AFRY haluaa vauhdittaa betonin kiertotaloutta – ”Julkinen lupaus on porkkana ja keppi yhtä aikaa”
AFRYlle kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan uudenlaista liiketoimintaa ja arvoa asiakkaille. Kiertotalouden green deal -sitoumus tuo suunnittelu- ja konsultointiyrityksen projekteihin uusia toimintatapoja ja rohkaisee kokeilemaan pilottihankkeissa. ”Usein kyse on yksinkertaisesta oivalluksesta: ei kaikkea vanhaa betonia tarvitse murskata. Kun käyttökelpoinen materiaali tunnistetaan, syntyy sekä säästöjä että uusia mahdollisuuksia”, sanoo kestävyysjohtaja Katja Soini.
AFRY sai oman kiertotalouden green deal -sitoumuksensa valmiiksi kevään 2025 aikana, ja se julkistettiin kesäkuussa. Green deal on eri ministeriöiden vetämä vapaaehtoinen yhteistyösopimus, jossa yritykset, kaupungit ja muut toimijat sitoutuvat edistämään kiertotaloutta ja kestävää kehitystä käytännön toimilla.
- Pääkonttori: Tukholma, Ruotsi
- Henkilöstö: Noin 18 000 asiantuntijaa yli 40 maassa
- Liiketoiminta-alueet: Energia, teollisuus, rakennettu ympäristö
- Missio: Vauhditamme muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa
Strategia- ja kestävyysjohtaja Katja Soinin mukaan Suomen AFRY halusi lähteä mukaan, koska julkinen lupaus ohjaa toimintaa ja antaa sille painoarvoa.
”Kun annamme julkisen lupauksen, meidän on panostettava. Se on porkkana ja keppi yhtä aikaa, Soini sanoo.
Suomella iso urakka tehtävänä
Suomi on sitoutunut tavoitteeseen olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä.
”Suomi on asukasta kohden Euroopan pahimpia luonnonvarojen kulutuksessa, jätteen tuottamisessa ja kierrätyksen vähyydessä. Meillä on valtava hyppy tehtävänä”, Soini sanoo.
Soini painottaa, että kiertotalous edellyttää laajaa yhteistyötä. Yksittäinen toimija ei voi muuttaa toimintamalleja, vaan ratkaisut syntyvät eri osapuolten verkostoissa.
”Suomen vahvuus on, että meillä on vahva ja avoin kansalaisyhteiskunta. Kun täällä päätetään ryhtyä toimeen, niin asiat myös tehdään. Se on meille luontevaa ja tuo paljon mahdollisuuksia.”
Rakentaminen on suurin yksittäinen luonnonvarojen käyttäjä, ja erityisesti betonin merkitys on suuri. Euroopassa yli 70 prosenttia kaikesta rakentamisen materiaalista on betonia. Siksi betonin käyttöön liittyvät ratkaisut voivat vaikuttaa koko alan päästöihin ja resurssitehokkuuteen.
”Kun tehdään investointeja ja rakennetaan, asiakas on ratkaisevassa asemassa. Samalla tarvitaan betoniteollisuuden toimijoita, rakennusliikkeitä ja ministeriöitä, jotka valmistelevat kiertotalouteen liittyviä lakeja ja säädöksiä. Suomessa on pitkä perinne verkostomaisesta työstä, ja juuri kiertotaloudessa yhteistyö on välttämätöntä”, Soini sanoo.
AFRYlla kolmen kohdan periaate ja 10 pilottiprojektia
AFRYn sitoumuksessa on kaksi pääelementtiä. Yritys toteuttaa kymmenen pilottia Suomessa, joissa kokeillaan uutta ja näytetään käytännön hyötyjä. Lisäksi AFRYlla on käytössä kolme periaatetta, jotka huomioidaan kaikissa soveltuvissa projekteissa viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
- Kiertotalouden green deal eli kiertotaloussitoumus on vapaaehtoinen strateginen sitoumus, jolla edistetään koko yhteiskunnan voimin kiertotalouteen siirtymistä ja luonnonvarojen käytön taittamista. Se on yrityksen tai organisaation vapaaehtoinen julkinen lupaus edistää kiertotaloutta konkreettisin teoin ja mitattavin tavoittein.
- Sitoumus on osa kansallisen kiertotalouden tiekartan toteutusta, jossa yritykset sitoutuvat muuttamaan tuotantoa, palveluita ja liiketoimintamalleja kohti resurssiviisautta.
- Sitoumus voi koskea esimerkiksi materiaalitehokkuutta, kierrätystä, uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä tai uudenlaisten palvelumallien kehittämistä.
- Tavoitteena on vauhdittaa siirtymää lineaarisesta ”ota–valmista–heitä pois” -mallista kestävään kiertotalouteen, joka säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Pilottistatuksella uskalletaan tehdä rohkeammin. Mutta tämä ei yksin riitä, siksi rinnalle tarvitaan sitoumus siitä, että kaikkiin projekteihin tuodaan kiertotalousperiaatteet”, Soini kertoo.
