Suomen pk-yritykset yhä menestyksekkäitä EU:n rahoitusjaossa – Kirimisen varaa on vielä
Suomen pk-yritykset ovat menestyneet EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen jaossa viime vuosina ennätyksellisen hyvin, mutta potentiaalia Horisontti-rahoituksen kasvattamiseen on yhä. Erityisesti mukaan halutaan lisää suomalaisia suuria yrityksiä.
Suomalaiset onnistuivat jo vuonna 2022 saamaan EU:lta tutkimus- ja innovaatiotukea eli Horisontti-rahoitusta erinomaisesti. Rahaa tuli EU:lta sinne maksettuun määrään nähden takaisin peräti puolitoistakertaisesti.
Menestys on jatkunut. Business Finlandin mukaan Suomi on onnistunut yhä keräämään Horisontti-rahoitusta merkittävän määrän. Helmikuuhun 2025 mennessä Suomeen oli saatu 1232 miljoonaa euroa, joka vastaa 2,8 prosenttia kaikesta Horisontti Eurooppa -ohjelman jakamasta rahoituksesta. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat olleet selkeästi EU-keskiarvoja korkeammat.
Horisontti on yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille – ja ennen kaikkea niiden yhteisille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeille – tarkoitettu avustusperusteinen rahoitustuki. Horisontti-rahoituksen saannissa ovat erityisesti onnistuneet pienet ja keskisuuret yritykset. Suomalaisia suuryrityksiä haluttaisiin mukaan nykyistä enemmän.
– Horisontti-rahoituksesta yli puolet on varattu erilaisille, verkostomaisille yhteistyöhankkeille. Meillä on Suomessa tuoretta kokemusta erinomaisista Veturihankkeista, joissa samassa ekosysteemissä on yleensä yksi hyvin suuri yritys, paljon pienempiä sekä tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. Tällaisten hankkeiden edistäminen olisi Suomelle oivallinen kasvumahdollisuus, sanoo johtaja Erkki Ahola Teknologiateollisuus ry:stä.
Esimerkiksi Kone loi Business Finlandin veturihankkeessa täysin uutta liiketoimintaa yli 200 kumppanin kanssa ja Valmet ylitti asetetut tavoitteet roimasti yli 250 kumppanin kanssa.
EU:n tutkimus-, kehitys ja innovaatio-ohjelmissa ei harjoiteta aluepolitiikkaa, eikä TKI-rahaa myönnettäessä ole maakiintiöitä. Haussa kannattaa panostaa verkostoihin ja hankkeen vaikuttavuuteen eli pyrkiä konkretisoimaan sitä, miten tavoitteena oleva uudistus tai tutkimus tulee vaikuttamaan hakijan omien tavoitteiden lisäksi isoon kuvaan: mahdolliseen verkostoon sekä rahoittajaan. Suomalaisten teknologiateollisuusyritysten valttina on kädenjälki eli niiden olemassa olevat sekä kehitteillä olevat tuotteet ja palvelut, joilla tarjotaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin vihreän siirtymän haasteisiin.
– Suomalaisilla yrityksillä on siis varmasti mahdollisuudet saada EU:sta tutkimus- ja innovaatiotukea huomattavasti nykytasoakin enemmän. Suomessa on monella alalla tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa huippuosaamista, ja meillä alkaa olla yrityksillä hyvää kokemusta EU-hauista. Rahoituksen hakeminen kannattaa siis monestakin syystä, joista tärkein on erinomainen potentiaali saada rahoitusta kestävään kasvuun, Ahola kannustaa.
Huipputason teknologiaa ja innovaatioita kehittävät suomalaiset yritykset ovat uuden tilanteen edessä, koska nationalistisen politiikan lisääntyessä ne joutuvat kilpailemaan markkinoista yritysten kanssa, joita tuetaan vahvasti kansallisilla valtiontuilla Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Myös sen takia niiden kannattaa hakea rahoitusta ja verkostoja myös EU:sta.
3 vinkkiä: Näin haet EU-rahoitusta
- Mieti liiketoimintasi strategiaa. Missä bisneksessä haluat olla viiden vuoden kuluttua? Millaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia sinne pääseminen edellyttää?
- Kenen kanssa voit edistää tavoitettasi. Missä tällaiset kumppanit ovat? Ovatko he asiakkaita, tutkimuslaitoksi, jotain muuta? Millaista teknologiaa, laitteita ja investointeja tavoitteesi edellyttää?
- Mistä rahoitus? Mikäli tarvitset kasvuhankkeellesi lisärahoitusta, EU on yksi vaihtoehto. EU-rahoituspäätös helpottaa usein myös muun rahoituksen saamista. Kysy vinkkejä EU-rahoitusjaossa mukana olleilta.
Lisätietoja
