Teknologiateollisuuden resilienssilinjaukset
Teknologiateollisuus kokonaisturvallisuuden tuottajana
Toimintaympäristön epävarmuus ja ennakoimattomuus haastavat suomalaista yhteiskuntaa ja teknologiateollisuutta ennennäkemättömällä tavalla. Geopoliittinen murros, kiihtyvä teknologiakilpailu, ilmastonmuutos ja toimitusketjujen haavoittuvuudet edellyttävät yrityksiltä ja koko yhteiskunnalta parempaa resilienssiä. Meiltä vaaditaan kykyä ennakoida ja pysyä toimintakykyisenä vaikeissakin tilanteissa sekä taitoa sopeutua, palautua ja uudistua aiempaa paremmin.
Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Teknologiateollisuuden yritykset omistavat ja operoivat merkittävää osaa yhteiskunnan kriittisestä tuotannosta, infrastruktuurista, teknologioista ja palveluista, ja toimiala on Suomen merkittävin vientiala niin tuote- kuin palveluviennissä.
Yritysten toiminnan jatkuvuus on siten elintärkeiden toimintojen, erityisesti talouden, infrastruktuurin, mutta myös huoltovarmuuden ja puolustuskyvyn suora edellytys. Huoltovarmuus perustuu pääosin elinkeinoelämän hallinnassa oleviin voimavaroihin. Suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn varmistaminen on tärkeää. Huoltovarmuustoiminnan ulkopuolelle jää kuitenkin valtaosa teollisuudesta, minkä vuoksi on perustettu Resilienssifoorumi auttamaan koko toimialaa.
Näiden linjausten näkökulma on ennen kaikkea siinä, mitä teknologiateollisuuden yritykset tekevät kokonaisturvallisuuden hyväksi. Teknologiateollisuus on valmis kantamaan vastuuta. Kokonaisturvallisuus rakentuu myös resilienssistä eli yritysten kannalta omasta ennakoinnista, varautumisesta, iskukyvystä, sopeutumisesta ja uudistumisesta shokin jälkeen. Tämä on jatkuvuudenhallintaa. Yritykset ovat yhteiskunnan ensimmäinen puolustuslinja, koosta ja toimialasta riippumatta. Jokainen yritys tuntee kriittiset riippuvuutensa, ylläpitää toimintariskeihin liittyviä suunnitelmiaan ja harjoittelee erilaisista häiriöistä palautumista.
Teknologiateollisuus ry toimialoineen elinkeinoelämän etujärjestönä viestii, koordinoi ja tukee jäsenyritystensä jatkuvuudenhallintaa ja varautumista. Tuomme toimialan näkemykset kansalliseen ja EU-tason päätöksentekoon sekä vahvistamme yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä ja maanpuolustustahtoa. Viestinnän ja koulutuksen keinoin rakennamme yritysten sitoutumista vapaaehtoiseen varautumistoimintaan.
Resilienssi ei ole teollisuudelle kustannus, vaan strateginen valinta ja kilpailuetu. Kriisinkestävä yritys on luotettava toimittaja ja houkutteleva investointikohde. Kriisinkestävyyttä vahvistavat teolliset investoinnit energiajärjestelmässä, logistiikassa ja kriittisissä arvoketjuissa. Ne ovat samalla merkittävä kasvun, viennin ja uudistumisen lähde. Kestävä talouskasvu ja kilpailukykyinen toimintaympäristö ovat Suomen toimintakyvyn ja iskunkestävyyden perusta: kasvava teollisuus investoi ja luo vaurautta sekä työpaikkoja, mikä kantaa julkista taloutta myös kriisitilanteissa.
Osaavan työvoiman saatavuus on uudistumiskykyisen toimialan edellytys. Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana arviolta 140 000 uutta osaajaa, joista kolme neljästä korkeakoulutasolla. Uudistumiskyky Suomen vahvuusalueilla, kuten tekoälyssä, kyberturvallisuudessa, puolijohteissa sekä suurteho- ja kvanttilaskennassa ratkaisee sekä kilpailukyvyn että kyvyn vastata teknologisen kehityksen turvallisuusvaikutuksiin.
