Suomen teknologiayritysten hiilikädenjälki on Teknologiateollisuuden tärkein viesti COP29-ilmastokokouksessa
Teknologiateollisuus ry osallistuu 11. marraskuuta alkavaan YK:n ilmastokokoukseen (COP29) Bakussa, Azerbaidžanissa. Tärkeimmät viestit kokouksessa ovat Suomen teknologiateollisuusyritysten investoinnit sekä niiden valmistamien tuotteiden ja palveluiden hiilikädenjälki.
Teknologiateollisuus osallistuu YK:n ilmastokokoukseen 11.–22. marraskuuta muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa osana Suomen delegaatiota. Kokouksessa korostuvat ilmastotoimien rahoitus ja investoinnit.
Ilmastokokous kokoaa vuosittain yhteen maiden johtajat, yritykset ja kansalaisjärjestöt eri puolilta maailmaa. Teknologiateollisuus ry:stä mukana ovat energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtaja Annukka Saari, EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela sekä viestintäpäällikkö Marjo Ollikainen.
– Ilmastokokous tarjoaa yrityksille mahdollisuuden osallistua globaalin ilmastopolitiikan kehittämiseen. Tarkoituksena on luoda kestävää pohjaa tulevaisuuden sääntely- ja politiikkakehitykselle sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäville liiketoimintamahdollisuuksille, Annukka Saari kertoo.
Suomella on maailman kunnianhimoisimmat hiilineutraalisuustavoitteet ja Suomi on yksi maailman johtavista puhtaiden ratkaisujen innovaatiomaista. Teknologiateollisuus tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja pyrkimystä rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousua.
Tavoitteena kestävät investoinnit ja hiilidioksipäästöjen vähentäminen
Haasteena on, että Suomen teollisuudessa helpot päästövähennystoimenpiteet on jo tehty. Teknologiateollisuuden omat suorat päästöt ovat vähentyneet neljän vuoden aikana seitsemän prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden vuosittainen käyttö on laskenut yksitoista prosenttia. Teollisuudessa käytetyn ostoenergian päästöt ovat laskeneet jopa 45 prosenttia.
– Suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteilla ja palveluilla pystytään vähentämään globaaleja hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Tämä, Suomen hiilikädenjälki, on keskeisimpiä teemojamme kokouksessa, ja juuri tämän vuoksi on tärkeää, että suomalaisen teknologiateollisuuden ratkaisut ja ääni kuuluvat Bakussa, Akseli Koskela sanoo.
Valtaosa Suomen teknologiateollisuuden epäsuorista eli käytönaikaisista päästöistä syntyy sellaisesta toiminnasta, joka ei ole suomalaisen toimittajan tuotteista tai palveluista johtuvaa tai niiden hallittavissa.
– Haasteet ja ratkaisut löytyvät nyt siis erityisesti yritysten arvoketjujen päästöjen vähennyksistä, ja globaaleja yrityksiä ja mahdollisia asiakkaita voidaan saavuttaa myös ilmastokokouksessa, Saari toteaa.
Muita toimialan teemoja kokouksessa ovat kestävät investoinnit sekä teollisuuden tuoreen vähähiilisyystiekartan tulokset kohti hiilineutraaliutta. Erityisesti vetytalous tarjoaa merkittävän roolin vihreässä terästeollisuudessa sekä puuperäinen talteenotettu hiilidioksidi avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja ilmastohyötyjä.
– Globaalien ilmastohyötyjen lisäksi Suomi pystyy ilmastotoimiin panostamalla luomaan tulevaisuuden kestäviä työpaikkoja Suomeen, Koskela muistuttaa.
Teknologiateollisuuden keskeiset teemat ilmastokokouksessa:
- Kunnianhimoiset tavoitteet: Suomen Teknologiateollisuus tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä sekä pyrkiä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua. Tämä edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä, teollisuuden sähköistymistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Näiden ratkaisujen kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja, kansainvälistä yhteistyötä ja uusien teknologioiden hyödyntämistä.
- Kestävät investoinnit: Teollisuuden uudistamisen edellytyksinä ovat investoinnit teknologioihin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, tehostavat energian käyttöä sekä hyödyntävät älykkäitä energianhallintajärjestelmiä.
- Vetytalouden edistäminen: Vedyn suurin vaikutus teollisuuden päästöissä näkyy terästeollisuuden uudistumisessa, jossa on mahdollista saavuttaa pelkästään Suomessa yli 10 prosentin päästövähenemäpotentiaali vuoteen 2050 mennessä.
- Viennin edistäminen hiilikädenjäljen avulla: Vähähiilisiä tuotteita ja palveluita kehitetään innovoimalla ja tarjoamalla vähähiilisiä tuotteita ja palveluita, jotka auttavat asiakkaita vähentämään omia päästöjään. Erityisesti suomalaisten teknologiayritysten kyvykkyydet sekä ratkaisut ovat merkittävässä roolissa globaalien päästöjen vähentämisessä. Merkittävin kädenjälkipotentiaali löytyy raaka-aineista sekä energiariippuvaisesta tarjoamasta, joka on Teknologiateollisuuden laskentojen perusteella 75 MtCO2.
- Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö: Hiilidioksidista valmistetut tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa EU:n ja globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja erityisesti Suomen teollisuudella on tässä merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Talteen otetusta hiilidioksidista valmistettujen tuotteiden (CCU) arvo voi olla vuosittain jopa seitsemän miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä.
Raportoimme kokouksen ja neuvotteluiden kuulumisia päivittyvässä artikkelissa tällä sivustolla.
Lisätietoja:
