Vaisala kasvatti 45 % tutkimus- ja kehitystehtävissä työskentelevien määrää – ”Menestyksemme perusta on vahva tutkimus ja tuotekehitys”
Mittausratkaisuihin erikoistunut huipputeknologiayritys Vaisala käyttää liikevaihdostaan 13 prosenttia tutkimukseen ja kehitykseen, ja niiden parissa työskentelevän henkilöstön määrä on kasvanut noin 45 prosenttia vuodesta 2015. Vaisala toimiikin jo kahdella planeetalla.
Harva yhtiö voi polleilla toimivansa kahdella planeetalla. Mittauslaitteita valmistava huipputeknologiayritys Vaisala Vantaalta voi.
Marsissa olevan mönkijän sensorit ovat yrityksen tuotekehityksen ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa tehdyn yhteistyön tulosta. Myös Eiffel-tornista ja Porscheista löytyy Vaisalaa.
Pariisin maamerkin eri kerroksissa on Vaisalan ilmanlaatusensoreita, ja Volkswagen-konsernin autojen, kuten monien muidenkin johtavien automerkkien, matkaa avittaa Vaisalan digitaalinen sääpalvelu.
Lisäksi yrityksen mittausratkaisuja käytetään ympäri maailmaa kaikkein vaativimmissa olosuhteissa, kuten sairaaloissa, rokotelaboratorioissa, autoissa ja luonnonmullistusten keskellä. Vaisala on maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys.
- Vaisala Oyj on 1936 perustettu maailman johtava sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys.
- Liikevaihto oli 437,9 miljoonaa euroa vuonna 2021.
- Käyttää liikevaihdosta 13 prosenttia tutkimukseen ja kehitykseen (T&K).
- Työntekijöistä 29 prosenttia työskentelee tutkimuksessa ja kehityksessä.
- Työllistää globaalisti 2200 ihmistä, pääkonttori on Vantaalla. Uudessa innovaatiokeskuksessa Vantaalla työskentelee noin 300 henkilöä Vaisalan tuotekehityksestä. Se on 67 prosenttia Vaisalan koko T&K-henkilöstöstä.
- Yhtiöllä on 25 toimistoa 16 maassa, myyntiä yli 150 maassa.
”Menestyksemme perusta on vahva tutkimus ja tuotekehitys. Ilman sitä ei synny innovaatioita ja laadukkaita, tarkkoja mittalaitteita. Yrityksellämme on tuotejohtajuusstrategia, joten tuotteiden täytyy olla huippuluokkaa”, Vaisalan strategiajohtaja Anne Jalkala toteaa.
Työntekijöistä lähes kolmannes T&K:ssa
Vaisalan satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat mittavia. Pörssiyritys käyttää niihin 13 prosenttia liikevaihdostaan. Vertailun vuoksi: Suomen pitkäaikainen TKI-tavoite on ollut 4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vaisalan parista tuhannesta työntekijästä lähes kolmannes työskentelee tutkimuksessa ja kehityksessä. Keväällä 2021 Vantaan pääkonttorin kupeeseen nousi uusi tuotekehitys- ja innovaatiokeskus, jossa on 37 huipputason laboratoriota. Työntekijöitä on kolmisensataa.
Räätälöidyistä testausolosuhteista kertoo monta kerrosta korkea sadetorni, joka mahdollistaa sateen simuloinnin. Lisäksi tuotteita testataan äärimmäisissä lämpötiloissa ja kosteusolosuhteissa. On tärinä- ja vapaapudotuslaboratoriot sekä systeemitestauslaboratoriot, joissa varmistetaan mittalaitteiden ohjelmistojen laatu ja yhteensopivuus.
Keskuksen tilaratkaisut ovat muunneltavia, jotta ketterä tuotekehitys mahdollistuu.
”Tämä talo on yksi esimerkki Vaisalan pitkäjänteisestä ja systemaattisesta panostuksesta tutkimukseen ja kehitykseen, mutta niin hieno tila kuin se onkin, meidän työntekijämme ovat kaiken a ja o. Heidän asiantuntemuksensa ja keskinäinen yhteistyönsä sekä yhteistyö ulkomaailmaan synnyttävät Vaisalan innovaatiot nyt ja jatkossa”, Jalkala kiittää.
”Meidän työntekijämme ovat kaiken a ja o. Heidän asiantuntemuksensa ja keskinäinen yhteistyönsä sekä yhteistyö ulkomaailmaan synnyttävät Vaisalan innovaatiot nyt ja jatkossa.”
Panostukset ovat kannattaneet. Tällä strategiakaudella yrityksen liikevaihdon kasvutavoite on keskimäärin 7 prosenttia ja kannattavuustavoite 15 prosenttia.
Vuonna 1936 aloittaneesta vantaalaisyrityksestä on tullut vahva globaali tekijä. Asiakkaita on yli 150 maassa.
”Tämä on aika huikea kansainvälisen kasvun tarina suomalaiselta yritykseltä. Ensimmäinen asiakkaamme oli MIT-huippuyliopisto 1930-luvulla. Se kertoo jotain tuotteiden laadusta”, Jalkala toteaa.
Globaalit megatrendit strategian pohjana
Luotettavilla ja tarkoilla mittauksilla on nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää.
”Vaisala on paitsi avaruudessa myös ajassa kiinni”, Anne Jalkala kehaisee.
Strategian pohjana ovat globaalit megatrendit, joista tärkeimpänä Jalkala pitää ilmastonmuutosta ja siihen varautumista. Sen ymmärtämiseen Vaisalalla on sään ja ympäristön mittauksen laitteita.