Päämäärät ja periaatteet
Tavoitetilassa vuoteen 2035 mennessä suomalainen teknologiateollisuus tuottaa yhteiskunnan kannalta kriittisiä teknologioita eli tuotteita, palveluita ja osaamista kaikissa olosuhteissa. Sitoudumme kolmeen päämäärään:
- Tavoitteena: Teknologiateollisuuden yritykset varautuvat. Nostamme varautumisen tasoa koko toimialalla: jatkuvuudenhallinta ja kyberturvallisuuden perussuojaus ovat kunnossa koko jäsenkentässä, myös pk-yrityksissä. Seuraamme jatkuvuussuunnitelmien ja perussuojauksen kattavuutta sekä häiriöistä palautumisen kykyä.
- Tavoitteena: Kriittinen tuotanto, teknologia ja osaaminen säilyvät ja kasvavat Suomessa. Puramme strategisia riippuvuuksia kohdennetusti ja teemme kriisinkestävyydestä kasvun lähteen. Resilienssiä vahvistavat teolliset investoinnit toteutuvat Suomessa. Seuraamme investointien ja kotimaisen kapasiteetin kehitystä kriittisissä arvoketjuissa.
- Tavoitteena: Toimiala on luotettu kokonaisturvallisuuskumppani. Rakennamme yritysten ja viranomaisten tilannekuva- ja tiedonvaihtoyhteistyöstä kokonaisuuden, joka toimii kaikissa turvallisuustilanteissa kahdensuuntaisesti. Seuraamme toimialan osallistumista huoltovarmuusorganisaation työhön sekä tiedonvaihdon ja yhteisharjoittelun toimivuutta. Teknologiateollisuus tuottaa jäsentensä ja elinkeinoelämän muiden toimijoiden kanssa tilannekuvaa, jota hyödynnetään laajasti.
Näiden kolmen päämäärän edistymistä seuraamme jatkossa myös kehitteillä olevan kokonaisturvallisuuden indeksin (KOTI-indeksi) avulla, joka kokoaa yritysten, toimialojen ja julkisen sektorin varautumisen yhteismitalliseksi ja vertailukelpoiseksi mittariksi.
Periaatteet ja reunaehdot
Linjausten toteuttamista ohjaavat seuraavat periaatteet, jotka on jo muodostettu ja joita on sovellettu Teknologiateollisuuden aiemmassa teollisuus- ja teknologiapoliittisessa kannanmuodostuksessa:
- Resilienssi rakentuu proaktiivisella ja globaalilla markkinatuntemuksella, monipuolisilla toimitusketjuilla ja yhteistyöllä.
- Kansallinen omavaraisuus ei ole teolliselle resilienssille itseisarvo, mutta sitä kasvatetaan kohdennetusti siellä, missä kyse on kriittisten yhteiskunnallisten toimintojen tuottamisesta. EU:n suvereniteetti- ja taloudellisen turvallisuuden linjauksia hyödynnetään soveltuvin osin. Euroopan strateginen autonomia ei saisi johtaa suljettuihin markkinoihin tai materiaalien ja teknologioiden saatavuuden heikkenemiseen. Se ei myöskään saa johtaa liian pitkälle menevään digitaaliseen suvereniteettiin.
- Suomen vapaaehtoisuuteen ja julkisen sekä yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan varautumismallin vahvuuksia pidetään yllä. Resilienssitoimintoja skaalataan eri toimialoille.
- EU-sääntelyn taakkaa optimoidaan. Markkinoita luova sääntely on etusijalla. Resilienssivaatimukset integroidaan olemassa oleviin prosesseihin, eikä yrityksiä (erityisesti pk-yrityksiä) kuormiteta päällekkäisillä raportointivelvoitteilla. Sääntely ei saa estää digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä, eikä hidastaa vihreän siirtymän teollisia investointeja.
Linjaukset
Linjaukset on jäsennetty viiteen kokonaisuuteen, jotka kytkeytyvät yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin fokusoiden teknologiateollisuuden omiin toimiin ja jotka johtavat resilienssiä täysillä toteuttavaan yhteiskuntaan. Jokaisessa kokonaisuudessa kuvataan, mihin yritykset (vapaaehtoisesti) sitoutuvat, mitä Teknologiateollisuus ry tekee ja mitä toimintaympäristöltä edellytetään.
