Uutisia ja tunnelmia YK:n ilmastokokouksesta Bakusta
Teknologiateollisuus osallistuu YK:n ilmastokokoukseen (COP29) Bakussa muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa osana Suomen delegaatiota. Teknologiateollisuuden edustajat raportoivat paikan päältä kokouspäivien annista tässä päivittyvässä artikkelissa.
13.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 3
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 3
Keskiviikkona keskusteltiin muun muassa ydinvoimasta. Viime vuoden ilmastokokouksessa Suomi liittyi mukaan ydinvoimalausumaan, jonka tarkoituksena on kolminkertaistaa maailmanlaajuinen ydinenergian kapasiteetti vuoteen 2050 mennessä. Bakussa keskiviikkona lausumaan liittyi mukaan kuusi maata ministereiden ja korkeiden virkamiesten edustamana. Ilmoituksen myötä julistuksen hyväksyneiden maiden kokonaismäärä nousi 31:een. Uudet maat ovat El Salvador, Kazakhstan, Kenia, Kosovo, Nigeria ja Turkki. Kokouksessa korostettiin pitkäaikaista sitoumusta, jolla on pitkäaikainen tuotto, tarjoten energian varmuutta ja luotettavuutta epävarmassa maailmassa.
Ilmastokokouksessa korostettiin ydinenergian keskeistä roolia nettonollapäästöjen saavuttamisessa. Maiden puheenvuoroissa painottui vahvasti tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyön tärkeys. Erityisesti pieniä modulaarisia reaktoreita (SMR) on suunnitteilla lähes jokaisen julistuksessa mukana olevan maan tiekartalla.
USA:n presidentti Joe Bidenin kabinetin neuvonantaja totesi, että puhdas/vihreä siirtymä jatkuu Yhdysvalloissa myös vaalien jälkeen. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on monia poliittisia kysymyksiä, joista molemmat suuret poliittiset puolueet ovat samaa mieltä, vaikka globaali media korostaa amerikkalaisten jakautumista. Ilmastokokouksessa Yhdysvaltain hallinto julkaisi tiekartan, jossa hahmotellaan suunnitelmia 200 GW:n ydinvoimakapasiteetin käyttöönotosta vuoteen 2050 mennessä. Erityisesti SMR-hankkeiden kehitys on tärkeää niin republikaanille kuin demokraateille. Neuvonantajan mukaan myös Inflation Reduction Act (IRA) todennäköisesti jatkuu. Hanke hyväksyttiin elokuussa 2022, ja sen tavoitteena on edistää Yhdysvaltain taloudellista vakautta ja samalla torjua ilmastonmuutosta sekä vähentää inflaatiota. Hanke on protektionistinen ja EU:n näkökulmasta hankala.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 3
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 3
Ruotsin paviljonki kutsui Teknologiateollisuuden jäsenyrityksineen mukaan terästeollisuuden tilaisuuksiin. Paneelissa ja pyöreän pöydän keskusteluissa keskityttiin standardeihin ja siihen, miten kysyntää voisi kasvattaa. Tämä oli tärkeä tapaaminen monille pohjoismaisille yrityksille. Pääviestimme tulivat hyvin kuulluiksi: hiilikädenjäljen kehittämisessä täytyy ottaa seuraavaksi standardeihin pyrkiviä askelia.
Saksalaisyritykset ovat lähestyneet ahkerasti tapaamistoiveilla suomalaisia yrityksiä.
Käytäväjuoruja, päivä 3
Käytäväjuoruja, päivä 3
Käytävillä on käynyt selväksi, että ihmiset ovat tyytymättömiä Azerbaidzanin presidentin tiistaiseen puheeseen.
12.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 2
Tiistaiaamu alkoi energiaministereiden keskustelulla viime vuoden COP28:ssa tehdystä vetoomuksesta, jossa tavoitteena oli uusiutuvien investointien kolminkertaistaminen ja energiatehokkuushankkeiden kaksinkertaistaminen. Kokouksen viesti Bakussa 12.11. oli selvä: sitoumusten aika on ohi, ja nyt tarvitaan toimia. Ministerit totesivat, että tarvitsemme ripeästi uusiutuvaa energiaa, vetyä, kestävää biomassaa sekä ydinvoimaa. Samanaikaisesti muistutettiin siitä, että aivan ensimmäisenä tehtävänä on saada rakennettua toimiva infrastruktuuri kaikkialle.
Ilmastokomissaari Wopke Hoekstra toi ministereiden tapaamisessa esiin tiedon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo tuoda ensi viikolla ulos uudet aloitteet globaalin etelän ilmastorahoituksesta G20-kokouksessa Rio de Janeirossa Brasiliassa. Oletettavasti kyse on Global Gateway -strategian hankkeiden rahoituksesta. Strategiassa on ollut mukana myös Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiä hankkeissa erityisesti Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Climate Leadership Coalition (CLC) järjesti tiistaina yhdessä Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Kansainvälisen kauppakamarin kanssa tilaisuuden hiilen hinnoittelusta investointien, innovaatioiden ja talouskasvun mahdollistajana. Tilaisuuden pääpuhujana oli tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hän korosti, että ilmastoratkaisuissa tarvitaan selkeitä tavoitteita, innovaatioita, teknologisia ratkaisuja sekä rahoitusta. Globaalin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä maiden välille – kuitenkin maiden tarpeet huomioon ottaen.
Bakun COP29-ilmastokouksessa odotellaan erityisesti suurilta valtioilta selkeitä toimia päästöjen vähentämiseksi, kuten vuoden 2023 maailmanlaajuisen tilannekatsauksen mukaan sovittiin. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisen odotetaan näkyvän lupauksissa. Pariisin sopimukseen sitoutuneiden maiden on annettava ensi vuonna uudet, entistä kunnianhimoisemmat kansalliset panoksensa (Nationally Determined Contributions, NDC).
Tiistaina muun muassa Iso-Britannia ilmoitti kiristävänsä ilmastotavoitteitaan.
Iso-Britannia aikoo leikata ilmastopäästöjään vuoteen 2035 mennessä 81 prosentilla verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 2
Teknologiateollisuuden viesteissä keskusteltiin erityisesti hiilidioksidin talteenotosta ja hyötykäytöstä. Hiilidioksidista valmistetut tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa EU:n ja globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja erityisesti Suomen teollisuudessa on tässä merkittävä liiketoimintamahdollisuus.
Talteen otetusta hiilidioksidista valmistettujen tuotteiden (CCU) arvo voi olla vuosittain jopa seitsemän miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä. Hiilidioksidin hyötykäytössä tulee panostaa korkean jalostusasteen tuotteisiin sekä pysyviä hiilidioksidivarastoja luoviin tuotteisiin. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota markkinoiden kehittämiseen ja sitä tukevien puitteiden sekä mahdollistavan sääntelyn luomiseen.
Käytäväjuoruja, päivä 2
Presidentti Alexander Stubbin puhe CLC:n ja WTO:n tilaisuudessa kiinnosti kokousvieraita. Paviljongin edessä oli kova tungos ja moni kuului odottavan ”presidenttiä”, joka harrastaa triathlonia. Stubb piti ennen CLC:n ja WTO:n tilaisuutta Bakussa Suomen kansallisen puheenvuoron valtionpäiden huippukokouksessa, ja joutui sen vuoksi lähes juoksemaan koko suuren ja ruuhkaisen kokousalueen läpi pitämään puheensa. Hän saapui paikalle kuitenkin aivan viilipyttynä ja pahoitteli vuolaasti myöhästymistään.
Yleisössä ollut brasilialaisen yrityksen edustaja oli hieman huolestunut siitä, miten COP30 pystytään järjestämään Belemissä ensi vuonna. Hän epäili, että kaupungin infrastruktuuri ei voi mitenkään vetää kymmeniä tuhansia kokousvieraita. Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan Bakulta, jonka kaduilla viilettävät nyt vähintään kymmenet COP29-shuttlebussit ja -taksit. Osa jopa sähköistettyinä.
11.11.2024
Tapahtumia COP29-kokouksessa, päivä 1
Ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä otettiin heti käsittelyyn artikla 6. Artikla viittaa Pariisin ilmastosopimuksen osioon, joka käsittelee kansainvälisiä markkinamekanismeja ja kansainvälistä yhteistyötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Artikla 6:lla on tarkoitus luoda perusta uusille maailmanlaajuisille hiilimarkkinoille YK:n alaisuudessa.
