Siirry sisältöön

Metallit ja mineraalit tarjoavat strategista kilpailukykyä

Suomi on riippuvainen monista mineraaleista, metalleista ja materiaaleista riippuvaisia. Suomen resilienssin kannalta on tärkeää kartoittaa riskit ja tehdä varautumissuunnitelma.

Päivitetty 30.08.2024 klo 13:18

Suomen monipuolinen mineraalipotentiaali sekä vahva toimijakenttä kaivostoiminnassa, metallinjalostuksessa ja alan teknologiavalmistuksessa ovat erinomainen pohja edistää materiaalista huoltovarmuutta sekä uusien arvoketjujen syntyä ja kiertotaloutta. Geopoliitiikan ja kriisien tuomat jännitteet ja kilpailu raaka-aineketjujen hallinnasta jatkuvat. Kauppapolitiikan, kansainvälisten kumppanuuksien, toimitusketjujen riskien hallinnan osaamisen merkitys kasvavat. Resilienssi ‒ kyky selviytyä ja vahvistua muutoksista ‒ on tärkeä osa tulevaisuuden kilpailukykyämme.

Kriittiset raaka-aineet ovat keskeisiä kilpailukyvylle ja energiasiirtymälle

Vakaa kriittisten raaka-aineiden saatavuus on olennaista Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn, teknologisen kehityksen ja energiasiirtymän kannalta. Se tuo myös suojaa mahdolliselta epäreilun kaupan painostuskeinoilta, joille olemme alttiita kuluttaessamme Euroopassa noin viidenneksen maailman metalleista ja tuottaessamme niistä vain noin kolme prosenttia. Toimitusketjut eivät välttämättä toimi häiriöttä muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Tarvitsemme hyvän käsityksen toimintaympäristön muutoksista ja kehittyvää riskien hallintaa uudistumis- ja kilpailukykymme varmistamiseksi.

Erityisesti fossiilipolttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta luopuminen ja digitalisaatio edellyttävät mineraali-intensiivisten teknologioiden nopeaa ja laajaa käyttöönottoa. Vähähiilisyyteen tarvittavat mineraalit ja metallit ovat kuitenkin kierrätettäviä ja niiden avulla tavoitteena on vähentää olennaisesti paljon suuremmassa mittakaavassa tapahtuvaa vuotuista kivihiilen, öljyn ja maakaasun kaivuutta sekä polttoa.

Kriittiset raaka-aineet ovat välttämättömiä tärkeille teollisuudenaloille tai uusien teknologioiden käyttöönotolle. Kriteerinä on suuri suora tai epäsuora taloudellinen merkitys, toimitusvarmuuden nykyiset tai odotetut riskit sekä kasvavassa määrin tiettyjen teknologioiden valmistuksen tarvitsemat raaka-aineet (mm. EU:n kriittiset teknologiat). Strategiset raaka-aineet ovat esimerkiksi puolustusteollisuudelle välttämättömiä mineraaleja tai metalleja.

Teknologiateollisuuden näkökulmasta Suomelle kriittisiä raaka-aineita ovat:

Teknologiateollisuuden näkökulmasta Suomelle kriittisiä raaka-aineita ovat:

  • Teknologiavalmistuksessa tarvittavien materiaalien ja komponenttien raaka-aineet (esim. energiateknologia, puolijohteet, sähköautojen akut)
  • Taloudellisesti merkittävässä määrin tuodut tai kotimaassa käytetyt metallinjalostuksen raaka-aineet (esim. rauta, sinkki, kupari, nikkeli, koboltti)
  • Teollisuuden ja muun yhteiskunnan paljon tarvitsemat metallit ja teollisuusmineraalit (esim. metalli- ja konepajateollisuus, laivanrakennus, puolustustarviketeollisuus, paperiteollisuus, kemianteollisuus, lannoitevalmistus)
  • Suomessa esiintyvät tai tuotetut EU:n kriittiset raaka-aineet.