Periaatteet perustuvat ajatukseen ”vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä”. Tämä tarkoittaa materiaalien käytön optimointia elinkaaren mukaan, rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä laadukkaampaa kierrätystä ja esimerkiksi vihreän betonin hyödyntämistä.
”Kehitämme sisäistä toimintaohjetta, jonka avulla periaatteita voi soveltaa käytännön projekteissa. Tavoitteena on, että pystymme myöhemmin vaikuttamaan myös virallisiin ohjeisiin ja luomaan uusia toimintatapoja koko alalle”, Soini sanoo.
”Kaikkea ei tarvitse murskata”
AFRYn kiertotaloussitoumuksen seuranta- ja raportointimalli valmistuu myöhemmin, mutta yksittäisistä projekteista on jo saatu hyviä kokemuksia.
Uudellamaalla vanhan liikekiinteistön julkisivuelementtejä on irrotettu ehjinä ja käytetään uudelleen viereisen parkkihallin laajennuksessa. Pirkanmaalla purettavasta tehtaasta löytyi pilaantunutta betonia, mutta selvityksen jälkeen rakennuksesta voitiin erottaa hyvälaatuinen osa, jota voidaan hyödyntää muualla.
”Usein kyse on yksinkertaisesta oivalluksesta: ei kaikkea vanhaa betonia tarvitse murskata. Kun tunnistamme käyttökelpoisen materiaalin, vältämme turhia kustannuksia ja annamme betonille uutta arvoa. Siinähän tulee hyötyjä myös asiakkaalle, koska pilaantuneen rakennusmateriaalin kierrätys on hyvin kallista. Nyt ei tarvitsekaan maksaa kaikesta, vaan osa voidaan hyödyntää ja jopa myydä edelleen materiaalina tai rakennusosina”, Soini kertoo.
Uusi näkökulma ollut pysäyttävä kokemus
Kiertotalous haastaa myös suunnittelijoiden perinteisen työtavan. Strategia- ja kestävyysjohtaja Katja Soinin mukaan monelle kokeneelle asiantuntijalle uusi näkökulma on ollut pysäyttävä kokemus.
”Rakennesuunnittelija, joka on 30 vuotta tehnyt siltoja, on tottunut suunnittelemaan pisteestä A pisteeseen B teknisten vaatimusten mukaisesti. Mutta mitä jos purettavasta sillasta voikin ottaa osia ja käyttää niitä kevyen liikenteen väylässä? Tämä vaatii erilaista ajattelua. Kun oivallus syntyy, silmät suorastaan syttyvät. Suunnittelu muuttuu heti kiinnostavammaksi”, Soini kuvaa.
AFRYlla työskentelee Suomessa lähes 3 000 ihmistä, ja kiertotalousajattelun omaksuminen koskettaa koko organisaatiota. Kaikki eivät siirry uuteen ajattelutapaan kerralla, joten toimintaohjeet ja työkalut ovat tarpeen.
Vaikuttavuusmittarit kehitteillä yhteistyössä yliopistojen kanssa
Kiertotalouden green deal -sitoumuksiin kuuluu raportointi kolmen vuoden välein. AFRY raportoi ensimmäisen kerran vuonna 2027. Tuolloin kerrotaan, kuinka monessa projektissa periaatteita on sovellettu, miten luonnonvarojen käyttö on vähentynyt ja kuinka monta pilottia on toteutettu.
”Kehitämme parhaillaan mittaristoa yhdessä alan asiantuntijoiden ja yliopistojen kanssa. Haluamme tietää, mikä on konkreettinen hyöty luonnonvarojen käytön vähentämisessä. Tämä on iso kysymys, mutta siihen täytyy löytyä vastaus”, Katja Soini painottaa.
AFRY ei näe kiertotaloutta yksittäisen yrityksen projektina vaan yhteisenä ponnistuksena.
”Tämä ei ratkea yksin. Me kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan. Tämä on yhteinen tehtävä, ja vain yhdessä voimme onnistua.”
Katja Soinin vinkit kiertotaloussitoumusta pohtivalle yritykselle
- Hanki apua ja sparrausta: Ota yhteyttä ympäristöministeriöön, Motivaan tai Green Building Council Finlandiin, jotka auttavat sitoumusten valmistelussa. Niiden tarjoama sparraus ja aineistot auttavat hahmottamaan, millä teemoilla sitoumusta on hyvä lähteä rakentamaan.
- Nojaa tutkimuksiin ja standardeihin: Älä rakenna sitoumusta pelkkien trendien tai fiiliksen varaan, vaan nojaa tutkimuksiin ja standardeihin. Esimerkiksi Suomen kansantalouden materiaalivirrat -tutkimus ja kansainvälinen ISO 59000 -kiertotalousstandardisarja tarjoavat pohjan, jonka avulla tavoitteet pysyvät uskottavina ja mitattavina.
- Kaikkea ei voi sisällyttää yhteen sitoumukseen. Kun valinnat ovat selkeitä ja rajattuja, organisaatio pystyy keskittymään ja viemään muutosta läpi. Pieneltäkin näyttävästä rajauksesta voi avautua aivan uusia mahdollisuuksia.
Teksti: Mikko Viljanen / Kuvat: Liisa Takala