Tärkeiden EU-vaalien sarja alkaa – Pelissä suomalaisten hyvinvointi
Huhtikuun eduskuntavaalit ovat ensimmäinen näytös kaksien tärkeiden EU-vaalien sarjassa.
Blokkiutuminen maailmantaloudessa, USA:n inflaation vastaiset toimet ja EU:n sisäisen dynamiikan muutos on nopeasti muuttanut pelikentän hyvin vaikeaksi vientivetoisille pienille jäsenvaltioille. Kun sekä Euroopassa että Kiinassa ja USA:ssa valtion rooli ja protektionistinen ote taloudessa kasvavat, jäävät Pohjoismaiden kaltaiset avoimet ja vientivetoiset taloudet helposti valtiontukikilpailussa telineisiin.
Hallitusohjelmatavoitteisiimme kuuluu EU-vaikuttamisen ennakoiva ja strateginen ote. Käytännössä tämä tarkoittaisi vuosittaisen EU-strategian laatimista hallituksen ja eduskunnan yhteistyönä sekä kevyttä uudelleen organisoitumista valtioneuvostossa tehokkaan ennakkovaikuttamisen varmistamiseksi.
Miksi tämä on tärkeää? Siksi, että Suomen teknologiateollisuuden vienti on tärkeä suomalaisten hyvinvoinnin rahoittaja ja 56 prosenttia teknologiateollisuuden viennistä suuntautuu EU:hun.
Hyvinvointimme riippuu pitkälti EU:ssa tehtävistä päätöksistä sekä EU:n sisämarkkinan että globaalin markkinan osalta.
”EU:n asemaa tulee rakentaa korkeatasoisen tutkimuksen antamista mahdollisuuksista kuten langattomista viestintäverkoista, datan hyödyntämisestä ja uusista, vielä kehitteillä olevista teknologioista ilmastonmuutoksen hillintään.”
Nykyinen komissio vaikuttaa sortuvan sääntelyllä tehtävään mikromanagerointiin, merkittäviin poikkeuksiin valtiontukisäännöistä ja lipsumiseen eurooppalaisten edistyksellisten ratkaisujen vaatimuksesta julkisen tuen edellytyksenä. Tehokkaalla ennakkovaikuttamisella Suomi voi vaikuttaa siihen, että palataan pienten valtioiden edut turvaaviin sääntöihin. On myös vaikutettava siihen, että EU:n asemaa rakennetaan uudessa globaalissa järjestyksessä valtiontukikilpailun sijaan korkeatasoisen tutkimuksen antamista mahdollisuuksista kuten langattomista viestintäverkoista, datan hyödyntämisestä ja uusista, vielä kehitteillä olevista teknologioista ilmastonmuutoksen hillintään.
Energiamurroksen, hiilijalan- ja kädenjäljen sekä vastuullisen yritystoiminnan aalloilla on suomalaisille yrityksille paljon uusia vientimahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen hallinnassa, kiertotaloudessa ja vastuullisessa liiketoiminnassa EU on kansainvälisen tason toimija. Ratkaisut vaikuttavat suoraan yritysten toimintaedellytyksiin ja tuotteiden ja ratkaisujen kysyntään.
Komission tulisi nähdä eurooppalaiset yritykset enemmän muutoksen tekijöinä kuin sääntelyn kohteina ja ottaa yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja erityisesti pienten ja keskisuurten yhtiöiden uudistumisen tukeminen toimintaansa ohjaavaksi periaatteeksi. Tämän varmistamiseksi tarvitaan ennakoivaa, uusia näkökulmia avaavaa EU-keskustelua. Kuten Columbia Law Schoolin professori Anu Bradford muistuttaa, Bryssel toimii skaalaamalla jäsenmaissa keksittyjä ja toimiviksi osoittautuneita ratkaisuja globaaliin mittakaavaan.
Yhteiskunnassamme on paljon hyvää. Keskustelu on nyt syytä aloittaa siitä, mitä asioita Suomen uuden hallituksen ensimmäiseen EU-strategiaan halutaan nostaa – suomalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi.
Suomen eduskuntavaalit ovat 2. huhtikuuta 2023 ja EU-parlamenttivaalit 4. kesäkuuta 2024.
Talous- ja veropolitiikka
Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Julkinen talous tulee saada tasapainoon ja yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä pitää huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisän toimintoja Suomeen. Työnteon kannustavuuden parantamiseksi pitkäaikaiseksi tavoitteeksi on otettava ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.
- Tuetaan digivihreää siirtymää verokeinoin. Uusia kestävän verotuksen veromalleja suunniteltaessa on huomioitava verojärjestelmä kokonaisuutena. Suomen on oltava hyvä toimintaympäristö kestävälle liiketoiminnalle, esimerkiksi yritysverotuksen ja energiaverotuksen on oltava kilpailukykyisellä tasolla. Kestävän verotuksen tulee olla vihreää, digitaalista ja oikeudenmukaista.
- Edistetään verotuksen digitalisaatiota. Toimiva ja ennakoitava verotusmenettely on Suomelle kilpailuetu. Verotuksen digitalisoinnin ja automatisoinnin, lasku- ja kuittikohtaisen raportoinnin sekä hankintasanomien digihankkeita tulee valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ja edistäen reaaliaikataloutta (RTE = Real-Time Economy) Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti.
- Taataan yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyky. Yritys- ja pääomaverotuksen kokonaisuuden on edistettävä yrittäjyyttä ja omistajuutta sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kannusteita tarvitaan myös työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle.