Suomen talous: kurjuutta, oikeita ratkaisuja ja kaksi kovaa haastetta
Suomen talous on kiistatta erittäin tukalassa tilanteessa. Bruttokansantuote henkeä kohden on suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2008. Olemme siis yhtä köyhiä kuin 16 vuotta sitten. Vastaavanlainen kehitys on hyvin poikkeuksellinen – maailmanlaajuisessakin vertailussa. Julkisen sektorin rahoitus on vakavien haasteiden äärellä. Tilanteeseen ei voi mitenkään olla tyytyväinen.
Viime viikolla julkaistussa Talousnäkymät-raportissa ei piirretty järin valoisaa kuvaa teknologiateollisuuden nykyisestä suhdannetilanteesta. Tilauskertymä oli heikko, tilauskannat ohenivat, tarjouspyyntöjä tuli vähemmän kuin aiemmin, kysyntä oli heikkoa ja henkilöstömäärä laski. Myöskään Suomen suurimman vientialan nykyiseen suhdannetilanteeseen ei voi mitenkään olla erityisen tyytyväinen.
Näitä tosiasioita ei voi sivuuttaa. Suomen talouden haasteisiin on välttämättä tartuttava pikaisesti tilanteen vaatimalla vakavuudella. Kaiken kurjuuden keskellä on kuitenkin hyvä katsoa myös asioiden valoisampaa puolta.
Valtavien haasteiden äärellä pääsee helposti unohtumaan, että teknologiateollisuus on ollut vahvassa kasvussa viime vuosina. Tuotantoa on toki tukenut vahva globaali kysyntä, mutta suomalaiset yritykset ovat myös asemoituneet varsin hyvin vastaamaan siihen kysyntään, jota maailmalla on ollut. Olemme tehneet oikeita asioita.
Lisäksi teknologia-ala on menestynyt viime vuosina selvästi muuta teollisuutta paremmin. Juuri ennen nykyistä heikon suhdanteen aikaa teknologiateollisuudessa rikottiin kaikkien aikojen henkilöstömääräennätys. Samoin esimerkiksi teknologiayritysten T&K-investoinnit ovat olleet kasvussa.
”Vaikka tilanne on kokonaisuudessaan hyvin vaikea, on hyvä huomata, että viime vuosina kehitys suomalaisessa vientiteollisuudessa on ollut ehdottomasti oikeansuuntaista.”
Olemme myös tehneet monia Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeitä päätöksiä. Viime vaalikaudella parlamentaarisesti tehty päätös T&K-rahoituslaista takaa toteutuessaan uskottavan uran Suomen toimintaympäristölle vuosikausiksi eteenpäin. Juuri tällaista näkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä yritykset arvostavat. Kevään kehysriihessäkin tehtiin oikeita päätöksiä rahojen kohdentamisesta parhaiten kasvua tukevalla tavalla.
Samoin hallituksen työmarkkinauudistukset ja määrätietoinen julkisen talouden tasapainotus luovat uskoa Suomeen hyvänä toimintaympäristönä myös tulevaisuudessa.
Tilanne näyttää siis loppujen lopuksi varsin lupaavalta, kun akuuttiin vaikeaan suhdannetilanteeseen ottaa hieman etäisyyttä.
Otteen ei ole kuitenkaan syytä antaa herpaantua. Kun suhdanne ennemmin tai myöhemmin kääntyy jälleen paremmaksi, nousee mieleen kaksi seikkaa, jotka voivat vakavasti haitata kasvua tai jopa hyydyttää sen kokonaan.
”Kun suhdanne kääntyy paremmaksi, on kaksi seikkaa, jotka voivat vakavasti haitata kasvua tai jopa hyydyttää sen kokonaan.”
Ensimmäinen haaste on toivottavasti hieman lyhytaikaisempi. Kyse on kiihtyneen valtiontukikilpailun aiheuttamasta haitasta Suomelle. On ilmeinen riski, että nykytilanteessa menetämme tulevaisuuden kannalta kriittisiä teollisia investointeja, jotka ovat keskeisessä roolissa uusien teollisten ekosysteemien syntymisessä. Tällaisia investointeja ei ole varaa menettää. Hallitus on onneksi tarttunut ongelmaan ja valmistelee suurten teollisten investointien verokannustinta.
Toinen haaste onkin sitten pitkäkestoinen ja perustavaa laatua oleva. Nykyinen heikko suhdannetilanne on helpottanut yritysten osaajapulaa hetkellisesti. 100-prosenttinen tosiasia on kuitenkin se, että heti kun kasvu jälleen palaa, osaajat loppuvat kaikkialta. Suomen ikärakenne on karu ja ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö pienenee dramaattisesti.
Osaajakysymyksestä hallitukselle ei voi antaa järin kehuvaa palautetta. Ulkomaisten osaajien tilannetta ollaan pikemminkin vaikeuttamassa. Tämä on täysin väärä suunta. Tuotantoa on vaikea kasvattaa, jos tekijöiden määrä jatkuvasti vain vähenee. Tähän kehitykseen on pakko saada merkittävä suunnanmuutos – ja pian.