Kokoukseen alkuun haettiin selkeästi läpimurtoa viime vuoden ilmastokokouksen tavoin. Maanantaina avajaisistunnossa valtiot päättivät jo heti alussa osasta hiilen poistoon ja sen markkinaan liittyvistä säännöistä. Kokonaisuus kansainvälisten markkinamekanismien osalta on kuitenkin niin laaja ja kompleksinen, että neuvottelut näyttävät jatkuvan koko kokouksen kahden viikon ajan.
Myös kauppapolitiikka on puhuttanut jo ensimmäisenä neuvottelupäivänä.
Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka ovat “BASIC-ryhmän” kantavina voimina nostaneet esille “yksipuoliset kaupan rajoittavat toimenpiteet”, jotka tulisi sisällyttää COP29-ilmastokokouksen viralliselle asialistalle. Tämä voi aiheuttaa merkittävää jännitystä neuvotteluissa.
Basic-ryhmän mukaan kehittyneiden maiden kauppatoimet, kuten EU:n hiilirajamekanismi (CBAM), ovat haitallisia kehittyville maille ja nostavat globaalin ilmastotoiminnan kustannuksia. Erityisesti EU:n CBAM-mekanismi, joka on suunniteltu estämään hiilivuotoa, on herättänyt voimakasta kritiikkiä täällä Bakussa.
EU-komissio on suunnitellut hiilirajamekanismia laajennettavaksi ensi vuoden aikana. Jos näin käy, on tärkeää, että siitä tehdään perusteellinen vaikutusarviointi ja toimijoilta kuunnellaan huolella.
Yritysten kannalta keskustelu voi tuoda esiin uusia haasteita kansainväliseen kauppapolitiikkaan, joka on muutenkin vaikeassa tilanteessa monella rintamalla. Mahdolliset kaupan rajoitukset ja uudet ilmastopolitiikan vaatimukset voivat lisätä tuotantokustannuksia ja edellyttää sopeutumista uusiin säädöksiin. Ennen kaikkea ne voivat hankaloittaa COP-neuvotteluita ylimääräisillä vaatimuksilla.
Teknologiateollisuuden viestit kokouksessa, päivä 1
Teknologiateollisuuden edustajat ovat kertoneet eri maiden osanottajille laajasti Suomen kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartoista sekä toimialan yritysten vihreää murrosta edistävistä tuotteista ja palveluista, joilla on suuri hiilikädenjälki.
Saksalaiset teknologia-alan yritykset ovat aktiivisesti paikalla ja lähestyneet meitä sisarjärjestöjemme kautta toiveinaan tutustua suomalaisiin yrityksiin. Tavoitteena on vielä tutustua Brasilian ja Australian paviljonkeihin, koska ne ovat seuraavien ilmastokokousten sijaintipaikkoja. Bakun kokous on hyvä tapa päästä verkostoitumaan ja pääsemään hyvin esille tulevissa ilmastokokouksissa. Tähän tarvitaan laajaa suomalaisten organisaatioiden ja yritysten yhteistyötä.
Käytäväjuoruja, päivä 1
Ruotsalaisilla on ilmastokokouksessa oma paviljonki ja suuri delegaatio. Ilmastokokouksia on kritisoitu siitä, että ne järjestetään useana vuotena peräkkäin öljyntuottajamaassa, mutta ruotsalaisten mielestä tämä alkaa olla ainoa oikea tapa. Heidän perustelunsa on, että ilmastokokoukset ovat hyvä tapa kannustaa fossiilitalouteen perustuvia maita valmistautumaan kokouksiin ilmastotoimilla sekä sitoutumaan uusiin. Bakussa näkeekin nyt paljon muun muassa sähkötakseja, -busseja ja upouusia pyöräteitä.
Ruotsalaiset myös uskovat, että ilmastokokouksilla ei ole enää yhtä suurta merkitystä kuin aiempina vuosina, koska suuret yritykset ovat jo ryhtyneet investoimaan vihreään siirtymään, eivätkä ne halua enää peruuttaa. Lisäksi yritykset tietävät, ettei ole muuta vaihtoehtoa, ruotsalaiset totesivat käytäväkeskusteluissa.
Ruotsalaisten iltatilaisuudessa tosin nähtiin yksi paikallinen mieshenkilö, jonka kravatti oli koristeltu öljypumpuilla…
Lisätietoja
