Vihreän vedyn mahdollisuudet esillä SuomiAreenassa – Vetytaloudesta Suomen uusi vientivaltti energiamurroksessa
SuomiAreenan Vetyareenassa oli keskiviikkona 26.6. ajankohtaisia ja oivaltavia puheenvuoroja liittyen vihreän vedyn rooliin globaalisti murroksessa olevassa energiajärjestelmässä. Suomen tavoitteena on tuottaa 10 % EU:n puhtaan vedyn osuudesta vuonna 2030. Sama tavoite pätee myös vedyn jatkokäyttöön. Tässä energiajärjestelmän murrosvaiheessa Suomella on erinomainen potentiaali ottaa johtava rooli puhtaan vedyn suurvaltana. Samalla sillä on mahdollisuus toimia edelläkävijänä toimialalla, josta kaikki haluavat korjata potin itselleen.
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola nosti esille, että Suomen tulisi tarttua vedyn luomiin mahdollisuuksiin huomioiden koko arvoketju vedyn valmistuksesta käyttöön. Samalla varmistettaisiin vedyn korkea jalostusarvo, jotta Suomi ei jää ainoastaan vedyn tuottajamaaksi. Myös Suomen Vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirran mukaan on tärkeää tunnistaa ainutlaatuinen mahdollisuus nousta vetysektorin edelläkävijäksi. Vetyklusterin laatiman vetytalousstrategian mukaan vetyklusteri voisi luoda vuoteen 2035 mennessä 100 000 uutta työpaikkaa ja yli 30 miljardin euron vuosittaisen lisäyksen kansantalouteen.
”Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä toimialalla, josta kaikki haluavat korjata potin itselleen.”
Suomen kilpailukykyiset markkinamahdollisuudet vedylle perustuvat Euroopan edullisimpaan sähköön, kattavaan sähköverkkoon, puhtaan veden ja bioperäisen hiilidioksidin hyvään saatavuuteen sekä ennustettavaan investointiympäristöön. Lisäksi etuna ovat synergiassa toimivat sähkö- ja energiajärjestelmät, jotka mahdollistavat vedyn tuotantoprosessissa syntyvän hukkalämmön talteenoton ja sen hyödyntämisen kaukolämpöverkossa.
Uusiutuvaa sähköä tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa runsaasti lisää ja se toimii monelle toimialalle tärkeänä raaka-aineena. Viime vuosina uusiutuvan energian tuotantoon, erityisesti tuulivoimaan liittyvät investoinnit eivät ole kuitenkaan edistyneet odotetulla tavalla. Tuulivoimaprojektien toimeenpanoa voisivat tukea vetytalouden houkuttelevat investoinnit, joissa vedyn käyttökohteet olisivat tiedossa. Uusiutuvan energian tuotantomuodot ovat hyvin sääriippuvaisia ja tässä vetytalous voisi olla osana ratkaisua vastaamassa sähkön tuotantovaihteluihin ja varastointiin sekä polttoaineiden tuotantoon liittyviin haasteisiin. Vetyareenan puheenvuoroissa nousi esille myös näkökulma sähkön käyttöön liittyvästä kilpailuasetelmasta – alkavatko eri sektorit tulevaisuudessa kilpailemaan keskenään sähkön saatavuudesta?
”Rohkeat ja aidosti kilpailukykyiset investoinnit lähtevät yrityksistä, ja vetyyn liittyvät uudet innovaatiot luovat niille merkittäviä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.”
EK:n dataikkunan mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 270 miljoonan euron edestä vihreään siirtymään liittyviä eri vaiheessa olevia investointihankkeita. Suomesta on tullut viime vuosien aikana yhä kiinnostavampi maa vetyhankkeisiin sijoittamisen näkökulmasta. Rohkeat ja aidosti kilpailukykyiset investoinnit lähtevät yrityksistä, ja vetyyn liittyvät uudet innovaatiot luovat niille merkittäviä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.
Suomella on nyt mahdollisuus profiloitua vedyn asiantuntijamaaksi houkutellakseen ulkomaisia investointeja. Meillä on korkeasti koulutettuja osaajia, jotka pystyvät viemään innovaatioketjua eteenpäin ja tarjoamaan ratkaisuja ensimmäisenä maailmassa. Meidän täytyy rakentaa vahvan innovoinnin päälle ja korostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen teknologiateollisuuteen tarvitaan 130 000 uutta osaajaa, mikä edellyttää myös poliittista tukea.
Lisätiedot:
Mari Kolkki, Teknologiateollisuuden kestävän kasvun projektityöntekijä, mari.kolkki@teknologiateollisuus.fi
Aada Tiainen, Teknologiateollisuuden kestävän kasvun projektityöntekijä, aada.tiainen@teknologiateollisuus.fi