Innovaatioprofessori Mikko Möttönen kaipaa yhteistyön sujuvoittamista yritysten ja akateemisen maailman välille
”Olisi hyvä, kun Suomessa olisi objektiivinen toimija, vaikkapa oma virasto, joka voisi arvioida teknologialisensointia, hintaa, siirtoja ja spin-outeja. Olisi selvät sävelet. Molemmat osapuolet – yliopistot ja yritykset – hyötyisivät tästä”, toteaa tuore innovaatioprofessori Mikko Möttönen.
Yritysyhteistyöprosessin pitäisi olla hyvin läpinäkyvä ja sama kaikille yliopistoille, toteaa Aallon ja VTT:n professorina toimiva Mikko Möttönen.
”On hullua, miten eri yliopistoissa voi olla eri säännöt, koska joku lakimies tulkitsee lakia omalla tavallaan”, helmikuussa Vuoden innovaatioprofessoriksi valittu Möttönen toteaa.
Valtion tuki yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön on sekin Möttösen mielestä äärimmäisen tärkeää. Hänen mukaansa akateemisella puolella unohtuu välillä se tosiasia, että jos yritys joutuu maksamaan kehitystyöprojektin, se ei halua tehdä kompromisseja. Se haluaa tulokset itselleen, ei kilpailijalle jaettavaksi.
”Mutta jos kehitystyöhön tulee mukaan valtion tukea, yliopiston ja yritysten tavoitteet voidaan yhdistää. Silloin nähdään, että tämä on kaikkien osapuolten kannalta järkevää.”
Yhteistyöllä lähes 100 työpaikkaa
Möttösellä on rutkasti omaa kokemusta akateemisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhankkeista. Hänen tutkimuksensa ja yritysyhteistyön pohjalta työpaikkoja on syntynyt alalle jo liki sata.
”Innovaatioprofessorin palkinnolla akateemiseen maailmaan tuotiin sanomaa, että jos teette yritysten kanssa yhteistyötä tai patentteja, me arvostamme sitä täällä yritysmaailmassa”, hän viittaa vastikään saamaansa tunnustukseen.
Möttösen spin out-yritys IQM Finland lähti kehittymään pääasiallisesti hänen omasta tutkimusryhmästään, Suomen akatemian kvanttihuippuyksikön, VTT:n ja Aallon tutkijoista.
”Aalto-yliopistosta on ollut IQM:lle valtavasti hyötyä. Tutkimuksen juuret ovat siellä ja sieltä saamme edelleen paljon osaajia.”
Suomen lisäksi IQM:llä on liiketoimintaa Saksassa. Tytäryhtiössä, IQM Germanyssa, on toistakymmentä työntekijää. IQM rakentaa Suomessa pääasiassa kvanttikoneiden rautaa eli fyysisiä koneita. Saksassa keskitytään enemmän raudan ja softan yhteiskehitykseen.
Yrityksen toiminta on Möttösen mukaan laajenemassa melko nopeasti muuallekin Eurooppaan, ja se on lisensoinut keksintöjä, tehnyt patentteja ja vetänyt kehitysprojekteja muille yrityksille.
Asiakkaiden nimiä Möttönen ei voi kertoa. Ne ovat tärkeitä liikesalaisuuksia.
Selkeät ja toimivat mallit tarpeen
Teknologiateollisuus ry kannustaa vahvasti korkeakouluja ja yrityksiä tekemään yhteistyötä.
”Tutkimuksen ja yritysten yhteistyössä on paljon potentiaalia. Erityisesti tekniikan alalla yritysyhteistyö onkin yleistä. Jotta yhteistyö yritysten ja akateemisen maailman välillä olisi toimivaa, tulee tutkimustulosten käytöstä olla selvät ja tasapainoiset käytännöt”, sanoo Teknologiateollisuuden lakiasiainpäällikkö Jussi Mäkinen.
Tutkimuksen tuloksena saattaa syntyä immateriaalioikeuksilla – esimerkiksi tekijänoikeus, patentti, mallioikeus, tavaramerkki – suojattuja keksintöjä tai teoksia. Mäkisen mukaan yritysten ja tutkimuksen yhteistyötä voitaisiin edistää selkeillä ja toimivilla malleilla oikeuksien omistajuudesta ja käyttöoikeuksista.
”Yrityksille on tärkeää saada ainakin laaja käyttöoikeus tutkimuksen tuloksiin. Toinen hyvillä käytännöillä edistettävä asia erityisesti tekoälytutkimuksessa on datan käytöstä sopiminen: yrityksillä on runsaasti dataa, joka voisi olla tutkimuksessa hyödyllistä. Selkeillä sopimuskäytännöillä voitaisiin olennaisesti laskea tutkimusyhteistyön rimaa ja saada mukaan myös pk-yrityksiä”, Mäkinen toteaa.
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Liisa Takala
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.