vielä enemmän, esimerkiksi energiainfran rakentamisessa. Näitä komissio on vienyt mielestäni eteenpäin. Sitä kautta tulisi vahvuuksia, uusiutuvaa energiaa ja joustoa sekä paremmin toimivia verkkoja, millä saataisiin kilpailuetua. Enemmän mahdollistamisen kuin sääntelyn kautta.
– Toinen asia on eurooppalaisen sähkömarkkinan kehittäminen. Mielestäni sitä tarvitaan ehdottomasti yhdistettynä infran parantamiseen. Tällä saataisiin ennustettavuutta markkinaan. Tämä liittyy myös ilmastopolitiikkaan ja kilpailukykyyn.
Miten ratkaisisit osaavan työvoiman saamisen ongelmaa Suomessa ja Euroopassa?
– Työperäisen maahanmuuton lainsäädäntöä koko EU:n laajuudella tulee yksinkertaistaa ja sujuvoittaa.
– Vierailin edellisen hallituskauden aikana tiede- ja kulttuuriministerinä Intiassa. Intian tiedeministeri halusi, että Suomi perustaa yliopiston Delhiin. Idea on loistava. Meidän täytyy kehittää ei vain Suomessa vaan myös Euroopassa uusia keinoja siihen, miten saamme koulutettua työvoimaa esimerkiksi suomalaisen korkeakouluyhteistyön kautta valtavasta maasta, kuten Intia. Näitä uusia avauksia EU voisi buustata.
– Suomi tekee talent boostia, mutta teemme sen virheen, että toimimme liian pienesti liian monessa paikassa. Suomen pitäisi keskittää toimia johonkin maahan. Pitäisi katsoa kumppanuuksia väkirikkaiden maiden kanssa, jotta osaajia aletaan löytää.
Ville Merinen, SDP:
Ville Merinen, olet tunnettu taitavana somen, erityisesti TikTokin, käyttäjänä. Kaikki isot somealustat ovat kiinalaisia tai amerikkalaisia. Onko EU:lla mitään mahdollisuutta kiriä näiden jättien etumatkaa kiinni?
– On se valtava työmaa, mutta kyllä sitä pitää yrittää. Se on Suomelle mahdollisuus: voisimmeko olla luomassa uudentyyppistä somea, joka ei olisi niin raskas mielelle kuin mitä nykyiset ovat? Aloin tehdä TikTokia 3,5 vuotta sitten. Se tavoitti noin miljoona suomalaista kuukaudessa. Jossain kohtaa tajusin, että alusta tarjoaa minun mielenterveysvideoitani väärälle kohderyhmälle, turhan nuorille. Olen herännyt näihin haittoihin isosti.
Millä keinoin voisi helpottaa osaavan työvoiman tulemista Suomeen?
– Edellä on tuotu esiin jo monta asiaa, mutta yksi haastava tekijä on monikielisyys. Suomalaisissa yrityksissä ei voi puhua vain suomea. Helsingissä tämä toteutuu paremmin, mutta jo Tampereella ja Kuopiossa, mistä olen kotoisin, tilanne on eri. Se olisi yksi yksinkertainen asia.
Miten kehittäisit eurooppalaista kilpailukykyä?
– Näen siten, että nuorista ihmisistä tulee työntekijöitä ja he pystyvät keskittymään elämään. Pahoinvoinnin kasvu vaivaa koko länsimaita ja Eurooppaa. Se on myös kilpailukykyasia, jos 30 prosenttia nuorista naisista kärsii mielenterveysongelmista. Näkisin, että se asia pitää saada kuntoon.
Entä miten näet vihreän siirtymän kehityksen?
– Nuorten on tärkeää voida kokea ja nähdä, että tälle asialle tehdään jotain. On myös hieno mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle olla etunenässä vihreänä. Näen sen ennen kaikkea mahdollisuutena.
