Suomi ja kriittiset teknologiat – kuinka voimme hyödyntää kokoamme suuremman roolin?
Teknologian kehitys ei ole koskaan ollut vain tieteen, innovoinnin ja markkinoiden kysymys. Se on myös suurvaltojen taistelukenttä, jonka jännitteet määrittävät kehityksen suuntaa ja tahtia. Tällä hetkellä idän ja lännen välinen eriytyminen ja globaalin etelän – Afrikan, Etelä-Amerikan, Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian maiden – nousu tarjoavat sekä suuria haasteita että mahdollisuuksia. Tämä koskee erityisesti Suomea, jolla on kokoaan suurempi rooli useilla kriittisillä teknologia-alueilla.
Idän ja lännen kilpailu infrastruktuurivallasta kiihtyy
Idän ja lännen blokkien välinen kuilu syvenee entisestään, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu ulottuu politiikasta ja taloudesta suoraan teknologian kehitykseen. Odotettavissa on, että leirien teknologiset normit ja standardit eriytyvät toisistaan. Tämä asettaa yritykset tilanteeseen, jossa niiden on tehtävä strategisia valintoja markkinoista ja toimittajista.
Teknologisten standardien kilpailu edustaa “infrastruktuurin valtaa”, joka määrittää pitkälti sen, kuka hallitsee tulevaisuuden markkinoita. Tämä pätee esimerkiksi 6G:ssä ja kvanttiteknologioissa. Kiina on ottanut aggressiivisen roolin globaalissa standardointityössä, minkä lisäksi se on ryydittänyt Vyö ja tie -ohjelmansa kautta digi-infran investointihankkeita ympäri maailmaa. Jos länsi, ja erityisesti EU, ei panosta riittävästi omaan standardointi- ja investointitoimintaansa, riskinä on varsinkin kehittyvien talouksien markkinoiden ajautuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Euroopan on mietittävä, miten se voi vahvistaa asemaansa tässä kilpailussa. Pelkän sääntelyn vienti ei riitä, vaan Euroopan on tarjottava aitoja innovaatioita ja toimivia ratkaisuja, jotka houkuttelevat kumppaneita ja pönkittävät demokraattisille arvoille nojaavaa teknologiakehitystä. Tällä on vaikutuksia sekä talouteen että turvallisuuspolitiikkaan. Eurooppalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuudet kaventuvat ja EU:n liittolaispooli supistuu, jos globaali infrastruktuurivalta keskittyy autoritaarisiin käsiin.
Suomen kyvykkyydet kriittisissä teknologioissa tuotava esiin
Olemme pieni maa, mutta kriittisillä digitaalisilla teknologia-alueilla olemme kokoluokkaamme väkevämpiä. Tietoliikenneratkaisuissa Suomi on globaali edelläkävijä. Lisäksi olemme vahvoja tekoälyssä, siruissa, suurteho- ja kvanttilaskennassa, avaruusteknologiassa ja kyberturvallisuudessa. Näistä lähtökohdista Suomella on poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti EU:n teknologiapolitiikkaan ja siten kilpailukykyyn ja turvallisuuteen.
Potentiaalimme jää kuitenkin hyödyntämättä, jos kyvykkyyksiämme ei tuoda esiin jäsenneltynä kokonaisuutena. Kriittiset teknologiset vahvuutemme ja niihin liittyvät vaikuttamisviestimme on sanoitettava paremmin ja yhtenäisemmin, jotta voimme suunnata EU-päätöksiä ja kotiuttaa investointeja. Samalla on satsattava entistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen sekä osaavan työvoiman saatavuuteen. Tämän toivomme puoliväliriiheen kokoontuvan hallituksen muistavan.
Nyt on oikea hetki rakentaa yhtenäinen ja uskottava ”Suomen tarina”, joka tuo esiin teknologiset keihäänkärkemme ja asemoi meidät eurooppalaisten pyrkimysten etujoukkoon. EU-kauden käynnistyessä vaikuttamisen ikkuna on avoinna ja Suomen on oltava valmis hyödyntämään tämä tilaisuus. Teknologiateollisuus on sitoutunut edistämään tätä työtä tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja
