Yritykset eivät ole varautuneet riittävästi erilaisiin häiriötilanteisiin – Heräämisen aika on viimeistään nyt
Maailma on ennenkuulumattoman nopeatempoisessa myllerryksessä. Selvitimme uusimmassa TeknoBarossa suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten varautumista ja resilienssiä.
Geopoliittinen turbulenssi näkyy Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä tällä hetkellä ennen kaikkea kustannusten nousuna ja – ikävä kyllä – investointihankkeiden lykkääntymisenä. Yleinen epävarmuus on omiaan lykkäämään investointipäätöksiä ja isoja hankintoja.
Neljännes TeknoBaro-kyselymme vastaajista on vielä välttynyt omissa liiketoimissaan geopolitiikan aiheuttamalta turbulenssilta. Osa pärjää turbulentteinakin aikoina: 13 prosenttia vastaajista on saanut uusia asiakkaita tai markkinoita. Esimerkiksi hankintaketjujen uudelleenjärjestely voi myös hyödyttää suomalaisia yrityksiä.
Ailahtelevainen maailmantilanne on kuitenkin omiaan haurastuttamaan orastavaa talouskasvua ja kysyntää vientimarkkinoilla. Yritysten avoimissa kommenteissa näkyy huoli Trumpin politiikan arvaamattomuudesta, tulleista ja huoli Ukrainan tilanteesta.
Häiriötilanteisiin varautumisessa parantamisen varaa
Varautuminen häiriötilanteisiin on muodostunut yhä tärkeämmäksi teemaksi koko yhteiskunnalle ja myös yrityksille. Häiriötilanne voi olla esimerkiksi luonnonkatastrofi, pandemia, kyberhyökkäys, sotilaallinen kriisi, katkos logistiikkayhteyksissä tai katkos sähkö- tai tietoliikenneyhteyksissä.
Huolestuttavaa on, että yli puolet teknologiateollisuuden yrityksistä kertoo, ettei niillä ole kirjallista suunnitelmaa häiriötilanteiden varalle. Vain joka viides yritys kuuluu aktiivista varautumistyötä tekevien joukkoon, joka on myös harjoitellut käytännössä häiriötilanteiden varalle.
Erilaiset kriisit ovat seuranneet toisiaan 2020-luvulla, ja yritysten menestyvä liiketoiminta edellyttää entistä laaja-alaisempaa varautumista ja riskien hallintaa. Ennakointi ja varautuminen eivät ole enää pelkkää riskienhallintaa, vaan keskeinen kilpailutekijä.
Yritykset panostaneet erityisesti kyberturvallisuuteen
Vaikka varautumissuunnitelmia olisi hyvä olla nykyistä useammalla, yritykset ovat tehneet vuoden sisällä aktiivisesti töitä kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Yli puolet on parantanut kyberturvallisuutta. Monet ovat myös etsineet uusia toimitusketjuja ja mukauttaneet tuotantoa tai palveluita. Joka viides on kasvattanut varastoja. Tämä voi olla tällä hetkellä yksi kysyntää lisäävä tekijä, kun alalla ollaan parhaillaan suhdannekäänteen äärellä.
Joka viides on lisännyt yhteistyötä kumppanien ja asiakkaiden kanssa kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Tässä on yksi avaintekijä, jota toivoisi yrityksissä ja yhteiskunnan eri sidosryhmissä hyödynnettävän entistä enemmän. Haastavat ajat luovat yhteisiä ongelmia, ja niistä on helpompaa selvitä tietoa jakamalla ja etsimällä ratkaisuja yhteistyössä. Uudessa maailmanjärjestyksessä resilienssin kehittäminen tulee olemaan keskeinen osa suomalaisen teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukykyä.
Lisätietoja
Mikkonen Hanne
Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ryTalous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.