Yritysten varautuminen ja jatkuvuudenhallinta
Varautumisen tason nosto koko toimialalla on kokonaisturvallisuuden tavoite ja samalla liiketoimintakysymys: poikkeustilanteiden ja äkillisten muutosten hallintakyky erottaa voittajat häviäjistä. Yhteinen tilannekuva ja ennakointi parantavat sekä yritysten että yhteiskunnan päätöksentekoa. Vuoteen 2035 mennessä jokaisella teknologiateollisuuden yrityksellä on ajantasainen jatkuvuussuunnitelma ja kyberturvallisuuden perussuojaus kunnossa, myös pk-yrityksissä.
Tavoite yrityksille: Ylläpitää ajantasaista jatkuvuussuunnitelmaa, tuntea kriittiset riippuvuutensa raaka-aineista, komponenteista, ohjelmistoista, pilvipalveluista, osaamisesta ja toimipaikoista, harjoitella häiriöistä palautumista ja osallistua toimialan tilannekuvan muodostamiseen. Resilienssikyvykkyydet ovat osa strategista johtamista.
Teknologiateollisuus ry: Vakiinnutamme perustamamme Resilienssifoorumin, joka kokoaa teknologiayritykset, viranomaiset, tutkimusorganisaatiot ja huoltovarmuustoimijat yhteisen tilannekuvan, analyysimallien ja työkalujen ääreen – myös ne yritykset, jotka eivät ole huoltovarmuuskriittisiä, ja erityisesti pk-kentän. Tarjoamme jäsenyrityksille jatkuvuudenhallinnan ja palautumissuunnittelun työkalut ja mallipohjat, kehitämme ennakointi- ja analyysikyvykkyyttä muun muassa tekoälyavusteisesti ja tuotamme riskiskenaarioita, mm. logistiikan, kyberturvallisuuden ja raaka-aineiden häiriöistä. Skaalaamme toimintaa lähimarkkinoille ja luomme näin uusia teollisia ekosysteemejä. Koordinoimme toimialan huoltovarmuusyhteistyötä yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa ja tuemme vapaaehtoisen varautumisen rahoitusmallien kehittämistä sekä yhteistyön laajentamista uusille alueille.
Edellytykset toimintaympäristölle: Viranomaisten ja yritysten välisen tiedonvaihdon lainsäädännölliset esteet puretaan ja ajantasainen uhkatieto jaetaan kaikille tarpeellisille toimijoille. Elinkeinoelämän vapaaehtoisten varautumistoimien tueksi luodaan Resilienssisopimus-malli riittävällä rahoituksella, ja huoltovarmuustoiminnan yhteistyömallia laajennetaan kattamaan uudet alueet, kuten avaruus- tai tekoälyturvallisuus. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden mallia ja muita yhteisiä ohjauskeinoja hyödyntäen tehostetaan yhteiskunnan ketteryyttä.
Kriittiset arvoketjut: Toimitusketjuista logistiikkaan
Suomen talous on kriittisen riippuvainen Itämeren meriliikenteestä ja vaihtoehtoisten kuljetusreittien kapasiteetti on rajallinen. Toimitusketjut ovat samanaikaisesti globaalisti hajautuneita ja tuotannoltaan keskittyneitä, mikä altistaa geopoliittisille häiriöille. Logistiikka luo kustannuksia, mutta liiallinen keskittäminen luo osaltaan riskejä. Kriisinkestävyyden vahvistaminen kriittisissä arvoketjuissa on samalla mittava teollinen kasvumahdollisuus. Tunnistetut hanketyypit, kuten sähköverkon laitteiden valmistuskapasiteetti, pohjoiset raide- ja satamayhteydet, kaasu- ja polttoaineomavaraisuus, metallien ja kemian arvoketjujen kotimainen jalostus sekä digitaalisten palveluiden toimitusketjut voivat tuottaa kymmenien miljardien eurojen investoinnit ja merkittävää uutta vientiliikevaihtoa. Vuoteen 2035 mennessä Suomella on toimivat ja testatut vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet länteen ja pohjoiseen, jotka turvaavat toimitukset myös silloin, kun Itämeren meriliikenne on häiriintynyt.
Yritysten tavoite: Tuntea toimitusketjuriippuvuutensa koko alihankintaverkostossa, monipuolistaa hankintalähteitään ja toteuttaa kriittisten materiaalien ja komponenttien valikoivaa varmuusvarastointia osana omaa resilienssistrategiaansa.