”Vaisalan radiosondit ovat esimerkki tuotteesta, joka on keskeisessä roolissa, kun ilmastotutkijat tekevät ilmakehämalleja ymmärtääkseen paremmin ilmastonmuutosta.”
Kun tulevaisuudessa säiden ääri-ilmiöt yleistyvät ja niistä tulee entistä rajumpia, sään havaintojärjestelmiä tarvitaan niihin varautumiseen. Kehittyvissä maissa kunnollisista järjestelmistä on puutetta.
”Tuotteemme auttavat paikallista yhteiskuntaa sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin, ja kriittisillä varoituksilla pystytään säästämään ihmishenkiä”, Jalkala avaa.
Myös uusiutuva energia on Vaisalan megatrendien listalla.
”Jatkossa energia on yhä enemmän riippuvainen säästä. Sään ennustaminen ja sään havainnot tulevat energiateollisuudessa yhä keskeisemmäksi.”
Vuoteen 2030 mennessä aurinko- ja tuulivoimaa tulisi olla globaalisti 10 terawattia, nykyinen kapasiteetti on kolme terawattia. Kasvuvauhti pitää siis moninkertaistaa.
”Esimerkiksi tuulipuistojen suunnitteluvaiheessa pitää ymmärtää millaiset tuuliolosuhteet todellisuudessa ovat ja kuinka paljon laitos tuottaa energiaa.”
Tuulipuistoissa käytetään Vaisalan mittauslaitteita, kuten tuulilidareita. Niitä voidaan käyttää joko tuulipuiston optimaalisen sijainnin määrittämisessä tai tuulipuiston tuuliolosuhteiden jatkuvaan mittaamiseen.
Mittausapua teollisuuteen ja terveyden käyttöön
Kolmanneksi megatrendiksi Jalkala nimeää resurssi- ja energiatehokkuuden. Teollisuuden prosessit on saatava energia- ja resurssitehokkaammaksi. Siihen tarvitaan tarkkoja ja luotettavia mittauksia.
”Meidän on pakko päästä lineaarisesta kulutuksesta kohti kiertotaloutta, jossa raaka-aine ja energia kiertävät mahdollisimman paljon. Kaikessa tuskin päästään sadan prosentin lähelle, mutta aika lähelle kuitenkin.”
Jotta energiankäyttöä voidaan vähentää tai tehostaa, pitää tuntea lähtötilanne.
”Teollisilla mittareillamme saadaan luotettavat mittaustulokset, joiden pohjalta teollisuusyritykset voivat vähentää energiankäyttöään ja parantaa materiaalitehokkuuttaan.”
Vaisala on vahvasti mukana myös terveyden ja hyvinvoinnin kentällä. Terveysteknologia on kasvava ala, ja tehokkaita lääkkeitä tarvitaan jatkossakin.
”Globaali pandemia osoitti sen, miten kriittistä nopea rokotevalmistus ja lääkekehitys on yhteiskunnan resilienssin ja toimivuuden kannalta. Jokaisella maailman suurimmista lääkeyrityksistä on ainakin yksi Vaisalan mittauslaite käytössä”, Jalkala kertoo.
Hän nostaa esiin myös ilmanlaadun ongelmat.
”WHO:n mukaan vuosittain pelkästään Euroopassa kuolee vuosittain ilmansaasteisiin 200 000 ihmistä. Tilanteen parantamisen ensimmäinen askel on saastemäärien mittaukset.”
Pitkäjänteisyyttä tutkimukseen ja rahoitukseen
Strategiajohtaja Jalkalalla on tausta tiedemaailmasta. Hän on johtanut LUT-yliopiston kauppakorkeakoulua ja toiminut Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa markkinoinnin professorina. Lisäksi hän on ollut vieraileva tutkija Stanfordin yliopistossa. Vaisalaan hän tuli Fortumilta digitaalisen kasvun liiketoimintajohtajan paikalta.
Jalkala toivoo, että seuraavassa hallituksessa ymmärretään pitkäjänteisyyden merkitys tutkimus- ja tuotekehityksen panostuksissa.
”Tarvitsemme Suomessa hyvin vahvaa perustutkimusta ja vahvoja korkeakouluja, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, joissa on mahdollista keskittyä huippulaatuiseen tieteeseen ja tutkimukseen sekä osaajien kouluttamiseen.”
Ilman pitkäjänteistä rahoitusta nämä yliopistojen perustehtävät eivät ole Jalkalasta mahdollisia toteuttaa. Hänestä pitkäaikaista tutkimusta ja pitkäaikaista rahoitusta tarvitaan niin korkeakoulumaailmassa kuin yrityksissäkin.
”Ilmastonmuutos ja muut globaalit kestävyysongelmat ovat sen verran viheliäisiä ongelmia, että ratkaisut niihin eivät synny satunnaisilla panostuksilla tai pyrähdyksillä. Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä ilmastoratkaisujen maailmanmarkkinoilla. Vahva osaamisemme esimerkiksi ilmakehätieteissä on alue, jossa sekä yliopistot että yritykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä”, Jalkala toteaa.
”Ratkaisut ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin kestävyysongelmiin eivät synny satunnaisilla panostuksilla tai pyrähdyksillä. Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä ilmastoratkaisujen maailmanmarkkinoilla.”
Hänen mielestään yrityksille on suorastaan elinehto, että korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään vahvaa perustutkimusta.
”Kun yliopistot saavat suorittaa perustehtäväänsä, myös yritykset hyötyvät eniten.”
Yliopistojen ja yritysten tehtäväkenttää ei saa hänestä sekoittaa liikaa.
”Yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, mutta yrityksillä ja yliopistolla on selkeästi omat perustehtävänsä.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala