Suomi tarvitsee nyt terävää teknologiapolitiikkaa
Onnistunut teknologiapolitiikka voi antaa Suomelle keinoja kääntää epävarmuutta vahvuudeksi ohjaamalla osaamista ja pääomaa kasvaville aloille, vahvistamalla asemaa strategisissa arvoketjuissa sekä turvaamalla yhteiskunnan toimintakykyä häiriötilanteissa.
Epävakainakin aikoina löytyy voittajia. Teknologinen murros, geopoliittiset jännitteet ja globalisaation uudelleenjärjestyminen pakottavat sekä valtioita että yrityksiä tekemään yhä vaikeampia valintoja menestyksen varmistamiseksi.
Suomessa on laadittu vuosikymmenen alkupuolella useita ansiokkaita teknologiapoliittisia linjauksia, mutta niiden toimeenpano on jäänyt kesken. Samaan aikaan globaaleissa arvoketjuissa paljastuvat riippuvuudet ja haavoittuvuudet pakottavat tarkastelemaan teknologiaa taloudellisten ja turvallisuusriskien näkökulmista.
Teknologiaan liittyvien riskien hallinnasta ja mahdollisuuksien tunnistamisesta on tullut osa sekä yritysten että valtioiden strategista johtamista.
Elämme aikaa, jossa suomalaisen teknologiapolitiikan rooli laajenee toimintaympäristön kehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta määrittämään Suomen ja Euroopan asemaa tulevaisuuden arvoketjuissa sekä sitä, millaisiin kumppanuuksiin Suomi nojaa. Monet keskeiset teknologia-alueet ylittävät perinteiset politiikkarajat. Sama teknologia voi yhtä aikaa lisätä tuottavuutta, luoda kilpailuetua ja olla huoltovarmuuden tai puolustuksen edellytys. Pienelle ja avoimelle taloudelle tämä tarkoittaa, että teknologiset valinnat kytkeytyvät suoraan taloudelliseen liikkumatilaan ja riskinsietokykyyn.
Suomella on vahvoja lähtökohtia teknologiseen menestykseen. Korkea koulutustaso, toimiva tutkimusjärjestelmä, digitalisoituva yhteiskunta sekä luottamukseen nojaavat instituutiot luovat edellytyksiä uuden teknologian kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Poliittinen johto on yli puoluerajojen sitoutunut tutkimus- ja kehityspanosten kasvattamiseen, ja tästä päätöksestä on pidetty kiinni vaikeasta julkistalouden tilanteesta huolimatta. Samalla Suomen taloutta vaivaa kuitenkin pitkään jatkunut kasvun puute ja vaatimaton tuottavuuskehitys. Investointien, uudistumisen ja yritysten skaalautumisen tahti ei vastaa osaamispohjan tarjoamaa potentiaalia.
Investointien, uudistumisen ja yritysten skaalautumisen tahti ei vastaa teknologisten vahvuuksiemme tarjoamaa potentiaalia.
Erityisesti yritystoiminnan kasvuvaiheessa pitkäjänteistä riskipääomaa on heikosti saatavilla. Investoinnit jäävät pieniksi juuri silloin, kun kansainvälinen laajentuminen ja mittakaavan saavuttaminen edellyttäisivät rohkeampaa panostamista. Ilmiö vahvistuu, jos yritysten osaajatarpeisiin ei pystytä vastaamaan: ilman tekijöitä yritysten on vaikea kasvattaa kapasiteettiaan, viedä ratkaisujaan globaaleille markkinoille ja saavuttaa niillä merkittävää asemaa. Seurauksena on riski siitä, että arvonlisä, investoinnit ja päätösvalta siirtyvät muualle ennen kuin suomalaisen osaamisen potentiaali ehtii realisoitua.
Teknologiapolitiikan tehtävänä on nopeuttaa investointeja, innovaatioiden kaupallistamista ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa.
Toisaalta Suomi toimii useilla teknologia-alueilla kokoaan suurempana osana eurooppalaisia ja globaaleja arvoketjuja. Monella teknologia-alueella arvo syntyy osana laajempaa kokonaisuutta, jossa tutkimusorganisaatiot ja yritykset kytkeytyvät tiiviiseen yhteistyöhön. Teknologiapolitiikan tehtävä on vahvistaa näitä kytkentöjä, nopeuttaa investointeja, innovaatioiden kaupallistamista ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa.
Teknologia ja politiikka ovat aina olleet sidoksissa toisiinsa. Yhtäältä yhteiskuntien toiminta nojaa teknologiseen kehitystasoon, toisaalta poliittiset päätökset ohjaavat sitä, millaista teknologiaa kehitetään ja hyödynnetään. Historiallisesti uudet politiikkalohkot ovat syntyneet vastauksena murroksiin, jotka ovat ylittäneet olemassa olevien sektoreiden rajat. Digitalisaatio, ekologinen siirtymä ja kiristynyt turvallisuusympäristö voivat nyt asettaa teknologiapolitiikalle vastaavan historiallisen tehtävän.
Suomen tulisi kasvattaa teknologia- ja osaamisintensiivistä vientiä, nostaa kotimaista arvonlisää ja asemoida suomalaista osaamista yhä korkeammalle globaaleissa arvoketjuissa. Samalla onnistunut teknologiapolitiikka vahvistaa osaltaan kokonaisturvallisuutta: puolustuskyky, huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus nojaavat luotettavaan teknologiaan, korkeaan osaamiseen ja häiriöitä sietävään infrastruktuuriin.
Teknologiateollisuus valmistelee parhaillaan ehdotusta Suomen teknologiapolitiikan pitkän aikavälin suunnaksi. Kunnianhimoinen tavoitteemme on tarjota Suomelle teknologiapoliittisia keinoja, joilla voimme ohjata tulevaisuuttamme kohti kasvua luovia valintoja, myös ankaran teknologisen kilpailun ja globaalin epävakauden aikakaudella.
Lisätietoja
