Saab Finland: “Jatkuvuuden hallinta on osa jokaista tuotettamme”
Puolustusteollisuus on noussut viime vuosien aikana yhdeksi Suomen nopeimmin kasvavista toimialoista. Alalle syntyy uusia yrityksiä, ja vanhat ovat saaneet uutta sykettä liiketoimintaansa. Taktisen elektronisen sodankäynnin järjestelmiä valmistava Saab Finland turvaa toimintojaan jatkuvuuden hallinnalla.
Syyt puolustusteollisuuden nousulle ovat selvät. Ensinnäkin Suomen liittyminen Natoon avasi pääsyn puolustusliiton miljardien eurojen hankintaekosysteemiin. Toiseksi globaalin sopimuspohjaisen järjestelmän keikahtelu ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat saaneet valtionjohtajat kannattamaan varautumista.
Puolustus- ja ilmailuteollisuuden etujärjestön PIA:n jäsenyritysten liikevaihto kasvoikin peräti 42 prosenttia vuonna 2025, ja on nyt 4,2 miljardia euroa. Samalla myös alan työvoiman määrä kasvoi kahdella tuhannella 14 000:ään henkilöön.
“Yhteiskunnassa on palattu normaaliin, eli ymmärretään että turvallisuus ei ole itsestään selvää. Sen eteen pitää tehdä töitä”, elektronisen sodankäynnin ratkaisuja valmistavan puolustusalan konkariyhtiön Saab Finlandin toimitusjohtaja Kristian Tornivaara kuvailee ajan henkeä.
• Perustettu: 1946
• Valmistaa taktisen elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, kuten Sirius Compact -tuoteperheen passiivisia sensoreita sarjatuotantona
• Henkilöstö: 290
• Toimipisteet Helsingissä, Tampereella ja Turussa
Suurin osa tärkeimmistä alihankkijoista suomalaisia
Yritysten toimintaympäristö on juuri nyt ennennäkemättömän hankala. Se koskee myös puolustusalaa. Kysynnän voimakas kasvu ei kestä esimerkiksi toimitusketjun yllättävää katkeamista. Saab Finland pitääkin erityistä huolta toimintakyvystään, koska yhtiön tuotteet ovat asiakkaille täysin välttämättömiä.
“Jatkuvuuden hallinta on oleellinen osa jokaista tuotettamme. Tunnemme toimitusketjumme ja tiedämme, mistä komponentit ja niiden raaka-aineet tulevat. Siksi olemme lähtökohtaisesti hyvin riippumattomia sellaisista tahoista, joilla on toimitusvaikeuksia”, Kristian Tornivaara sanoo.
Saab Finland on esimerkiksi muokannut tuotteitaan niin, että suurin osa sen tärkeimmistä eli Tier 1 -alihankkijoista on suomalaisia. Mitä lähempää kriittiset materiaalit ja komponentit tulevat, sitä varmemmin niitä on käytettävissä oikea määrä oikeaan aikaan.
“Pitää keskittyä kannattaviin puolustustuloihin, ei puolustusmenoihin.”
Emoyhtiö Ruotsissa on puolestaan keskittänyt tärkeimmät hankintansa Eurooppaan.
“Toki on hyvä, että muut yritykset ovat alkaneet miettiä resilienssiä. Meille se on ollut arkea 80 vuotta.”
Puolustusteollisuuden myynti vetää hyvin
Kuten PIA:n tilastoista näkee, puolustusteollisuuden myynti vetää Suomessa hyvin. Tänne on perustettu kuluvan vuosikymmenen aikana kymmeniä alan yrityksiä. Saabinkin globaalit toiminnot ovat viimeiset kolme vuotta kasvaneet vajaan neljänneksen vuosivauhtia. Puolustusteollisuudesta keskustellaan laajasti ja sen yritysten menestys kiinnostaa kansalaisia. Kasvualan tunnusmerkit täyttyvät siis selvästi.
Kasvualana puolustusteollisuus on kuitenkin muille aloille melko huono esimerkki. Alan yhtiöt eivät luo uusia markkinoita tai kysyntää, vaan niiden menestys perustuu tekijöihin, joihin ala itse ei voi hirveästi vaikuttaa.
“Markkinan kasvu tulee käytännössä valtioiden turvallisuuden rakentamisen tarpeesta”, Tornivaara sanoo.