Sumentuva näkymä vaatii strategista silmää

Mineraalien kaivuun, jalostuksen tai puolivalmisteiden tuotannon keskittyminen harvoille toimijoille tai maille on riskitekijä, kuten myös mahdolliset poliittiset epävakaudet mineraaleja tuottavissa tai jalostavissa maissa. Raaka-aineiden luotettava ja esteetön saatavuus on kasvava maailmanlaajuinen huolenaihe. Venäjän ja Ukrainan sota sekä Kiinan onnistunut strategia lisätä osuuttaan teknologiavalmistuksesta raaka-aineiden hallinnan avulla ovat lisänneet merkittävästi yleistä tietoisuutta raaka-aineriippuvuuksistamme ja toisaalta omista raaka-ainelähteistämme.

Materiaalijärjestelmän ja tuotevirtojen hallinta ts. kriittisyyden arviointi ei ole yksinkertaista. Älypuhelimessa voi olla jopa 50 erilaista alkuainetta, joiden tuottamiseen tarvitaan ainakin 20 eri kaivosta erityyppisten malmien louhimiseksi. Erilaisten teknologioiden, komponenttien ja puolivalmisteiden kehitys sekä käyttöönotto muuttavat tilannekuvaa myös jatkuvasti. Lisäksi valtiot käyttävät vientirajoitteita ja/tai tuontitulleja riippuen omista mineraalivaroistaan ja tavoitteistaan arvoketjun osalta.

Kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) kautta EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan kriittisten raaka-aineiden tuonnista monipuolistamalla toimituslähteitään. Tähän sisältyy kestävän kaivostoiminnan edistäminen EU:ssa, jalostuksen, kierrätyksen ja resurssitehokkuuden edistäminen sekä vaihtoehtoisten materiaalien tai korvaavien materiaalien kehittäminen. Asetus on valmisteltu ns. nettonollateollisuussäädöksen parina tukemaan päästövähennyksiin tähtäävän teknologiavalmistuksen edellytyksiä Euroopassa. Onnistuminen edellyttää kasvavan oman tuotannon lisäksi TKI-toimintaa, osaamista sekä ennakoitavia lupaprosesseja.

Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden turvaaminen

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen toimialoilla kertyi liikevaihtoa Suomessa kaikkiaan noin 75 miljardia euroa vuonna 2023. Etlan arvion mukaan tässä kokonaisuudessa syntyy teollisuuden arvonlisästä hieman yli 40 prosenttia. Mineraalisilla raaka-aineilla on suora yhteys puolivalmisteiden, komponenttien, materiaalien ja metallien saatavuuteen ja siten myös lopputuotevalmistukseen ja sen asiakastoimituksiin. Tiivistäen kaikissa tulevaisuuden avainteknologioissa tarvitaan useita eri kriittisiä raaka-aineita, joista valtaosa hankintaan tällä hetkellä Kiinasta.

Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden turvaamiseksi tarvitsemme:

  • Vahvaa CRMA:n kansallista toimeenpanoa
  • Selvitystä kriittisten raaka-aineiden, materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskeistä sekä tämän pohjalta laadittua kansallisen teollisuuden varautumissuunnitelmaa osana teollisuuspolitiikan toimeenpanoa
  • TKI-panostuksia erotus-, kierrätys- ja jalostusprosessien kehittämiseen
  • Jätejakeiden hyödyntämisen ja kiertotalouden hallinnollisten esteiden purkamista.
  • EU:n kauppapolitiikkaan ja -sopimuksiin vaikuttamista tuontiraaka-aineiden saannin varmistamiseksi
  • Ajantasaista tietoa yrityksille materiaalien kriittisyydestä sekä työkaluja toimitusriskien hallintaan koko arvoketjun kattavasti
  • Suomen valtion ja EU:n tukea yritysten varautumiseen ja siihen liittyvään yhteistyön vahvistamista

Lisätiedot: