”Kukaan ei tiedä, mitä helvettiä oikein tapahtuu”
Otsikon toteamus on Helsingin Sanomien uutisen mukaan peräisin Trumpin hallinnon sisältä. Lauseeseen kiteytyy aika pitkälti kaikki, mitä oikeasti tiedämme tai voimme päätellä viime yönä kuulemastamme.
Trump ilmoitti myöhään torstaina, 2. huhtikuuta odotuksia korkeammista tulleista lähes koko muulle maailmalle. Tulleja perustellaan vastineina muiden maiden Yhdysvalloille asettamilla tulleilla ja muilla kaupan esteillä. Tosiasiallisesti tullien suuruudet vaikuttavat puhtaan mielivaltaisilta.
Saimme nyt ensimmäistä kertaa tarkempaa tietoa siitä, millaisia tulleja on tulossa. On kuitenkin vielä aivan liian aikaista vetää juuri minkäänlaisia, kovin varmoja johtopäätöksiä tilanteesta. On siis syytä olla panikoimatta.
Varmaa on se, että eilistä voi pitää konkreettisena kauppasodan julistuksena koko muuta maailmaa kohtaan, Venäjää, Valko-Venäjää, Kuubaa ja Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta. Nyt saatu konkreettinen tulliuhka on joka tapauksessa erittäin myrkyllistä orastavalle kasvulle. Vaikka syytä paniikkiin ei ole, on ilmiselvää, että yritykset ovat nyt poikkeuksellisen varovaisia tekemään investointipäätöksiä. Tällainen varovaisuus on täyttä myrkkyä suomalaiselle teknologiateollisuudelle, valmistammehan huomattavan paljon investointihyödykkeiksi luokiteltavia tuotteita.
Investointien jäädyttäminen olisi erittäin myrkyllistä orastavalle kasvulle.
Yhdysvaltojen viennin osuus teknologiateollisuuden tavaraviennin arvosta on noin 10 prosenttia. Suurin paino on elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, jossa Yhdysvaltojen osuus on peräti 16 prosenttia viennin arvosta. On ilmeistä, että toteutuessaan tullit tulevat vaikuttamaan kielteisesti Yhdysvaltoihin suuntautuvaan vientiin.
Tullien suorat vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä, mutta lopulta isoin isku saattaa tulla epäsuorien vaikutusten kautta. Teknologiateollisuuden viennistä karkeasti kaksi kolmasosaa menee Eurooppaan. Viemme paljon välituotteita, joita käytetään osina tai komponentteina toisen yrityksen tuotteissa. Jos siis saksalainen konepaja saa vähemmän tilauksia Yhdysvalloista, ostaa se myös vähemmän välituotteita suomalaiselta konepajalta. Näiden epäsuorien vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa, mutta merkittäviä ne joka tapauksessa tulevat olemaan.
Saimme vastikään kauan odotettuja hyviä uutisia Suomen suurimmalta vientialalta, kun jäsenyrityksillemme tekemän Teknobaro-kyselyn mukaan suhdannekuopan pohja on ohitettu. Geopoliittinen tilanne ja mahdollinen kauppasota huolestuttivat kuitenkin yrityksiä erittäin paljon maaliskuun alkupuolella tehdyssä kyselyssä. Kauppasota vaikuttaa nyt vääjäämättömältä. Mikäli investointeja laitetaan jälleen jäihin, on varsin todennäköistä, että orastava kasvu kuihtuu tullitakatalven vuoksi ennen se kuin pääsi edes kunnolla käynnistymään.
Lisätietoja
Rautaporras Petteri (perhevapaalla)
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.