TeknoBaro: Suhdannekuopan pohja on vihdoinkin ohitettu
Kauan odotettu käänne Suomen suurimmalla vientialalla näyttää tapahtuneen. Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille tekemän TeknoBaro-kyselyn mukaan suhdannekuopan pohja on nyt ohitettu. Geopoliittinen tilanne ja mahdollinen kauppasota huolestuttavat kuitenkin yrityksiä erittäin paljon.
Teknologiateollisuuden suhdannesykli on vihdoinkin kääntynyt paremmaksi maaliskuussa jäsenyrityksille tehdyn TeknoBaro-kyselyn perusteella. Vielä viime syys- ja joulukuussa sekä tuotantoa, työllisyyttä, uusia tilauksia että tilauskantaa mittaavat indikaattorit näyttivät tilanteen heikkenevän selvästi.
- Teknologiateollisuus ry lanseerasi syyskuussa 2024 uuden, säännöllisen kyselyn, jossa selvitetään jäsenyritysten suhdannetilannetta ja näkemyksiä tulevaisuudesta.
- Lisäksi kyselyssä on mukana vaihtuva, ajankohtainen teema. Tällä kertaa selvitettiin yritysten näkemyksiä niiden resilienssistä ja varautumisesta.
- Kysely toteutetaan jäsenyritysten toimitusjohtajille neljä kertaa vuodessa.
- Tuorein kysely tehtiin jäsenyrityksille 10.–14. maaliskuuta.
- Vastaajia oli 389, vastausprosentti oli 23.
Tuoreimman TeknoBaron perusteella toisen vuosineljänneksen tulokset ovat lupaavia: niin tuotanto, uudet tilaukset kuin tilauskantakin ovat kääntyneet kasvuun.
Miten kuvaisit yrityksesi tilannetta nyt seuraavilla osa-alueilla verrattuna noin kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen? (TeknoBaro maaliskuu 2025)
Kun yrityksiltä kysyttiin arviota tilanteesta kolme kuukautta eteenpäin, suurempi osuus vastaajista arvioi tuotannon ja työllisyyden parantuvan.
Miten arvioit tilanteenne kehittyvän seuraavan kolmen kuukauden aikana? (TeknoBaro maaliskuu 2025)
Johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras ennakoi suhdanteen kääntyvän kyselyn perusteella hitaasti.
– Suhdannekäänne tulee tuskin olemaan shampanjapullon korkin poksahduksen kaltainen, jolloin kysyntä kääntyy äkisti ja voimakkaasti paremmaksi. Pikemminkin näyttää siltä, että suhdannekäännettä kuvaa väljähtyneen limsapullon avaaminen eli pieni sihaus. Merkittävää kuitenkin on, että suunta on vihdoin kohti parempaa, hän kuvailee.
Henkilöstön määrä on yhä supistunut ja supistunee vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Työllisyyden odotetaan kuitenkin paranevan kevään aikana.
Epävarmuus yhä käsinkosketeltavaa
Valitettavasti geopoliittinen tilanne ja mahdollinen kauppasota voi kääntää tilanteen nopeasti heikommaksi.
– Parantuneista suhdannearvioista huolimatta ylivoimainen enemmistö kertoo avoimissa kommenteissa, että yrityksillä on yhä syvä huoli tulevasta ja tunne epävarmuudesta on käsinkosketeltavaa. Näkymää tulevaan ei oikein ole, Rautaporras toteaa.
Neljännes vastaajista on vielä välttynyt omissa liiketoimissaan geopolitiikan aiheuttamalta turbulenssilta. Osa pärjää turbulentteinakin aikoina: 13 prosenttia vastaajista on saanut uusia asiakkaita tai markkinoita.
Huolesta kertoo, että vaikka suhdannenäkymät ovat parantuneet, enemmistö yrityksistä aikoo tehdä kiinteitä investointeja vähemmän kuin viime vuoden aikana.
Tutkimus- ja kehitysinvestointeja (T&K) yritykset aikovat sen sijaan kasvattaa.
– Suomi ei voi kilpailla valtiontukien suuruudella, mutta oikein kohdennetuille investointikannustimille on nyt ilmeinen tilaus. Esimerkiksi T&K-verovähennyksen laajentaminen kannustaisi innovatiivisia, uudistumiseen ja korkean lisäarvon tuottamiseen suuntautuneita yrityksiä kasvuun.
Yritysten kriisinkestävyydessä parantamisen varaa
TeknoBarossa kysyttiin myös yritysten kriisinkestävyydestä. Yli puolet teknologiateollisuuden yrityksistä kertoo, ettei niillä ole kirjallista suunnitelmaa häiriötilanteiden varalle. Vain joka viides yritys kuuluu aktiivista varautumistyötä tekevien joukkoon, joka on myös harjoitellut käytännössä häiriötilanteiden varalle.
Yritykset ovat tehneet vuoden sisällä kuitenkin aktiivisesti töitä kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Yli puolet on parantanut kyberturvallisuutta. Monet ovat myös etsineet uusia toimitusketjuja ja mukauttaneet tuotantoa tai palveluita. Varastoja on kasvattanut joka viides.
Lisätietoja
Rautaporras Petteri (perhevapaalla)
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.