25 kansallisuutta ja 50 tohtoria – Murata uskoo kansainvälisyyteen ja koulutukseen
Puolijohdeala tarjoaa lähivuosina merkittävän mahdollisuuden Suomen talouden ja viennin vahvistumiselle. Toimialan kasvun edellytyksenä on riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen. “Koko puolijohdeala tarvitsee Suomessa tuhansia uusia työntekijöitä seuraavien kymmenen vuoden aikana”, arvioi Murata Finlandin henkilöstöpäällikkö Tuomas Nurmi.
Japanilaiseen Murata-konserniin kuuluva Murata Finland suunnittelee ja valmistaa Vantaalla puolijohdeteknologiaan perustuvia MEMS-antureita muun muassa autoteollisuuteen, terveysteknologiaan ja teollisiin käyttökohteisiin, kuten lentokoneisiin, metsätyökoneisiin ja kaivosteollisuudelle.
Suomen puolijohdeala uskoo, että alan liikevaihto kasvaa nykyisestä 1,6 miljardista eurosta 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Muratan Suomen-yksikkö on jo vuosia kehittänyt järjestelmällistä toimintatapaa, jotta sillä olisi riittävästi osaavaa työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa.
“Toimintamalli on yhdistelmä sisäisiä toimia ja ulkoista yhteistyötä muun muassa Suomen korkeakoulujen kanssa. Meillä on opintopolkuajattelu, jonka avulla tuemme työntekijöitä koulutustason nostamisessa. Teemme korkeakoulujen, varsinkin Aalto-yliopiston, kanssa monialaista yhteistyötä”, henkilöstöpäällikkö Tuomas Nurmi kertoo.
“Olemme kehittäneet yhdessä Aallon kanssa elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä yliopistoyhteistyöstä on viime syksynä Aaltoon tullut puolijohdealan oma sivuaine. Aiemmin alan koulutus on ollut hajautuneena eri koulutusohjelmiin.”
Muratalla työskentelee 50 tohtoria
Muratalla uskotaan korkeakoulutuksen voimaan. Vantaan toimipisteen 900 työntekijästä noin 40 prosentilla on maisterin tai tohtorin tutkinto ja noin 10 prosentilla ammattikorkeakoulutausta.
“Haluamme yhä kasvattaa korkeasti koulutettujen määrää ja tätä kautta lisätä tuottavuutta. Haluamme myös olla mukana yhteiskunnan kehittämisessä, kun Suomi pyrkii nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta 50 prosenttiin.”
Muratalla työskentelee viitisenkymmentä tohtoria, ja yritys kannustaa työntekijöitään tohtoriopintoihin työn ohessa. Miksi tarvitaan näin paljon tohtoriosaamista?
“Toimialamme on teknisesti vaativa. Esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehityksessä käsitellään monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka vaativat syvällistä osaamista. Uskomme vahvasti koulutuksen merkitykseen emmekä kyseenalaista tohtorien rekrytointia tai kouluttamista. Tohtorikoulutus myös kasvattaa verkostoja akateemisessa maailmassa ja laajemminkin kansainvälisesti.”
Murata tekee järjestelmällistä yhteistyötä myös ammattioppilaitosten kanssa. Tähän kuuluvat muun muassa viisi vuosittain järjestettävää tapahtumaa, joissa opiskelijat saavat tietoa puolijohdealan tarjoamista mahdollisuuksista. Yhtiön tuotantotyöntekijät ovat voineet kehittää osaamistaan Vantaalla sijaitsevassa ammattiopisto Variassa.
“Meillä ei ole tuotannossa tiukkaa koulutusvaatimusta, ja voimme palkata myös peruskoulutaustaisia työntekijöitä. Variassa voi sitten suorittaa esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon oppisopimuksella. Opiskelijat saavat palkan ja tutkinnon, ja tämä on ollut monille erittäin motivoiva ja mieluisa järjestely.”
Henkilöstön 25 eri kansallisuutta on rikkaus
Muratan henkilöstö Suomessa koostuu peräti 25 eri kansallisuudesta. Tuomas Nurmi sanoo, että erilaiset kulttuuri- ja kielitaustat aiheuttavat vähemmän pulmia kuin voisi olettaa. Kansainvälisyys on arkipäivää, eikä siihen välttämättä kiinnitetä työpaikalla edes huomiota.
“Kansainväliset opiskelijat ovat epävarmoja tulevaisuudestaan Suomessa. Monilla on vaikeuksia löytää kontakteja, jotka voisivat avata ovia pysyviin työtehtäviin. Meillä on yhteiskuntana vielä paljon tehtävää opiskelijoiden tukemisessa, jotta he näkisivät Suomen mahdollisuutena tulevaisuudelleen ja uralleen.”
Tuomas Nurmi
”Monipuolisuus rikastuttaa tiimidynamiikkaa, ongelmanratkaisua ja tuotteiden suunnittelua. Erilaisista lähestymistavoista on hyötyä myös esihenkilötyössä. Kansainvälisyys kehittää kykyämme toimia globaalissa ympäristössä, niin sisäisessä yhteistyössä kuin asiakas- ja toimittajasuhteissakin.”
Nurmen mukaan eniten tekemistä on siinä, miten houkutella työntekijöitä Suomeen ja myös pitää heidät täällä pitkään. Murata on panostanut uusien työntekijöiden tukemiseen muutossa Suomeen.
“Suoraan ulkomailta tulleet työntekijät ovat usein muuttaneet Suomeen perheidensä kanssa ja sitoutuneet rakentamaan elämäänsä tänne. Tällaisessa rekrytoinnissa korostuvat turvallisuudentunne sekä työn ja elämän yhteensovittaminen. Meillä on kumppani, joka tukee maahanmuuttoprosessissa, asunnon löytämisessä sekä koulujen ja päiväkotien etsimisessä. Tämä on ollut toimiva käytäntö.”
Nurmi kertoo, että Murata on vuosi vuodelta onnistunut paremmin pitämään kiinni työntekijöistään. Vaihtuvuus esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyksikössä on nykyään lähellä nollaa.
“Yliopistot ovat tehneet erinomaista työtä houkutellessaan opiskelijoita”
Opetushallinnon tilastojen mukaan 55 prosenttia ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy Suomessa valmistumisensa jälkeen. Kansainvälisessä vertailussa luku on korkea. Myös Murata haluaa varmistaa, että opiskelijat ja väitöskirjatutkijat tulevat ja jäävät taloon töihin.
“Suurin osa kansainvälisistä työntekijöistämme tulee Suomen yliopistojen kautta, ja ilman niitä rekrytointimme olisi paljon vaikeampaa. Suomen yliopistot ovat tehneet erinomaista työtä houkutellessaan opiskelijoita ulkomailta, ja tämä on ollut meille iso etu”, Nurmi kiittelee.
“Käytämme paljon aikaa ja resursseja, jotta ulkomaiset opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa tietäisivät, mitä puolijohdeala tarjoaa Suomessa, mitkä yritykset toimivat alalla ja miten heidän opintonsa voivat johtaa työpaikkaan esimerkiksi Muratalla.”
“Nykyiset korkeakoulujen aloituspaikat eivät riitä”
Tuomas Nurmi toivoo päättäjiltä, että yliopistojen tutkimustoiminta ja professorien toimintaedellytykset varmistetaan.
“Kilpailukykyinen tutkimus houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita, jotka voivat jäädä Suomeen ja integroitua työelämään. Tämän toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä tutkimusrahoitusta ja yritysten aktiivista osallistumista tutkimusyhteistyöhön. Nykyiset korkeakoulujen aloituspaikat eivät riitä täyttämään puolijohdealan työvoimatarvetta. Lisäksi syntyvyys laskee, ja työhön johtavan maahanmuuton esteet vievät Suomen houkuttelevuutta väärään suuntaan.”
Tuomas Nurmi listaa puolijohdealan ja sen osaajien merkityksen kolmelle tasolle
- Globaalisti ala mahdollistaa vihreää siirtymää ja on tärkeä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi aurinkopaneelit ja LED-lamput ovat puolijohdetuotteita, ja tuulivoimalat, hajautettu energiantuotanto sekä sähköautot tarvitsevat toimiakseen monenlaisia puolijohdekomponentteja.
- Euroopassa puolijohdeala on keskeinen teknologisen huoltovarmuuden kannalta. On tärkeää, että EU-alueella on riittävästi suunnittelua ja tuotantoa. Suomella on tässä merkittävä rooli.
- Suomessa puolijohdeala on kasvava ja vahvasti vientiin painottuva toimiala. Tällaisia mahdollisuuksien toimialoja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi ei ole monta.
Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Liisa Takala