Tekoälysääntelyyn selkeyttä – Nyt on Suomen hetki vaikuttaa
EU viimeistelee parhaillaan tekoälysääntelynsä yksinkertaistamista tilanteessa, jossa kilpailu teknologian kehityksessä kiristyy globaalisti. Sääntelyn selkeys on ratkaisevaa Euroopan kilpailukyvylle.
Eurooppa on rakentanut tekoälysääntelyä hyvässä tarkoituksessa. Riskiperusteinen tekoälyasetus, jota ryhdyttiin osin soveltamaan jo viime vuonna, on periaatteiltaan järkevä: tiukemmat vaatimukset suuren riskin sovelluksille, kevyempi kohtelu muille.
Mutta hyvistäkin lähtökohdista voi syntyä huonoja tuloksia, jos eri sääntelykehikot kasvavat päällekkäin ilman selkeää logiikkaa.
Juuri näin on käynyt. Tekoälyasetus ja EU:n sektorikohtainen tuoteturvasääntely – esimerkiksi koneita ja lääkinnällisiä laitteita koskeva lainsäädäntö – velvoittavat osin samoihin asioihin eri tavoin. Yritykselle tämä tarkoittaa päällekkäistä byrokratiaa, epäselvyyttä vaatimusten yhteensovittamisessa ja turhia kustannuksia. Ja vastaavasti Euroopan talouskasvun tielle tarpeettomia töyssyjä.
Tähän on nyt mahdollisuus puuttua.
Euroopan komissio käynnisti marraskuussa tekoälyomnibus-prosessin, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa tekoälysääntelyä. Komission ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta jäävät puolitiehen juuri siinä kohdassa, missä lisätyötä eniten tarvittaisiin, eli tekoälyasetuksen ja tuoteturvasäädösten rajapinnassa. Pulmakohta on tekninen mutta merkittävä – kyse on asetuksen liitteestä I, joka määrittää tekoälysääntelyn suhdetta tuoteturvasääntelyyn.
Hyvä uutinen on, että Euroopan parlamentin tekoälyomnibusia koskeva neuvottelukanta vie asiaa oikeaan suuntaan. Parlamentti on valmis uudistamaan liitettä I tavalla, joka purkaa päällekkäisyyksiä ja tekee sääntelystä yrityksille selkeämpää luopumatta silti riskiperusteisesta logiikasta. Neuvosto eli jäsenmaat ovat olleet asian suhteen varauksellisia, eivätkä ole kannassaan esittäneet vastaavanlaisia muutoksia.
Trilogineuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä ovat juuri alkaneet, ja aikataulu on poikkeuksellisen tiukka: maaliin on tarkoitus päästä huhtikuun loppuun mennessä. Ikkuna on auki, mutta ei pitkään.
Suomella on tässä tilanteessa konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa. Suomen hallituksen kanta tunnistaa jo, ettei komission tarjoama paketti riitä – hallinnollista taakkaa on kevennettävä enemmän. Tämä on hyvä lähtökohta. Nyt Suomen on vietävä tätä linjaa aktiivisesti myös neuvottelupöytään ja tuettava parlamentin suuntaa liitteen I uudistamisessa.
Kyse ei ole sääntelyn purkamisesta eikä tekoälyn valvonnan vesittämisestä. Kyse on siitä, että tuoteturvasäädöksien vaatimukset ja niiden osoittamisen prosessit hyödynnetään täysimääräisesti myös tekoälysääntelyssä ilman rinnakkaisia raiteita. Se on viisaan sääntelyn perusperiaate.
Eurooppalainen teollisuus on asiassa yksituumainen. Laaja koalitio yrityksiä ja toimialajärjestöjä – Teknologiateollisuus mukaan lukien – on tuonut selkeästi esiin, mitä tarvitaan. Kattojärjestömme DIGITALEUROPE ja Orgalim ovat esittäneet konkreettiset parannusehdotukset, jotka tarjoavat hyvän pohjan neuvotteluille.
Euroopan kilpailukyky ratkaistaan monessa paikassa yhtä aikaa. Tämä on yksi niistä. Suomella on ääni, ja sen käyttämiseen on nyt oikea hetki.
Lisätietoja