Teknologiateollisuus ry: Ajamme resilienssikykyä vahvistavien hanketyyppien investointiedellytyksiä, kuten sujuvia lupaprosesseja, infrastruktuuria ja rahoitusta. Tuotamme toimitusketjujen riskiskenaarioita jäsenyritysten käyttöön ja rakennamme toimialojen välisiä toimintamalleja kriittisten materiaalien saatavuuden turvaamiseksi yhdessä muiden toimialojen kanssa. Vaikutamme siihen, että kriittisten raaka-aineiden kotimainen tuotanto, jatkojalostus ja kiertotalous vahvistuvat kansallisen mineraalistrategian mukaisesti. EU-tasolla vaikutamme siihen, että kriittisten raaka-aineiden eurooppalainen tuotantokapasiteetti kasvaa ja suomalaisyritykset hyötyvät niitä koskevista EU-mekanismeista.
Edellytykset toimintaympäristölle: Vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet länteen ja pohjoiseen kehitetään todellisiksi ja käytettäviksi ennen kriisiä, raide- ja satamainfrastruktuuria vahvistetaan ja siviili- ja puolustustarpeita palvelevia kaksikäyttöratkaisuja hyödynnetään investointien vaikuttavuuden parantamiseksi. Mineraali- ja raaka-ainepolitiikan on tarjottava ennakoitava toimintaympäristö malminetsinnästä jalostukseen ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen. Alueellinen ja eurooppalainen digitaalisten palveluiden toimitusketju on monipuolinen ja yhteentoimiva.
Energiajärjestelmän toimitusvarmuus ja kyberfyysinen turvallisuus
Päästötön, kohtuuhintainen ja toimitusvarma energia on teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien lähtökohta. Energiajärjestelmän murros, kuten säädettävän kapasiteetin poistuminen, kasvava sääriippuvuus tai hajautuvan tuotannon hallintahaasteet, lisää häiriöherkkyyttä samalla, kun järjestelmä kytkeytyy yhä tiiviimmin digitaalisiin ohjausjärjestelmiin. Fyysinen ja digitaalinen turvallisuus ovat erottamattomia. Energiajärjestelmää on käsiteltävä kokonaisuutena. Yhteiskunnan sähköistyessä Suomen ja EU:n energiaomavaraisuutta on nostettava ja energian hinnan ennakoitavuutta parannettava. Kyberturvallisuus on osa jokaista tuotetta, palvelua ja toimitusketjua. Tavoitteenamme on, että Suomi on vuoteen 2035 mennessä Euroopan kyberturvallisin ja luotettavin digitaalinen toimintaympäristö, jossa turvallisuus on kilpailuetu ja luottamukseen perustuvan kasvun lähde.
Yritysten tavoite: Nostaa kyberturvallisuuden resilienssihallinnan perustasoa, varmistaa teollisten ohjausjärjestelmien ja kriittisten järjestelmien suojaus, kehittää kykyä havaita ja rajata häiriöitä sekä palauttaa toimintakyky nopeasti. Energiajärjestelmän toimijat kehittävät palautumiskyvykkyyksiä siten, että kriittiset toiminnot voidaan tarvittaessa eriyttää ja käynnistää hallitusti uudelleen.
Teknologiateollisuus ry: Lisäämme tiedonvaihtoa kyberturvallisuusuhista ja niiden hallinnasta yritysten ja viranomaisten välillä ja tuemme jäsenyritysten kyberkyvykkyyksien kehittämistä erityisesti pk-kentässä. Vaikutamme siihen, että sähkömarkkinoiden sääntely, verkkoinvestoinnit ja säätövoiman markkinamekanismit turvaavat riittävän säädettävän kapasiteetin ja nopean palautumiskyvyn. Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa luotettavana kyberturvallisuuden ja salausteknologioiden kumppanina EU:ssa ja Natossa, ja ajamme kyberturvallisuuteen sekä digitaaliseen suvereniteettiin liittyvän sääntelyn sujuvaa toimeenpanoa. Edistämme Suomen asemaa turvallisen tekoälyn ja datatalouden edelläkävijänä.
Edellytykset toimintaympäristölle: Uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan perustuvaa tuotantoa, siirtoyhteyksiä, säätövoimaa ja energiavarastoja lisätään markkinaehtoisesti kulutuksen kasvua vastaavasti. Energian riittävä tarjonta, toimivat markkinat ja investointeja tukeva sääntely ovat edellytys kohtuuhintaiselle ja ennakoitavalle energialle. Eurooppalaista energiamarkkinaa hyödynnetään vaarantamatta kansallista toimitusvarmuutta. Kansallinen havainnointikyky turvataan ja pilvipalveluille sekä digitaalisille tuotteille laaditaan yhteiseurooppalaiset turvallisuus- ja suvereenisuusvaatimukset sekä sertifiointikehykset.
