Otetaan kilpailijat takakaarteessa kiinni investoimalla lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen
Miksi Suomen pitäisi investoida nykyistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen?
Lyhyt vastaus: kun tarpeeksi yrittää, on todennäköisempää, että saavutamme onnistumisia. Investoimalla tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) löydämme hyviä osumia. Virheiden pelossa on hyvä muistaa, että ”jos ei joskus virheitä tee, ei tee kai muutakaan”. (Kaija Kärkinen)
Hyvillä innovaatioilla, “osumilla”, voimme esimerkiksi löytää uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, ikääntyvän väestön hoitoon tai yhteiskuntamme turvallisuuteen.
Hallituksen vision mukaan historiallisen suuret julkiset panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) vievät Suomen maailman huipulle. Suomi on teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2030 mennessä. Laki valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030 tuli voimaan 1.1.2023.
Rahoituslaki antaa hyvän pohjan T&K-investointien kasvattamiselle. T&K-panostuksilla tuotetaan uutta tietoa ja osaamista, joilla saavutamme tuottavuuden kasvun sekä hyvinvointia ja verotuloja koko yhteiskunnalle.
Miten tästä eteenpäin?
Suomen julkisen T&K-järjestelmän heikoin lenkki on yrityksille suunnatun T&K-rahoituksen niukkuus: OECD-vertailussa sijoitumme sijalle 29. Lähdemme siis kirimään kilpailijoitamme takamatkalta.
Asiaa voidaan korjata suuntaamalla kaksi kolmasosaa julkisesta T&K-lisärahoituksesta yritysten T&K-avustusten kasvattamiseen. Tästä lisärahoituksesta tulee ohjata kaksi kolmasosaa Business Finlandin kautta yritysvetoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja kolmasosa Suomen Akatemian kautta julkiseen yliopistotutkimukseen. Näin toimien suomalaisten yritysten into T&K:hon kasvaa ja kilpailukyky paranee, vaikka emme tilaston kärkeen vielä päädykään.
Toinen korjattava asia on T&K-rahoituksen käyttäminen pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, koska innovaatioiden kaupallistaminen on ollut tähän saakka liian vähäisellä painolla. Jatkossa rahoituksessa tulee huomioida paremmin teknologian kehitysprosessin innovaatio- ja skaalausvaiheet, jotta saamme uudet tuotteet ja palvelut nopeammin vientimarkkinoille.
”Jatkossa rahoituksessa tulee huomioida paremmin teknologian kehitysprosessin innovaatio- ja skaalausvaiheet, jotta saamme uudet tuotteet ja palvelut nopeammin vientimarkkinoille.”
Erinomaisen hyvä asia on vuoden alusta voimaan tullut pysyvä T&K-verokannustin. Se tukee erityisesti PK- ja midcap- yritysten innovaatiopanostusten lisäämistä. T&K-verokannustimen vaikutuksia on hyvä arvioida kokemusten karttuessa ja tämän pohjalta tehdä tarvittaessa malliin parannuksia.
Miltä näyttää tulevaisuuden Suomi?
Tulevaisuuden Suomessa avainasemassa ovat rohkeat ja innovatiiviset yritykset sekä luovat ja osaavat ihmiset. Yhdessä ne synnyttävät uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja teknologioita sekä vientituotteita, talouskasvua, työtä ja verotuottoja.
Ratkaisevaa on yritysten ja tutkimuksen välinen tiivis yhteistyö. Mikä estää meitä tekemästä asioita entistä paremmin yhdessä? Yritysvetoisten T&K-hankkeiden rahoituksessa on ollut vaatimus yliopistoyhteistyölle, mikä on erittäin kannatettavaa. Pitäisikö yliopistoilla olla tieteellisten mittareiden lisäksi kannustimia yritysyhteistyölle?
Ahola Erkki
Johtaja – Teknologiat, tieto ja innovaatiot Teknologiateollisuus ryInvestoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.