Tosin, Suomen talouden kasvun kannalta Saab Finland on erinomainen yleinen esimerkki. Se keskittyy korkean jalostusarvon vientituotteisiin. Puolustusala onkin hyvin kansainvälinen: PIA:n jäsenyritysten liikevaihdosta yli puolet koostuu viennistä.
“Pitää keskittyä kannattaviin puolustustuloihin, ei puolustusmenoihin”, Tornivaara tiivistää.
Kun keskittyy tuloihin eli yrityksen menestykseen, monien kritisoimat kasvavat puolustusmenotkin tulevat hoidetuksi.
Suomalainen osaaminen kiinnostaa Ruotsissa
Saab Finland valmistaa taktisen elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, joissa se on maailman huippua.
Yhtiön hyödyntämä teknologinen kirjo on laaja. Se pitää sisällään muun muassa mikroaalto-, tutka- ja antenniteknologioita sekä sirusuunnittelua ja materiaalitekniikkaa – unohtamatta ohjelmistojen, automaation ja tänä päivänä pakollista tekoälyn kehittämistä.
“Tekoälyn avulla meidän laitteet toimivat nopeammin ja tehokkaammin eli sillä voitetaan taistelut. Lisäksi meillä on valtavasti dataa omassa hallussa. Esimerkiksi vaikka hävittäjien suunnittelun data sadan vuoden ajalta”, Kristian Tornivaara sanoo.
“Ruotsissa on prosesseja muutettu suomalaisen mallin mukaisiksi”
Tuotanto puolestaan on kehitetty erittäin pitkälle.
“Valmistamme Suomessa elektronisen sodankäynnin järjestelmiä sarjatuotantona, mikä on poikkeuksellinen kyky.”
Suomen Saabin osaaminen on niin korkealla tasolla, että Ruotsin pääkonttorilta riittää vierailijoita viikoittain. Käytännöllinen lähestymistapa ongelmanratkaisuun, vahva syväteknologinen osaaminen, nopeat syklit suunnitelmista tuotantoon ja selkeä pyrkimys tehdä vain sarjavalmisteisia tuotteita kiinnostavat.
“Ruotsissa on prosesseja muutettu suomalaisen mallin mukaisiksi”, Tornivaara sanoo.
Toki emoyhtiötäkin on kiitettävä. Saab on investoinut Suomeen ja suomalaiseen osaamiseen valtavia summia. Yhteistyötä tehdään yliopistojen, VTT:n, muiden alan yhtiöiden ja startupien kanssa pitkäjänteisesti. Esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Saabin yhteistyösopimus on 20 vuoden pituinen.
“Saab on toimittanut puolustustarvikkeita Suomeen 80 vuotta. Olemme juurtuneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa.”
“Toki on hyvä, että muut yritykset ovat alkaneet miettiä resilienssiä. Meille se on ollut arkea 80 vuotta.”
Vaikka Eurooppa on tällä hetkellä vaikeimmassa turvallisuustilanteessa vuosikymmeniin, Saab Finlandin toimitusjohtaja katsoo eteenpäin positiivisesti.
“Uskoa luo se, että Euroopalla on maailman suurimmat resurssit ja maailman suurin talous. Olemme myös syväteknologioissa edelleen maailman johtavia”, Tornivaara sanoo.
Lisäksi on muistettava, että yksikään sodankäynnin väline ei synny ilman puolustusteollisuutta. Koska teknologian kehitys ja rahoitus ovat Euroopassa niin sanotusti hyvisten hallussa, pahikset eivät pääse niihin ensimmäisinä käsiksi.
“Me voimme aina vastata teknisellä ylivoimalla.”
Kaksi pointtia eurooppalaisille päättäjille kriisinkestävyyden vahvistamiseksi
- Eurooppalainen kyvykkyys on elinehto. Nykysodankäynnin näkökulmasta se tarkoittaa ensisijaisesti sirujen massatuotannon saamista Eurooppaan.
- Yhteishankinnat. Jos halutaan, että eurooppalainen puolustusteollisuus menestyy ja kasvaa – ja pitää osaltaan Euroopan turvassa, Euroopan maiden on hankittava yhdessä eurooppalaisia tuotteita.
Teksti: Harri Junttila
Kuvat: Liisa Takala