Julkisten toimijoiden on tehtävä vaikuttavia ja osaavia ICT-hankintoja
Onnistuneet ICT-hankinnat ovat elintärkeitä julkisen sektorin kehitykselle, ja niiden markkinan toimivuutta on petrattava.
Digitalisaatio on keskeinen keino parantaa palvelukykyä, kustannustehokkuutta ja mahdollistaa tarvittavat toiminnan muutokset julkisella sektorilla.
Jotta digitalisaation hyödyt saavutetaan, on julkisten toimijoiden tehtävä vaikuttavia ja osaavia ohjelmisto-, laite- ja palveluhankintoja ICT-alan yrityksiltä. Vain toimivat markkinat ja reilut kilpailutuskäytännöt tuottavat julkishallinnon käyttöön parhaat ratkaisut niin laadun kuin elinkaarikustannusten kannalta.
Julkisen sektorin asiakkuudet ovat ICT-yrityksille myös ponnahduslauta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Lisäksi julkishallinnon ja yritysten kumppanuudet mahdollistavat parhaimmillaan innovatiivisten ratkaisujen kehityksen ja kokeilun.
Julkiset ICT-hankinnat eivät tällä hetkellä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kehitettävää on hankintakilpailun sääntelyssä, hankintatoiminnan avoimuudessa, in-house-yhtiöiden asemassa, hankintojen ehdoissa, hankkijoiden osaamisessa ja innovatiivisissa hankinnoissa.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on useita kannatettavia julkisia hankintoja koskevia uudistuksia. Toteutuessaan ne edistävät myös ICT-hankintojen markkinoiden toimivuutta ja näin vauhdittavat julkisen sektorin digitalisaatiota.
Teknologiateollisuus ry:n avainviestit julkisten ICT-hankintojen kehittämiseen:
- Kielletään keinotekoiset sidosyksikköjärjestelyt. Tarkennetaan hankintalain sidosyksikkösääntelyä siten, että hankintayksiköiden tosiasiallinen määräysvalta suhteessa sidosyksiköihinsä eli in-house-yhtiöihin toteutuu.
- Rajoitetaan sidosyksikköjen ulosmyyntiä siten, että ne voivat myydä tavaroitaan ja palvelujaan muille kuin omistajilleen vain silloin, kun markkinapuute on aito.
- Minimoidaan ICT-alan in-house-yhtiöiden rooli ohjelmistojen kehittäjänä ja palveluiden tuottajana erityisesti tilanteissa, joissa markkinoilta löytyy vastaavia ratkaisuja.
- Lisätään aidosti kilpailtujen hankintojen määrää. Muutetaan hankintalakia siten, että hankintayksikkö voi vain perustellusta syystä hyväksyä tarjouksen, jos kilpailuun saapuu vain yksi hyväksytty tarjous. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi hankittavan ratkaisun innovatiivisuutta.
- Vahvistetaan velvoitetta jakaa hankinnat aina tarkoituksenmukaisiin osiin. Näin mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen tarjouskilpailuihin ja lisätään erityisesti ICT-hankintojen riskien hallittavuutta.
- Kasvatetaan in-house-yhtiöiden avoimuutta ja vertailtavuutta. Säädetään in-house-yhtiöt julkisuuslain piiriin tai vaihtoehtoisesti tehdään tarvittavat muutokset kuntalakiin ja hyvinvointialuelakiin.
- Velvoitetaan julkisyhteisöt ja hankintayksiköt julkaisemaan ostolaskut ja muut relevantit hankintadokumentit avoimena datana. Luodaan tutkijoille ja muille toimijoille vaivaton pääsy hankintatoiminnan arvioimisen ja vertailun mahdollistaviin tietolähteisiin.
- Edellytetään hankinnoissa elinkaarikustannusten ja -hyötyjen huomioimista. Hankinnasta saatava hyöty ja aika hyödyn saavuttamiseen sekä koko elinkaaren kustannukset on oltava hankinnoissa valintakriteerinä.
- Sallitaan aina julkisissa ohjelmistohankinnoissa toimittajan jatkokehittää ratkaisua kaupalliseksi tuotteeksi esimerkiksi vientiin yhtäläisin käyttö- ja jatkokehitysoikeuksin ja ilman rajoittavia tekijänoikeusehtoja.
- Luovutaan ohjelmistotoimittajien henkilöstön ylimitoitetuista kokemus-, osaamis- ja kielitaitovaatimuksista. ICT-hankintoihin on oltava mahdollisuus ottaa mukaan myös nuoria osaajia, joiden asiantuntemus on vasta kehittymässä.
- Jatketaan Hankinta-Suomi-ohjelmaa ja sen osana käynnistettyä ICT-kohtaamoa. Ylläpidetään näin vuorovaikutteista ja avointa yhteistyöverkostoa, jossa julkisen sektorin ja yritysten edustajat vaihtavat ajatuksia yhteistyön parantamiseksi sekä hankintaosaamisen kehittämiseksi. Suunnitellaan ja toteutetaan tämän yhteydessä julkisten ICT-hankintojen osaamista vahvistava ohjelma.
- Otetaan käyttöön innovatiivisten ICT-hankintojen kynnystä madaltavia hankintayksiköiden keskinäisiä riskienhallintavälineitä ja rahoitusmalleja.
Lisätiedot:
