Teknologiateollisuuden perusopetuslinjaus: Vahvat valmiudet tulevaisuuden opintoihin ja työelämään
Suomen menestys kansainvälisessä kilpailussa perustuu osaamiseen, innovaatioihin ja kykyyn nousta teknologisen muutoksen kärkeen. Koulutustason nosto Suomessa on Teknologiateollisuudelle strateginen tavoite: vuoteen 2040 mennessä 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla merkittävä määrä korkeakoulutasoista osaamista. Tavoite voidaan saavuttaa vain, jos perusopetus tarjoaa kaikille nuorille vahvan osaamispohjan. Jokaisella oppilaalla on oltava todelliset valmiudet siirtyä toiselle asteelle ja siitä eteenpäin korkeakoulutukseen ja työelämään.
Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat yhteiskuntaa nopeasti, eikä perusopetuksella ole varaa jäädä kehityksestä jälkeen. Ilman vahvoja digitaitoja Suomi ei kykene hyödyntämään teknologisen murroksen tarjoamia mahdollisuuksia. Tekoälyn tulee olla koulussa yhtä aikaa oppimisen kohde, oppimisen väline ja kouluhallintoa tehostava työkalu. Vahvat digitaidot, kyky käyttää tekoälyä vastuullisesti ja oppimista tukevat digiratkaisut ovat jatkossa perusedellytyksiä niin opiskelussa kuin työelämässä.
Laadukas perusopetus turvattava jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta
Laadukkaan opetuksen järjestäminen edellyttää elinvoimaisia opetuksenjärjestäjiä. Perusopetuksen rahoituksesta vain viidennes tulee valtiolta, ja on keskeistä, että valtio sitoutuu pitkäjänteiseen ja ennustettavaan rahoitukseen. Kuntien taloudellisen kantokyvyn vaihtelut eivät saa aiheuttaa eriarvoisuutta oppimisedellytyksissä.
Toimiva perusopetusverkosto on myös elinkeinopoliittinen voimavara, kun kuntien elinvoimaisuus, yritystoiminnan edellytykset ja työllisyyden kasvu luovat verotuloja, joilla rahoitetaan palvelut ja opetuksen laadun ylläpitäminen. Näin syntyy positiivinen kierre: laadukas koulu tukee elinvoimaa ja elinvoima tukee koulua.
- Perusopetuksen kehittämisen tulee perustua parlamentaariseen, ylihallituskautiseen yhteisymmärrykseen. Valtion on sitouduttava pitkäjänteisesti tukemaan opetuksen laatua ja koulutuksellista tasa-arvoa vahvistamalla koulutuksen rahoitusta.
- Perusopetus on pääosin kuntien oman rahoituksen varassa. Siksi muuttuvassa demografisessa tilanteessa on pidettävä huolta, että kunnilla on tosiasialliset edellytyksen järjestää ja ylläpitää laadukasta perusopetusta kaikkialla. Tämä edellyttää yhteistyötä ja uusia joustavia ratkaisuja.
- Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus tulee mahdollistaa myös poikkeusaikojen ulkopuolella. Se laajentaa koulutuksellista tasa-arvoa mahdollistamalla opetuksen saavutettavuuden ja laadun myös harvaan asutetuilla alueilla. Kyky jatkuvaan oppimiseen on tulevaisuuden työelämän ydintaito, ja yhä useammin oppiminen tapahtuu verkossa. Jokaisen oppilaan tulee oppia taitoja hyödyntää oppimista verkossa ikätasoisesti aikuisen tukemana varhaisista vuosista lähtien.
Peruskoulun taattava vahvat perustaidot ja digitaidot
Lukutaito, kirjoitustaito ja laskutaito ovat elämänhallinnan, jatko-opiskelun ja työllistymisen perusedellytyksiä. Nykyisin perustaitoihin tulee lukea myös digitaaliset taidot. Jokaiselle nuorelle on taattava nämä taidot, ja niiden rinnalla on vahvistettava teknologian ja luonnontieteiden osaamista, sillä looginen ajattelu, ongelmanratkaisu- ja digivalmiudet sekä kädentaidot ovat keskeisiä työelämässä, erityisesti teknologiateollisuudessa. Koulu tarvitsee nykyistä kokonaisvaltaisempia ratkaisuja, sillä tulevaisuuden haasteet ylittävät perinteiset oppiainerajat. Projektioppiminen ja monialaiset sisällöt vahvistavat analyyttisyyttä ja luovuutta, joita teknologiateollisuus erityisesti tarvitsee.
Peruskoulun tehtävänä on antaa nuorille työelämässä tarvittavia taitoja, kuten kykyä oppia uutta, tehdä yhteistyötä, olla sinnikäs ja oppia virheistä. Samalla koulu kasvattaa vastuullisuutta, kestävän kehityksen ymmärrystä ja yrittäjämäistä, oma-aloitteista ja rohkeaa asennetta, joka auttaa nuoria toimimaan globaalien haasteiden keskellä ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan.
- Asetetaan tulevaisuuden taitojen määrittely peruskoulun uudistamisen lähtökohdaksi. Uudistetaan perusopetuksessa opetettavat oppiaineet ja niiden tuntijako kokonaisuutena tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen näkökulmasta parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä.
- Priorisoidaan luku-, kirjoitus- ja matemaattisten aineiden vahvistamista perusopetuksessa esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksella, erillisrahoitusten suuntaamisella ja laadukkaan oppimateriaalin mahdollistamisella.
- Rakennetaan opettajien erikoistumisopinnot kohdistettuna alakoulun matematiikan opetuksen pedagogiikkaan ja lisätään matematiikan osuutta luokanopettajien perusopinnoissa.
- Huomioidaan opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa oppilaiden metataitojen kehittäminen, vastuullisuuteen kasvattaminen, kestävän kehityksen ymmärrys sekä yrittäjämäinen asenne. Yrittäjyyskasvatus yhdistettynä hyviin teknologiakasvatuksen malleihin luo erinomaisen perustan innostavalle ja eteenpäin katsovalle peruskoululle.
- Lisätään opinto-ohjauksen painoarvoa peruskoulussa esimerkiksi tuntijaossa ja monimuotoisina tapoina tutustua työelämään.
Teknologia mahdollistaa tehokkaamman oppimisen – digivalmiuksien lisäksi huomiota on kiinnitettävä vastuullisuuteen
Digitaaliset työkalut, niiden vastuullisen käytön hallinta, datalähtöinen oppimisen analytiikka ja tekoäly voivat parhaimmillaan tehdä opetuksesta yksilöllisempää ja opettajista vuorovaikutteisempia. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia tukea oppilaita heidän tarpeidensa mukaan, analysoida oppimista ja vähentää opettajien hallinnollista kuormaa. Uuteen teknologiaan, esimerkiksi kehittyvään robotiikkaan, tutustuminen on syytä aloittaa kouluissa jo varhain. Teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen kuitenkin edellyttää, että opettajien osaamista vahvistetaan ja että kehitystä johdetaan valtakunnallisesti paikalliset kokeilut mahdollistaen ja parhaita käytäntöjä levittäen.
Teknologian ja digitaalisen maailman turvallisuus tarkoittaa lasten näkökulmasta ikätasoista, ohjattua ja vastuullista teknologian käyttöä, joka tukee oppimista ja hyvinvointia. Aikuisten rooli on keskeinen turvallisten toimintatapojen opettamisessa ja rajojen asettamisessa. Lasten ja nuorten toimintaympäristöjä kehitettäessä on tärkeää huomioida myös viranomaisten suositukset ruutuajan vähentämisestä vapaa-ajalla ja digitaalisen sekä fyysisen toiminnan tasapainosta.
- Taataan jokaiselle nuorelle tasa-arvoiset digivalmiudet. Arvioidaan, pitäisikö digiteknologiasta muodostaa perusopetuksessa itsenäinen oppiaine. Tasa-arvoiset digivalmiudet vaativat systemaattista oppimisympäristöjen ja työvälineiden kehittämistä, yhtenäisiä oppisisältöjä sekä opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä systemaattisesti. Tekoäly on koulujen uusi mahdollisuus yksilöllisempään oppimiseen, opetushenkilöstön kuorman rajaamiseen ja resurssitehokkuuden lisäämiseen.
- Käynnistetään valtakunnallinen “Digipedagogiikan ohjelma 2026–2030”, joka tukee opettajien osaamisen kehittämistä erityisesti digitaalisuuden, tekoälyn ja kestävän teknologian (ml. robotiikan) opetuksessa.
- Käsillä tekeminen ja teknisen työn työtavat ovat tärkeää osaamista teknologia-alalle. Nopeana, korjaavana toimena muokataan opetussuunnitelman perusteita niin, että käsityön opetuksessa palataan tilanteeseen, jossa teknisen tai tekstiilityön painotus valitaan esimerkiksi 5. luokalla. Tämä lisää valittavan painotuksen opetusta paikallisesta tuntijaosta riippuen 2–3 vuosiviikkotuntia, lisää nuorten kädentaitojen osaamista ja käsityön valitsemista valinnaiseksi aineeksi.
Varhainen tunnistaminen ja tuki auttavat niin opetusvaikeuksista kärsiviä kuin lahjakkaita oppilaita
Peruskoulun päättyessä jokaisella nuorella on oltava tosiasialliset valmiudet siirtyä toiselle asteelle ja aikanaan työelämään. Tämä edellyttää, että oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet tunnistetaan ja niihin reagoidaan ajoissa.
Erityisen tärkeää on maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen. Kielen oppiminen ja kulttuurin tuntemus ovat välttämättömiä koulutukseen kiinnittymiselle ja työelämään integroitumiselle. Yritykset tarvitsevat myös kansainvälisten osaajien lyhytaikaisempaa oleskelua Suomessa. Siksi englanninkielisten ja kaksikielisten koulutuspolkujen tulee olla kunnossa erityisesti yliopistokaupungeissa.
Lahjakkaiden oppilaiden tukeminen on osa yhdenvertaista koulutusjärjestelmää. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus edetä omalla oppimispolullaan niin, etteivät koulun nivelvaiheet hidasta tai estä potentiaalin kehittymistä. Mahdollistetaan lahjakkaiden opiskelua joustavin opetusjärjestelyin peruskoulun eri vaiheissa.
Maailman muutos huomioitava myös opettajankoulutuksessa
Laadukas perusopetus rakentuu opettajien ja kouluyhteisön osaamiselle. Opettajankoulutusta on uudistettava vastaamaan monimuotoisia oppilasryhmiä, nopeaa teknologista muutosta ja kasvavia kieli- ja kulttuurieroja. Opettajankoulutus on uudistettava niin, että siitä tulee entistä monitieteisempää, teknologiapainotteisempaa ja soveltavampaa. Tutkintokoulutuksessa on vahvistettava käytännönläheistä työelämäosaamista ja varmistettava, että tutkimusperustainen työote jatkuu valmistumisen jälkeenkin.
- Uudistetaan opettajankoulutus vastaamaan monimuotoisia oppilasryhmiä, nopeaa teknologista muutosta ja kasvavia kieli- ja kulttuurieroja. Opettajille tulee tarjota täydennyskoulutusta, erityisesti digitaalisten taitojen, matematiikan opetuksen ja kielitietoisuuden kehittymisessä. Luokanopettajien erikoistumista perustaitojen opetukseen, äidinkieleen, matematiikkaan sekä digitaitoihin, tulee vahvistaa.
Varmistetaan, että opettajien täydennyskoulutus on systemaattista ja kattavaa, jotta kaikki opettajat pysyvät ajan tasalla pedagogisista ja digitaalisista taidoista. Pidetään huolta siitä, että kelpoisuuksia voi laajentaa joustavasti työn ohessa.
Lisätiedot: