Valmetin vihreän siirtymän veturihankkeella on jo yli 250 kumppania – Business Finlandin asettama tavoite on jo ylitetty roimasti
Valmet toteuttaa Business Finlandin suurta veturihanketta yli 250:n eri toimialoja edustavan kumppanin kanssa. Yhdessä ne etsivät innovaatioita, joilla vihreä siirtymä edistyy, kierrätys-, jäte- ja sivuvirrat muuttuvat arvokkaiksi raaka-aineiksi, olemassa olevat teknologiat taipuvat uusiin käyttötarkoituksiin ja syntyy uusia työpaikkoja.
Monet yhteiskunnalliset tai lainsäädännölliset haasteet koskettavat useita eri toimialoja, jolloin on järkevää yrittää etsiä niihin ratkaisujakin yhdessä. Valmetin Beyond Circularity -ohjelma sai vuonna 2022 Business Finlandin veturiyritysrahaa 20 miljoonaa euroa ja investoi siihen itse 40 miljoonaa. Vastavuoroisesti se lupasi, että sen ekosysteemiin tulee yli 100 kumppania vuoteen 2025 mennessä.
Kumppanit ovat yliopistoja, tutkimuslaitoksia, asiakkaita, toimittajia ja startupeja. Valmet on kuitenkin ohittanut tuon rajapyykin. Reilussa kahdessa vuodessa kumppaneita on kertynyt jo yli 250.
“Kaikkien kanssa on yhteishanke käynnissä ja kaikki kontribuoivat ohjelmaan osana ekosysteemiä. Osa on mukana alihankintaroolissa. Kukaan ei ole mukana sivustaseuraajana”, Valmetin ekosysteemijohtaja Virpi Puhakka kertoo.
Valmetin 2030 teknologiavision mukaisesti Beyond Circularity -ohjelma parantaa mahdollisuuksia tukea yhtiön ja sen asiakkaiden vihreää siirtymää eri teollisuuden aloilla.
Vaikka Valmet on veturi ja hankkeen teeman pitää liittyä Valmetin tiekarttaan, tahtotila on yhteinen. Valmetilla on tavoitteita, mutta niin on muillakin yhteishankkeiden toimijoilla. Yhteinen visio täytyy löytyä ja siihen on kaikkien osapuolten sitouduttava.
“On ollut mahtavaa nähdä ekosysteemiverkostoissa uusia kumppaneita, partnereita ja mahdollisia tulevaisuuden asiakkaita, joita ei ole osattu välttämättä aikaisemmin edes aikaisemmin ajatella”, sanoo Valmetin sisäisen Beyond Circularity -ohjelman johtaja Viivi Villa-Nuottajärvi.
Kehitys- ja innovaatiotoiminnan lisäksi Business Finlandin tavoitteena on luoda työpaikkoja sekä uuteen liiketoimintaan tähtääviä miljardiluokan ekosysteemejä. Business Finland tarjoaa näille ekosysteemeille 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
- Tiekartat ovat veturi- ja haastajayritysten näkemyksiä siitä, millaisia ratkaisuja, teknologioita ja osaamisia tarvitaan määriteltyjen missioiden saavuttamiseen. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti yritysten välisille yhteishankkeille sekä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisille yhteishankkeille.
- Business Finland tarjoaa rahoitusta veturiyritysten tiekarttojen mukaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.
- Kilpailun voittaneiden yritysten on lisättävä TKI-yhteistyötään tutkimuslaitosten ja pk-yritysten kanssa. Samalla ne sitouttavat hankkeisiinsa eli samaan ekosysteemiin mukaan muita yrityksiä, korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia.
- Uusi haastekilpailu veturi- ja haastajayrityksille on avattu 2.4.2024. Ensimmäisen vaiheen määräaika on torstai 5.9.2024 kello 23.59.
- Kilpailuehdotusten on edellytetty ratkaisevan merkittäviä tulevaisuuden haasteita ja vaikuttavan merkittävästi hallitusohjelman 4 prosentin TKI- (tutkimus, kehitys ja innovaatio) ja 75 prosentin työllisyystavoitteisiin.
- Rahoitus maksetaan vain, kun hankkeissa sovitut tavoitteet on saavutettu.
- Voittajayritykset ovat sitoutuneet lisäämään TKI-investointejaan Suomessa kumulatiivisesti lähes 1,5 miljardilla eurolla. Onnistuessaan hankkeet johtavat useiden miljardien teollisiin lisäinvestointeihin Suomeen.
Valmetin tuotekehitys ja innovaatiotoiminta toteutuisi osittain ilman Business Finlandinkin tukea, mutta laajuus ja syvyys kärsisivät. Kokemus on ollut positiivinen ja opettavainen.
“Valmetilla on pitkä kokemus T&K-yhteistyöstä eri rajapintojen kanssa, mutta aiemmat hankkeet ovat usein olleen niin sanottuja suljettuja innovaatioprosesseja. Nyt etenemme rohkeammin ja poikkitieteellisemmin sekä opimme paljon”, Puhakka sanoo.
Ratkottavana yhteiset haasteet
Koska useat yhteiskunnalliset ja vaikkapa lainsäädännölliset haasteet koskettavat monia eri toimialoja, voi kumppani perinteisten vaihtoehtojen sijaan löytyä hieman sivusta.
Tarkastelun alla ovat megatrendit Suomi-, Eurooppa- ja globaalitasolla. Lainsäädännön muutokset voivat tuoda esimerkiksi tiettyjen kemikaalien ja materiaalien käytön kieltoja tai tekstiilijätteen kierrätyksen muuttuminen pakolliseksi vaatia uudenlaista prosessiosaamista ja kierrätettävien kuitujen luomista.
Monet muihin liiketoimintoihin luodut, olemassa olevat teknologiat ovat kohtuullisilla muutoksilla tai jopa sellaisenaan käytettävissä eri materiaalien kierrätyskehitykseen. Tällaisia löytyy esimerkiksi paperiteollisuudesta, Villa-Nuottajärvi huomauttaa.
Kaikilla toimijoilla on oma ja salainen ydin, kuten teknologia, palvelu tai liiketoimintamalli, Puhakka toteaa. Sen ympärillä on kuitenkin paljon asioita, jonka puitteissa voidaan tehdä yhteistyötä.
“Se on varmasti nyt se, mitä ravistellaan kaikkien veturiyritysten myötä. Ytimen ympärillä voitaisiin tehdä paljon kehitystoimenpiteitä ja mennä yhdessä eteenpäin”, hän sanoo.
Villa-Nuottajärvi antaa esimerkiksi vedyn, josta nyt puhutaan paljon.
”Sovelluskohteista riippuen siellä ei välttämättä tällä hetkellä ole edes kaikkia arvoketjun jäseniä olemassa”, hän huomauttaa.
Sama pätee tekstiiliteollisuuteen, jonka osaaminen on Suomessa päässyt ohueksi esimerkiksi koulutusohjelmien lakkauttamisen myötä. Perustutkimusta ja koko toimialaa luodaan nyt uudelleen, jolloin rajojen ja siilojen yli on pakko mennä ja jakaa tietoa avoimemmin.
Uusien innovaatioiden ja verkostojen lisäksi Valmetin kumppanit hyötyvät yhteistyöstä osaamisen kehittämisen muodossa, ja ne saavat vetoapua liiketoiminnan globaaliin kasvuun. Yhteistyö auttaa yrityksiä vihreän siirtymän pyrkimyksissä ja johtamisessa. Kumppanit voivat hakea hankkeilleen Business Finlandin lisäksi muun muassa EU-rahoitusta.
“Me myös autamme ekosysteemikumppaneita vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin. Kukaan ei pärjää yksin”, Puhakka sanoo.
Kehitettävääkin löytyy
Suuressa kuvassa tavoitteena on saada Suomeen innovaatioita, vientiä ja työpaikkoja. Rahoitus edistää ekosysteemissä toimimisen työtapaa, joka on vielä suhteellisen uutta. Tuotekehitysinsinööreiltä vaaditaan aikaisempaa enemmän vuorovaikutustaitoja.
“Verkosto ei anna sinulle mitään, jos et ole itse aktiivinen jäsen siinä”, Puhakka sanoo.
Valmetilla on jokaisessa ekosysteemihankkeessa nimetty projektipäällikkö, jonka tehtävänä on huolehtia, että tieto saadaan hankkeista yhtiöön eikä se jää vain ekosysteemiprojektiin. Lisäksi ulkopuolinen orkesteroija ottaa byrokraattisen ja hallinnollisen vastuun, jotta yhteinen visio ja tahtotila saadaan luotua. Orkesteroijataho myös varmistaa, että rahoitushakemukset ovat laadukkaita.
“Suomessa on yksittäisiä toimijoita, jotka hyödyntävät EU-rahoitusta tehokkaasti, mutta kansallisesti alihyödynnämme sitä, mitä sieltä olisi saatavilla verrattuna muihin maihin”, Puhakka sanoo.
EU-rahoituksessa liikkuvat rahamäärät ovat Villa-Nuottajärven mukaan huomattavia. Ne mahdollistaisivat pidempiä tutkimushankkeita, lisäresurssien hankkimisen sekä tukea innovaatioiden kaupallistamiseen.
Valmetin kokemus veturihankkeesta ja ekosysteemitoiminnasta on ylittänyt odotukset ja tavoitteet niin kumppaneiden kuin hankkeiden määränkin suhteen.
Jatkokehitystä toivotaan muun muassa startupien roolin ja aikataulutuksen osalta.
“Monet vihreän siirtymän ideat ja merkittävä tulevaisuuden potentiaali tulevaisuudessa ovat startupeissa, mutta veturimalli ei mahdollista niiden ekosysteemirahoitusta. Siksi me otamme ekosysteemiin startupit mukaan alihankkijoina. Tämän on moni muukin veturi nostanut esiin. Jotenkin veturimallin pitäisi paremmin mahdollistaa startupien mukanaolo”, Puhakka sanoo.
Villa-Nuottajärvi nostaa esiin myös pitkän tähtäimen näkymän veturihankkeen päätyttyä vuonna 2025. Neljä vuotta on tuotekehityksessä lyhyt aika.
Business Finland ohjeistaa, että sama yritys voi hakea kaksi veturia peräkkäin, mutta niiden tulisi olla sisällöltään toisistaan eroavia.
Mitä sitten seuraavaksi? Tuleeko esimerkiksi kaupallistamisohjelmia ekosysteemihankkeiden tueksi?
”Me olemme saaneet ohjelman ja ekosysteemihankkeet tehokkaasti käyntiin, meillä on hyvä johto ja todella hyvä vauhti päällä, mutta tämä pitäisi saada jatkumaan. Teemme toki yhtiönä kaikkemme, mutta tarvitaan myös ulkopuolista rahoitusta, jotta saamme ekosysteemihankkeille katkeamatonta jatkumoa. Jos ajamme kaiken alas ja aloitamme myöhemmin taas uudelleen, se on resurssien hukkaamista. Menetämme Suomenakin paljon”, Villa-Nuottajärvi sanoo.
Teksti: Elina Hakola
Kuvat: Liisa Takala