Osaamisella kasvava Okmetic ratkaisee osaajapulaa pitkäjänteisesti
Vaativien piikiekkojen valmistaja Okmetic on pitänyt jo vuosia monin tavoin huolen siitä, että yhtiö saa riittävästi osaavaa työvoimaa. Koskaan se ei ole ollut helppoa, mutta panostukset tuottavat myös kasvun mahdollisuuksia: tehdaslaajennuksen myötä yhtiön henkilöstömäärä kasvaa usealla sadalla.
Huippuosaamista edellyttävällä ja suhteellisen huonosti tunnetulla puolijohdealalla on suurten toimialojen puristuksessa ollut työlästä saada riittävästi työvoimaa. Myös vantaalainen Okmetic on kamppaillut osaajien saamiseksi.
Okmeticilla työvoimapulaa onkin taklattu jo vuosia eri keinoin.
Rekrytointikampanjat, yhteistyö oppilaitosten kanssa, aktiivinen kouluttaminen ja työantajamielikuvan kehittäminen ovat yhtiölle strategisia työkaluja. Esimerkiksi yliopistoyhteistyötä on tehty toista vuosikymmentä.
- Tuotteiden sovellusalueita ovat muun muassa mikroelektromekaniikka-anturit, radiotaajuussovellukset sekä tehopuolijohteet
- Pääkonttori ja valtaosa tuotannosta Vantaalla, myyntiorganisaatiot lisäksi Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Singaporessa, Kiinassa sekä Koreassa ja Taiwanissa.
- Henkilöstömäärä: 670 (2025)
- Liikevaihto 85,4 meur (2024)
Piikiekkojen valmistus on vaativaa teollisuutta, ja se edellyttää korkeaa ammattitaitoa niin työntekijöiltä kuin toimihenkilöiltäkin. Okmeticin työvoimasta tuotannossa työskentelee 310 henkilöä ja loput 360 ovat toimihenkilöitä. Painopiste on viime vuosina siirtynyt toimihenkilöiden suuntaan, kun korkeakoulutetun työvoiman osuus kasvaa rekrytoinneissa.
“Tuotannon osaajista ei juuri nyt ole työmarkkinoilla pulaa”, Okmeticin tutkimus- ja kehitysjohtaja Heikki Holmberg sanoo.
Osin tilannetta selittää suhdanne. Tilauskirjat eivät ole niin täynnä, että tuotanto vaatisi nopeaa henkilöstömäärän lisäämistä. Toisaalta yhtiön historian suurin investointi tehdaslaajennukseen on juuri saatu päätökseen, ja nimenomaan sitä varten on viime vuosina palkattu jo yli sata uutta ihmistä.
Tuotanto on automatisoitu ja digitalisoitu niin pitkälle kuin se on tällä hetkellä mahdollista, jotta kilpailukyky säilyy alan kehittyessä.
“Sen sijaan tietyistä erityisosaajista kuten datan käsittelijöistä ja tekoälyn taitajista on pula”, Holmberg sanoo.
Yhteiskunnan muutos antaa vauhtia
Uuden tuotantolaitoksen ympärille rakentuu myös Okmeticin tulevaisuus. Tällä hetkellä yhtiön palveluksessa on 670 henkilöä. Strategian mukaan henkilöstömäärän pitäisi kasvaa yli tuhannen tämän vuosikymmenen aikana, eli karkeasti laskien uusi tehdas edellyttää henkilöstön määrän tuplaamista.
Siitä tulee kova työmaa, osin myös oikein hyvästä syystä: koko Suomen puolijohdeala aikoo oman strategiansa mukaisesti työllistää 20 000 ihmistä vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä luku on 6 700, eli alan onnistuessa kasvu olisi todella nopeaa. Myös alan liikevaihto on tarkoitus kolminkertaistaa 5–6 miljardiin euroon.
“Puolijohdeala on ollut vähän näkymätön, vaikka koko yhteiskunnan teknologisoituminen perustuu puolijohteisiin”, Okmeticin henkilöstö-, vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Jaska Tuominen sanoo.
Kyse on siitä, että julkisessa keskustelussa teknologisoitumisen painopisteitä ovat lähinnä vain tekoäly ja erilaiset digitaaliset palvelut hyötyineen ja haittoineen. Puuttuu ymmärrys siitä, että digipalvelut eivät pyöri ilman puolijohteita. Ei myöskään hahmoteta, että vaikka jossain laitteessa tai tavarassa ei puolijohteita olisikaan, sitä valmistavassa koneessa puolijohteita on – ja niitä tarvitaan koko ajan enemmän.
“Olemmekin nyt panostaneet todella paljon viestintään siitä, että kyseessä on tulevaisuuden ala, jossa töitä riittää ja jolle kannattaa kouluttautua”, Tuominen sanoo.
Insinöörejä joka puolella
Okmeticilla toimihenkilöpuolen yleisin tehtävänimike on insinööri. Siihen sopivia etuliitteitä onkin sitten iso liuta: on tuotantoinsinööriä, tuotannon kehitysinsinööriä, prosessin kehitysinsinööriä, prosessin laatuinsinööriä, tehdaspalveluinsinööriä ja niin edelleen.
Yhtiö työllistää myös poikkeuksellisen paljon tohtoreita. Heitä on toimihenkilöistä yli kahdeksan prosenttia.
“Meidän toimintamme on tieteen muuttamista käytännön tuotteisiin”, Tuominen selventää. Lause pätee laajemminkin puolijohdealaan.
Yliopistoyhteistyö onkin Okmeticin ja muiden alan yritysten menestyksen kannalta välttämätöntä. Pitkäjänteinen panostus siihen alkaa näkyä.
“Olemme saaneet yhteistyössä yliopistojen kanssa viidessä vuodessa tuplattua opiskelijoiden määrän useilla niistä kursseista, joilta tyypillisesti tullaan puolijohdealalle”, Holmberg sanoo. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden puolijohderyhmän koulutusryhmän vetäjänä.
Toinen onnistuminen on Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa sovittu puolijohdealan opintokokonaisuus.
Puolijohdealan prosessoijan tehtäviin ei sen sijaan tällä hetkellä ole ammatillista koulutusta saatavilla. Okmetic esimerkiksi kouluttaa jokaisen uuden tuotannon työntekijän omissa 3–6 kuukautta kestävissä koulutusohjelmissaan.
“Meillä ei ole tuotannon työntekijöille erityisiä koulutusvaatimuksia, koska pidämme itse huolen heidän osaamisensa kehittämisestä. Meillä työskentelee entisiä kokkeja, sairaanhoitajia, rakentajia ja autonasentajia”, Tuominen sanoo.
Pelkkä laatu ei riitä kasvuun
Suomalainen puolijohdeosaaminen on korkeatasoista, eli laadusta alan kasvu ei jää kiinni. Mutta hyvästä yliopistoyhteistyöstä huolimatta se voi jäädä kiinni määrästä.
“Fakta on, että meitä ei Suomessa ole riittävästi. Puolijohdeala laittaakin tällä hetkellä tosi paljon rahaa siihen, että saamme tarpeeksi osaajia kasvuun. Se ei onnistu, jos ihmiset puuttuvat”, Holmberg sanoo.
Siksi katse pitää kääntää myös ulkomaiseen työvoimaan. Esimerkiksi Okmeticilla työntekijöitä on viidestätoista eri maasta. Maailmalta ei kuitenkaan soitella suoraan yhtiöön ja kysytä työpaikkaa.
“Kyllä heidät täytyy ihan etsiä. Meillä on rekrytoinnin ja relokaation ammattilaisia töissä sitä varten”, Jaska Tuominen kertoo.
Hänen mukaansa Suomen perinteiset vetovoimatekijät työelämän laatu, ihmislähtöinen johtaminen ja työn ja vapaa-ajan tasapaino pätevät yhä.
“Lisäksi pystymme tarjoamaan haastavia ja merkityksellisiä tehtäviä. Puolijohdeala kasvaa ja vahvistaa väistämättä rooliaan yhteiskunnassa.”
Okmeticin kolme toivetta päättäjille
- Koulutuksen lisäresurssit tulee kohdentaa määritellyille kriittisille kasvualoille vaikuttavuuden maksimoiseksi.
- Ulkomaisen työvoiman maahantulon prosessissa on eroteltava erikoistapaukset, kuten ulkomaalaisten laitetoimittajien asentajat. Heidän osaamistaan ei Suomessa ole, ja he jatkavat asennuksen tehtyään töihin muihin maihin sen sijaan, että jäisivät kilpailemaan työpaikoista suomalaisen työvoiman kanssa.
- Perustaidot on opittava koulussa, sillä yritykset haluavat keskittyä erityisosaamisen kouluttamiseen. Toimialakohtaiset mikrokoulutukset auttaisivat osaamisen suuntaamisessa kaikilla koulutusasteilla.
Teksti: Harri Junttila
Kuvat: Liisa Takala