Yritys- ja ympäristöverotuksen on oltava globaalisti yhtenäistä
Suomalaisyritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä, joten globaali veromalli on aina ensisijainen tavoite esimerkiksi yritys- ja ympäristöverotuksessa. Eurooppalaiset tai kansalliset verotusmallit aiheuttavat veroriitoja, kaksinkertaista verotusta ja jännitteitä kauppapolitiikkaan.
Koska yritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä, on globaali veromalli aina ensisijainen tavoite esimerkiksi yritys- ja ympäristöverotuksessa. Käyttöön ei tule ottaa eurooppalaisia tai kansallisia, globaalista merkittävästi poikkeavia verotusmalleja, jotka aiheuttavat veroriitoja, kaksinkertaista verotusta ja jännitteitä kauppapolitiikkaan. Kansainvälinen malli on myös parempi suomalaisyritysten suhteelliselle kilpailukyvylle.
- Suomella tulee olla johdonmukainen, selkeä visio ja periaatelinjaukset EU-veropolitiikan halutusta suunnasta, jotta Suomi voi vaikuttaa EU:ssa oikea-aikaisesti.
- Suomen tulee olla aktiivinen vaikuttaja EU:n ja OECD:n verotushankkeissa.
- Suomen tulee pitää kiinni verotusoikeudestaan. Suomi pienenä, digitalisoituneena ja immateriaalioikeuksiin nojaavana vientivaltiona on aivan eri asemassa kuin suuret jäsenmaat laajoine kotimarkkinoineen.
- EU:ssa ei tule siirtyä määräenemmistöpäätöksentekoon veroasioissa, vaan yksimielisyysvaatimus tulee säilyttää.
Verotusoikeuden siirtämistä painotetusti kulutusmaaperusteiseksi ei pidä tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n harmonisoidun yritysverotuksen BEFIT-malli (Business in Europe: Framework for Income Taxation) ja aiemmin ehdotettu, nyt odotustilassa oleva EU-digivero sekä OECD:n Pilari 1:n Amount A -malli, joka allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle. Euroopan komissio julkaisi BEFIT-mallista direktiiviehdotuksen 12.9.2023. Samassa yhteydessä komissio antoi myös ehdotuksen siirtohinnoittelua koskevasta direktiiviehdotuksesta, sekä pk-yritysten kotipaikkaa koskevasta verojärjestelmästä (HOT, head office tax system).
EU:ssa vahvistettiin minimiverodirektiivi, jolla saatetaan voimaan talousjärjestö OECD valmistelema Pilari 2 GloBE-malli. Minimiverodirektiivi implementoitiin Suomen lainsäädäntöön 2024 alusta voimaan tulleella lailla. EU:ssa ja Suomessa tulee seurata OECD:n jatkovalmistelutyötä ja päivittää tarvittaessa lainsäädäntöä, jotta malli on kansainvälisesti mahdollisimman yhtenevä.
EU:n uudet omat varat -ehdotus tarkoittaa verotusta
Euroopan komissio on ehdottanut pitkäaikaisen budjetin ja EU:n elpymispaketin rahoittamiseksi EU:n budjettiin omien varojen eriä (”new own resources”), muun muassa:
- 15 % OECD:n pilari 1:n pohjalta verotuotoista
- osa uuden BEFIT-veromallin tuotoista
- 30 % päästökaupan ja sen laajennuksen tuotoista (ETS, Emission Trading System)
- 75 % hiilirajamekanismin tuotoista (CBAM, Carbon Border Adjustment Mechanism)
Mikäli Suomen budjettiin ohjautuu EU-verotuksen muutosten vuoksi vähemmän verotuloja, veropohjan kutistumista ei saa kompensoida Suomessa yritys- ja yrittäjyyden verotuksen korotuksilla. Hallitusohjelmaan on hyvin kirjattu, ettei EU:n omien varojen järjestelmän kehittäminen saa aiheuttaa suhteetonta lisäkustannusta Suomelle. Tästä on pidettävä kiinni.
Suomen verosopimusverkostoa on tarpeen kehittää, jotta yritykset välttyvät kaksinkertaiselta verotukselta ja valtioiden välisiltä raskailta veroriidoilta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset arvioivat sijoitus- ja sijoittautumispäätöksiä tehdessään, onko kyseisellä valtiolla kattava, ajantasainen ja kaksinkertaista verotusta estävä verosopimusverkosto. Kaksinkertaista verotusta (muun muassa ohjelmistotuloissa) tulee estää myös lainsäädäntömuutoksin ja riidanratkaisumenettelyjä kehittäen.
Etenkin pk-yritykset tarvitsevat lisää osaamista kansainvälisestä verotuksesta. Verohallinnon ja Team Finlandin ohjeistuksen kehittäminen on tässä tärkeällä sijalla.
Lisätiedot:
