Yritysten toivo kansainvälisessä kilpailussa on EU:n sisämarkkina ja yhteistyö
Yrityksillä on nyt liuta kysymyksiä pohdittavaksi globaalien poliittisten valtasuhteiden muutoksessa. Panostus EU:n sisämarkkinaan ja samanmieliset kumppanit ovat yritysten paras toivo, toteaa Business Finlandin senior advisor Sari Arho Havrén.
Teknologiateollisuuden syyskokouksen jatkeeksi järjestetty keskustelutilaisuus ei juuri tarjoillut positiivisia signaaleja lähitulevaisuuden poliittiseen toimintakenttään.
Business Finlandin strategiayksiköstä, geopoliittisesta ennakoinnista vastaava senior advisor Sari Arho Havrén antoi katsauksen poliittisten valtasuhteiden muodostumiseen erityisesti Kiinan näkökulmasta. Se poikkeaa siitä, miten Euroopassa asioita halutaan katsoa.
“Olemme Eurooppa-kuplassa ja sieltä pitäisi nyt päästä pois”, Arho Havrén sanoo.
Hän asuu Suomessa mutta on tehnyt 35 vuotta töitä Kiinan kanssa ja asunut siellä 15 vuotta. Lisäksi hän on työskennellyt Lontoossa ja Brysselissä. Business Finlandin lisäksi hän on lontoolaisen ajatushautomon RUSI – Royal United Services Instituten vieraileva tutkija.
“Minulla on lisänimi ankeuttaja eli varoitan, ettei hyviä uutisia ole välttämättä tarjolla”, hän sanoo alustuksensa alkuun.
Ja toden totta, vähissä ovat valonpilkahdukset.
Kiina haluaa herruuden
Monet maailman maat, kuten Intia ja Kiina, toivovat moninapaista maailmaa, jotta voisivat haalia nykyistä enemmän vaikutusvaltaa. Samaa toivoo EU. Se maailma on kuitenkin epävakaa ja konflikteille altis.
“Kiinan vaikutusvalta on kasvanut ja Yhdysvaltojen pienentynyt. Kiina haluaa maailman, jossa olisi Kiinan maailmanjärjestys, joka suojelee Kiinan valtion järjestelmää ja takaa, että kommunistinen puolue pysyy vallassa. Kiina näkee maailman siten, että länsi on hajallaan ja olemme heikkoja ja epävakaita. Eikä se ihan väärässä ole”, Arho Havrén sanoo.
”Kiina näkee maailman siten, että länsi on hajallaan ja olemme heikkoja ja epävakaita. Eikä se ihan väärässä ole.”
Kiinan taloudessa on ongelmia, mutta presidentti Xi Jinping on Arho Havrénin mukaan ideologinen mies.
“Hän ei mene talous edellä, vaan edistää muilla tavoin Kiinan voittokulkua. Heillä on vahva kumppani Venäjä, eikä hän tule heittämään (Vladimir) Putinia bussin alle. Maiden välillä on yhteisiä sopimuksia ja julkilausumia sekä sotilaallista koordinaatiota. Jos maiden suvereniteettia uhkaa kolmas osapuoli, maat sopivat, mitä tehdään. Voidaan alkaa puhua liittolaisuudesta.”
Eurooppa varautunut huonommin shokkeihin
Kiina on myös valmistautunut presidentiksi nousevan Donald Trumpin kauteen, Eurooppa ei läheskään yhtä hyvin. Trumpin suhde Yhdysvaltojen liittolaisiin on vielä epävarmaa, mutta lojaalisuus Trumpille tulee olemaan ensisijaista.
“Tämä kausi tulee olemaan erilainen kuin hänen ensimmäisensä”, Arho Havrén toteaa.
Lännessä ideologia rapisee, mutta Kiinassa ei. Se on julistanut rajansa, joita ei tule ylittää. Ne ovat Kiinan oikeus kehitykseen, Kiinan demokratia ja ihmisoikeudet sekä Taiwanin haltuunotto.
“EU on julistanut kaksi rajaansa Kiinaa kohtaan, ja ne ovat Taiwaninsalmen tilanteen vakaus sekä Kiinan sotilaallinen apu Venäjälle. Nämä ovat venyviä linjoja, koska ei ole sen kummemmin todettu, mitä ne tarkoittavat.”
Euroopan tilannetta uhkaa myös se, että uudessa maailman valtapelissä valtiot ovat ottamassa enemmän valtaa ja YK:n kalaiset instituutiot pystyvät tekemään entistä vähemmän.
EU on eripurainen eikä Trump pidä EU:sta. Kiinalle ja Trumpin Yhdysvalloille yhtenäinen kauppaliitto ei ole mieleinen, Yhdysvalloille se on jopa uhka. Kiina ja Yhdysvallat haluaisivat Euroopan kanssa kahdenvälisiä suhteita, mikä heikentää EU:ta.
”Yhdysvalloissa tullaan purkamaan sääntelyä. EU:ssa puhutaan samasta, mutta se on toinen asia kuinka nopeasti se onnistuu.”
“Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat kutistuvat. Valtiot ottavat enemmän ohjausta, vaikka Yhdysvalloissa tullaan purkamaan sääntelyä Trumpin kakkoskaudella. EU:ssa puhutaan samasta, mutta se on toinen asia kuinka nopeasti se onnistuu.”
Yrityksillä on nyt liuta kysymyksiä pohdittavaksi: Miten Kiinan ja USA:n välisissä valtasuhteissa ja teknologia-poolissa tullaan toimimaan? Missä skaalaudutaan ja millä markkinoilla? EU:n sisämarkkinan syventäminen on ensisijaisen tärkeää, mutta pääsemmekö me yksimielisyyteen?
Vaikeita kilpakumppaneita
Suomessa toivotaan vientivalttia vihreän siirtymän ratkaisuista. Silläkin rintamalla rytisee. Yhdysvallat tekevät liittovaltiotasolla täyskäännöksen, joskin osavaltiotasolla kehitys voi jatkua.
“Ilmastonmuutos-sana on Trumpin hallinnossa kielletty. Kiina esiintyy ilmastonmuutoksen airueena, mutta se on Kiinalle täysin kaupallinen tekijä. Vihreät teknologiat tuotetaan hiilellä ja fossiilisilla polttoaineilla. Kiina yrittää edelleen voimallisesti pitää hyviä suhteita Eurooppaan, koska se tarvitsee tämän markkinan, jonne näitä tuotteita sitten dumpataan.”
Arho Havrén nostaa vielä yhden suuren vaaran yritysten kilpailukyvylle. Jos Trump lähtee jopa 60 prosentin tariffeilla Kiinaa vastaan, Kiina todennäköisesti devalvoi juania, ja subventoiduista tuotteista tulee entistäkin halvempia. Miten kiinalaisia tuotteita vastaan sitten kilpaillaan?
Arho Havrénilla ei siis todellakaan juuri ole hyviä uutisia suomalaisille vientiyrityksille.
“Mistä löytyvät yritysten mahdollisuudet? Matalimmalla roikkuvat hedelmät ovat yhteistyössä samanmielisten partnereiden kanssa. Riskit kasvavat paljon muualla”, hän sanoo.
Teksti: Elina Hakola / Kuvat: Liisa Takala