Osaamisdata tarjoaa uusia mahdollisuuksia osaamishaasteiden ratkomiseen yhteiskunnassa: tuore julkaisu jakaa oppeja sen hyödyntämiseen
Data-analytiikkaa ja tekoälyä ei ole vielä suuressa mittakaavassa hyödynnetty osaamispolitiikassa, osaamistarpeiden ennakoinnissa tai koulutustarjonnan kehittämisessä, mutta potentiaalia olisi! Teknologiateollisuuden Osaamisdatan playbook tarjoaa oppeja pilottiprojekteista, joissa erilaisia osaamishaasteita on ratkaistu datan avulla, sekä ideoita osaamisdatan laajempaan hyödyntämiseen yhteiskunnassa ja yrityksissä.
Nopeat muutokset yhteiskunnassa ja työelämässä vaativat uusia keinoja osaamiseen liittyvien haasteiden, kuten erilaisten osaamisen kohtaanto-ongelmien, ratkaisuun. Yrityksille taas osaamisen johtaminen on tärkeä strateginen kysymys. Osaamisdata voisi tarjota lupaavia, uusia ratkaisuja näihin haasteisiin.
Osaamisdata on dataa, joka kuvaa ihmisten osaamisia, organisaatioiden osaamistarpeita ja oppilaitosten osaamistarjontaa. Nykyaikaisen tekoälyn avulla osaamisdataa voidaan etsiä monipuolisesti eri lähteistä, kuten työntekijöiden ansioluetteloista, yritysten työpaikkailmoituksista, koulutuksen järjestäjien kurssioppaista ja tieteellisistä julkaisuista.
Osaamisdata on dataa, joka kuvaa ihmisten osaamisia, organisaatioiden osaamistarpeita ja oppilaitosten osaamistarjontaa.
Kun Teknologiateollisuus ry lähti keväällä 2020 rakentamaan uutta selvitystä alan yritysten osaajatarpeista, teknologia valjastettiin mukaan ennakointiin.
”Yritykset haastoivat meitä ennakoimaan uudella tavalla alan osaamistarpeita. Tekoälyn synnyttämä osaamisdata oli avainasemassa siinä, että teknologiayritysten osaamistarpeista saatiin rakennettua aiempaa kattavampi ja ajantasaisempi kuva”, kertoo Teknologiateollisuuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen.
”Keskeistä onnistumisessa oli toimivan tekoälyratkaisun ja oman asiantuntijatyömme ohella yritysten ja kumppaneidemme laaja osallistuminen osaamisdatan tulkintaan. Osaamisdataa oli tulkitsemassa yli 300 jäsenyritystämme, ja onkin hienoa huomata, että Osaamispulssin tuloksia pystytään nyt hyödyntämään monipuolisesti”, sanoo Teknologiateollisuuden korkeakoulupolitiikan asiantuntija Touko Apajalahti.
Kokeilujen opit on nyt koottu kaikkien hyödynnettäväksi Osaamisdatan playbookiin.
Osaamispulssista seurasi sarja osaamisdataan perustuvia kokeiluja, joiden opit on nyt koottu kaikkien hyödynnettäväksi Osaamisdatan playbookiin.
Osaamisdata voi toimia “välittäjäaineena” erilaisten toimijoiden välillä:
- Osaajat ja työpaikat kohtaavat paremmin.
- Oppijat löytävät oikeanlaisia oppimismahdollisuuksia ja koulutustarjontaa.
- Koulutus voi vastata paremmin ennakoituihin osaamistarpeisiin.
- Yhteiskunta voi kohdentaa resurssinsa oikeaan paikkaan.
- Yritykset pystyvät kehittämään paremmin osaamistaan ja osaajiaan.
“Osaamisdatan ekosysteemissä toimijat tuottavat, rikastavat ja jakavat osaamisdataa. Parhaimmillaan osaamisdata voisi olla yhdistävä tekijä, joka auttaa eri toimijoita ohjautumaan suuntaan, jossa koko Suomen osaamistaso kasvaa ja kehittyy vauhdilla”, kuvaa datatalouden johtava asiantuntija Antti “Jogi” Poikola.