Puolustus- ja kaksikäyttöteollisuus
Sotilaallinen puolustuskyky kuuluu suvereniteetin ytimeen, ja puolustusteollisuus on tunnistettava strategisena teollisuudenalana. Euroopan ja Naton yhteisen puolustuskyvyn vahvistaminen on turvallisuuspoliittinen välttämättömyys ja samalla merkittävä kasvumahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle. Puolustussektori on myös innovaatioveturi, jonka kaksikäyttöteknologiat vahvistavat koko toimialan teknologista johtajuutta. Suomi saavuttaa Naton 5 prosentin BKT-osuuden puolustus- ja turvallisuusinvestoinneissa vuoteen 2035 mennessä ja Teknologiateollisuus yhdessä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden sekä Kyberalan kanssa auttaa tavoitteen toteutumisessa.
Yritysten tavoite: Hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, mikä on merkittävin tapa nostaa toimialaa. Hakeutuminen EU:n ja Naton teollisiin ekosysteemeihin, yhteishankintoihin ja TKI-ohjelmiin on myös tärkeää.
Edellytykset toimintaympäristölle: Teollisuuden ja viranomaisten välisen ennakoivan vuoropuhelun lisääminen, teollisen yhteistyön vaatimusten käyttöönotto sekä G2G-kauppatavan käyttö.
Kriisinkestävä rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri
Rakennettu ympäristö eli rakennukset, energia- ja vesiverkot sekä liikenne- ja digitaalinen infrastruktuuri takaavat yhteiskunnan ja teollisuuden toimintaedellytykset. Siihen kohdistuvat samanaikaisesti ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöt, energiahäiriöt, kyberuhat ja toimitusketjujen riskit. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat osa resilienssiä: vähähiiliset materiaalit, kiertotalous ja materiaalitehokkuus ovat samanaikaisesti ilmasto- ja kriisinkestävyysratkaisuja. Suomi on vuoteen 2035 mennessä Euroopan johtava maa kriisinkestävän rakennetun ympäristön suunnittelussa ”resilience by design” -periaatteen mukaisesti.
Yritysten tavoite: Soveltaa resilience by design -periaatetta: rakennukset, infrastruktuuri ja järjestelmät suunnitellaan kestämään koko elinkaarensa ajan laajasti erilaisia häiriöitä, mukaan lukien ilmastohäiriöt, energiakatkot ja kyberturvallisuusuhat. Resilience by design vahvistaa muuntojoustavuutta, korjattavuutta ja pitkäikäisyyttä. Rakennusautomaation ja digitaalisten ohjausjärjestelmien kyberturvallisuus varmistetaan osana kriittistä infrastruktuuria.
Teknologiateollisuus ry: Edistämme yhdessä suunnittelu- ja konsultointialan kanssa resilienssinäkökulman integrointia maankäyttöön, rakentamiseen ja infrastruktuurin elinkaarisuunnitteluun. Vaikutamme siihen, että kestävän rahoituksen kriteerit tunnistavat turvallisuus- ja resilienssi-investointien arvon, ja tuemme valmiusrakentamisen sopimusjärjestelyjen kehittämistä yhteistyössä Puolustusvoimien ja huoltovarmuusorganisaation kanssa.
Edellytykset toimintaympäristölle: Sääntely on ennakoitavaa eikä muodostu niin raskaaksi, että investoinnit tai vihreän siirtymän hankkeet hidastuvat. Kriittisten rakennusmateriaalien saatavuus turvataan ensisijaisesti avoimilla markkinoilla ja eurooppalaisella yhteistyöllä, tarkoituksenmukaisella varautumisella täydentäen.
Linjausten toteutus ja seuranta
Linjausten toimeenpanoa varten on laadittu erillinen tiekartta, jossa määritellään osatehtävät, vastuut, aikataulut, resursointi ja mittareiden tavoitetasot. Linjausten toteutumista seurataan vuosittain osana liiton toiminnan suunnittelua, ja tilannekatsaus raportoidaan hallitukselle.
Lisätiedot
