Teknologiateollisuuden ehdotukset hallituksen kehysriiheen
Teknologiateollisuuden yritysten globaali toimintaympäristö on edelleen epävakaa ja muuttunut aivan uudenlaiseksi. Pitkittynyt epävarmuus painaa erityisesti yritysten pitkän aikavälin näkymiä ja investointipäätöksiä, ja riskit odotuksia heikommalle talouskasvulle ovat merkittävät.
Siten niin kansallisesti kuin EU-tasolla tulee huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä ja taloudellisesta turvallisuudesta. Ulkoisia riskejä on vähennettävä turvaamalla EU:n ja Suomen globaali kilpailukyky vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä vahvistamalla yhteiskunnan toimintavarmuutta. On tehtävä päätöksiä, joilla lisätään Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena sekä osaajien asuinmaana. Suomen teollisuuspolitiikassa on huomioitava globaali valtiontukikehitys, jotta suomalaiset yritykset voivat kilpailla globaalilla tasolla tasavertaisesti.
- Luodaan yrityksille kannusteita investoida talouskasvun aikaansaamiseksi.
- T&K-tavoitteesta kiinnipitäminen on talouskasvun edellytys, mutta ohjataan samalla rahoitusta myös innovaatioiden kaupallistamiseen.
- Sitoudutaan osaamiseen ja maahanmuuttoon pitkäjänteisesti.
Luodaan yrityksille kannusteita investoida talouskasvun aikaansaamiseksi
Kun valtiontukikilpailu on voimakkaampaa kuin vuosikymmeniin, näyttää Suomen poukkoileva linja toimintaympäristön kehittämisessä yritysten näkökulmasta haastavalta. Hallitus suunnittelee karsivansa kehysriiheen mennessä yritysten verotukia 20 miljoonalla eurolla. Tilanne, jossa ylläpidetään jatkuvaa uhkaa uusista veronkiristyksistä, ei huomioi investointeja suunnittelevien yritysten toimintaympäristön tarpeita. Yrityksillä on todellinen tarve näkymälle, jossa Suomea viedään toimintaympäristönä vakaasti ja ennustettavasti nykyistä kannustavampaan suuntaan.
- Hallituksen on syytä arvioida uudelleen yritysten ns. 20 miljoonan tukieuron karsimista. Mikäli veronkiristyksiä kuitenkin päädytään tekemään, tulee ne kohdistaa kasvun kannalta vähiten haitallisella tavalla. Kaikkein haitallisinta olisi kiristää verotusta tai heikentää Suomen toimintaympäristöä sellaisille yrityksille, joilla on muitakin vaihtoehtoja toimintojensa sijaintimaaksi tai vientiyrityksille, jotka myyvät tuotteitaan globaaleille markkinoille.
- Myös toimet vähähiilisyyskannusteiden tai sähköistymisen heikentämiseksi ovat haitallisia sekä ympäristön että kasvun kannalta. Yritystukien ja vastaavien toimien kriittinen arviointi on toki perusteltua, mutta Suomesta riippumattomista, kansainvälisistä syistä on olennaista ymmärtää, että juuri nyt ei ole oikea hetki heikentää Suomen kilpailukykyä tai omaehtoisesti lisätä epävarmuutta toimintaympäristön vakauden osalta.
- Pk-yritysten investointeja kestävään siirtymään tulisi tukea nykyistä paremmin. Vuoden 2025 loppuun voimassa olleella koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallilla tuettiin pk-yritysten kestäviä investointeja. Mallia tulisi jatkaa ja muuttaa se pysyväksi. Lisäksi mallia tulisi laajentaa käytettyinä hankittuihin koneisiin ja laitteisiin, mikä tukisi myös kiertotaloutta. Korotettujen poistojen malli parantaa yritysten investointihalukkuutta ja kyvykkyyttä. Se on myös merkki siitä, että Suomi haluaa olla hyvä paikka yrityksille investoida, toimia ja kasvaa. Järjestelmä antaisi yrityksille mahdollisuuden pidempiaikaiseen suunnitteluun investointeja tehtäessä. Nopeutetuissa poistoissa on kyse verotuksen jaksotuksesta eli siitä, milloin verot maksetaan, ei siitä kuinka paljon veroja maksetaan. Vaikutukset valtiontalouteen ovat siis hyvin rajalliset.
T&K-tavoitteesta kiinnipitäminen on talouskasvun edellytys, mutta ohjataan samalla rahoitusta myös innovaatioiden kaupallistamiseen
Yritysten T&K-toiminnan vauhdittaminen sekä pysyminen parlamentaarisesti sovitun T&K-tavoitteen aikataulussa vuodelle 2030 on oikea suunta ja siitä tulee pitää kiinni. Suomen julkisen T&K-järjestelmän heikko lenkki on edelleen yrityksille suunnatun T&K-rahoituksen niukkuus. Esimerkiksi vuonna 2024 julkisen sektorin T&K-rahoituksesta vain 14 prosenttia kohdistui yrityksille. Samaan aikaan kun T&K-rahoitusta on kasvatettu, on innovaatiorahoitusta leikattu. Tämä on ristiriidassa talouskasvutavoitteen kanssa. Business Finlandin kautta tuettavasta innovaatiorahoituksesta ja vienninedistämisestä tingittiin budjettiriihessä 23 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 15 miljoonaa euroa budjettiriihessä 2025. Tämä leikkauspäätös sekä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen päättyminen vaikeuttavat merkittävästi etenkin pk-yritysten kasvua ja uusien tuotteiden kaupallistamista.
- Julkisesta T&K-lisärahoituksesta 2/3 tulee suunnata yritysten T&K-toiminnan tukemiseen ja 1/3 julkiseen T&K-toimintaan. Tämä on merkittävä kasvua nopeuttava toimenpide eikä vaikuta valtiontalouteen.
- Innovaatiorahoitusta tulee kohdistaa määrätietoisesti kaupallistamista nopeuttaviin toimenpiteisiin. Nykyinen innovaatiorahoitus kohdistuu sirpaleisena moniin eri instrumentteihin.
- Kaupallistamista voidaan tukea uudistamalla Business Finlandin rahoituksen sääntöjä ja kohdistamalla T&K-rahoitusta enemmän toimiin, joilla soveltavan tutkimuksen tuloksia voidaan helpommin ottaa käyttöön yrityksissä.
- T&K-verovähennyksen käyttöä pitää helpottaa selkeyttämällä ohjeita. Samalla tulee tavoitella lainsäätäjän tarkoittamaa laajaa määritelmää vähennyksen piiriin hyväksyttävistä kuluista.
Sitoudutaan osaamiseen ja maahanmuuttoon pitkäjänteisesti
Tarvitsemme koko koulutusjärjestelmään pitkäjänteisiä satsauksia, jotta kasvulle on edellytyksiä 2030- ja 2040-luvulla. Vuoteen 2040 mennessä 70 prosenttia 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulutettuja. Tämä turvaisi inhimillisen pääoman ja siihen pohjautuvan tuottavuuskasvun edellytykset 2030- ja 2040-luvulla. Tavoite tukee myös hallitusohjelman tavoitteita, joiden mukaan 2030 mennessä pyritään mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia ja sen jälkeen nousemaan OECD:n kärkimaiden tasolle. Tarvittavat panostukset korkeakouluttautumisen lisäämiseksi tulee tehdä rohkeasti ja viivyttelemättä, sillä 2040-luvun nuorten aikuisten ikäluokka on jo alkanut siirtyä korkeakoulutukseen. Samalla on varmistettava, että Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia. Maahanmuuton prosessien tulee olla ovat sujuvia ja ennakoitavia sekä osaajille että työnantajille.
- Jotta koulutustason nosto tukee erityisesti talouskasvua, tulee korkeakoulutuksen laajentamista kohdentaa kasvualoille ja etenkin vientiteollisuuden aloille, hallitusohjelman mukaisesti. Korkeakoulutuksen laajentamisen tulee näkyä myös korkeakoulutuksen budjettikehyksissä.
- Sujuva työhön johtava maahanmuutto on avain osaajatarpeisiin vastaamiseksi, eikä Suomi voi jäädä jälkeen kansainvälisessä osaajakilpailussa. Maahanmuuton prosesseja on nopeutettava ja yksinkertaistettava – tavoitteena on oltava yhden luukun periaate, jossa kansainvälinen osaaja saa kaikki keskeiset palvelut yhdestä paikasta. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän, keväällä 2026 valmistuvan selvityksen pohjalta tulee käynnistää toimenpiteet yhden digitaalisen palveluluukun toteuttamiseksi vielä tämän vaalikauden aikana.
Lisätietoja:
