Analyysi hallituksen puoliväliriihen esityksistä vientiyritysten näkökulmasta: Lupaava kasvun paketti
Hallitus teki kevään puoliväliriihessään päätöksiä, joilla se pyrkii kääntämään katsetta välttämättömästä ja akuutista julkisen talouden tasapainottamishaasteesta kohti Suomea liian pitkään vaivanneeseen, krooniseen kasvuhaasteeseen. Teknologiateollisuuden asiantuntijat analysoivat esitysten vaikutuksia vientiyrityksiin.
Hallitus pyrkii puoliväliriihessä tekemillään päätöksillä muuttamaan Suomea suuntaan, jossa yritykset haluaisivat kasvaa ja investoida Suomessa. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus teki jo kautensa aluksi erittäin merkittäviä ja välttämättömiä sopeutustoimia sekä rakenteellisia uudistuksia mm. työttömyysturvaan. Nämä säästöt ja uudistukset loivat hyvän pohjan, jonka päälle kasvutoimia on hyvä rakentaa.
Puoliväliriihessä hallitus esitti suurimpina kasvutoimina verotuksen keventämistä sekä yhteisöveron laskua. Se käänsi katseensa välttämättömästä ja akuutista julkisen talouden tasapainottamishaasteesta kohti Suomea lähes kaksi vuosikymmentä vaivanneeseen krooniseen kasvuhaasteeseen.
Kasvua tukevat päätökset kannustavat ja rohkaisevat yrityksiä kasvamaan ja investoimaan Suomeen ja Suomessa. Yhteisöveron alennus herättää toivottavasti myös kansainvälistä huomiota ajassa, jossa valtiontukikilpailu ja protektionismi uhkaavat Suomen kaltaista pientä avotaloutta. Verotus on tehokas työkalu, kun talouskasvua pyritään tukemaan parantamalla Suomen houkuttelevuutta ja yritysten investointihalukkuutta. Kasvun iso uhka on kuitenkin edelleen rapistuva osaamispääoma.
Teknologiateollisuuden asiantuntijat käyvät tässä artikkelissa läpi hallituksen kehysriihen keskeisiä päätöksiä teknologiateollisuuden näkökulmasta ja analysoivat niiden vaikutuksia sekä jäsenyrityksiin että laajemmin.
Osaamiseen ja maahanmuuttoon sitouduttava pitkäjänteisesti
Mitä hallitus esittää:
Hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta kohti 50 prosentin tavoitetta, sujuvoittaa siirtymää korkeakoulutukseen ja panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Korkeakouluille osoitettiin määräaikainen rahoitus aloituspaikkamäärien nostamiseksi, mutta samalla leikattiin perusrahoitusta tulevien kolmen vuoden ajaksi yhteensä 65 miljoonalla eurolla. Lisäksi aiemmin sovituista säästöistä kohdennettiin 52,7 miljoonaa euroa pysyväksi leikkaukseksi perusrahoitukseen.
Maahanmuuton osalta kasvutoimissa hallitus haluaa panostaa Suomen houkuttelevuuteen sekä edelleen sujuvoittaa maahanmuuton prosesseja siten, että tavoitteena on yhden luukun periaate.
Työn verotusta päätettiin keventää yli miljardilla eurolla 2026–2027, lisäksi ylimpiä marginaaliveroja alennetaan 52 prosenttiin. Ulkomaisten työntekijöiden ns. avainhenkilöiden lähdeveromallia alennetaan 25 prosenttiin ja malli laajennetaan kattamaan Suomen kansalaiset eli paluumuuttajat.
Teknologiateollisuuden kanta esityksiin:
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen talouskasvua tukeville aloille on Suomen suurimman vientialan kannalta tärkeä päätös. Kun lisäykset tehdään määräaikaisella rahoituksella ja samaan aikaan perusrahoitusta leikataan, nousee kuitenkin huoli resurssien riittävyydestä laadukkaaseen koulutukseen. Positiivista on, että ammatilliseen koulutukseen ei esitetä lisäleikkauksia.
Maahanmuuton sujuvoittaminen ja Suomen houkuttelevuuden lisääminen ovat Teknologiateollisuuden jäsenyrityksille todella tärkeitä asioita. Jo pitkään jäsenyrityksemme ovat raportoineet osaajapulasta kasvun esteenä, ja sujuva työhön johtava maahanmuutto on tärkeä osa osaajapulan torjumista.
Ansiotuloverotuksen alentamisella parannetaan työnteon kannustimia ja tehdään Suomesta houkuttelevampi työskentelypaikka myös ulkomailta tuleville osaajille. Siten veromuutokset tukevat muita osaamiseen ja maahanmuuttoon liittyviä tavoitteitamme. Teknologiateollisuus ry on ajanut muutoksia jo pitkään, koska ne ovat olleet jäsenillemme pysyvästi tärkeitä.
Koulutustason nostaminen ei onnistu määräaikaisilla toimilla, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista. Nyt parhaillaan päivitettävässä korkeakoulutuksen visiossa tuleekin asettaa selkeä tavoite koulutustason nostamiseksi ja näkymä siihen, miten tämä rahoitetaan kestävällä tavalla.
Suomen kyky houkutella kansainvälisiä osaajia sekä maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen vaativat työtä ja rahaa. Olisikin kriittistä käynnistää toimet viipymättä, jotta myös niiden tuottama hyöty realisoituisi mahdollisimman pian. Digitaalisuuden lisäämiseen sekä yhden luukun periaatteeseen olemme tarjonneet ideoita yhdessä muiden tahojen kanssa jo keväällä 2024.
Verouudistusten osalta on syytä toimeenpanna muutokset pikaisesti, jotta parannetaan työnteon kannustimia ja tehdään Suomesta houkuttelevampi paikka työskennellä myös ulkomailta tuleville osaajille.
Kiinnipitäminen hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035 on kannattavaa
Mitä hallitus esittää:
Hallitus päätti pitää kiinni hiilineutraliteetista vuoteen 2025 mennessä ja esittää, että vuoden 2025 aikana laaditaan laaja-alainen selvitys ilmastolain vaikutuksista mm. Suomen kilpailukykyyn sisältäen päästövähennystoimien kustannustehokkuuden sekä vertailun verrokkimaihin. Energia-alalle esitettiin mittava paketti erilaisia kasvutoimia.
Teknologiateollisuuden kanta esityksiin:
Päätös pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2035 on kannatettava. Tavoite antaa erinomaisen signaalin suomalaisen ilmastopolitiikan pitkäjänteisyydelle ja luo ennakoitavuutta puhtaiden teknologioiden investoinneille. Teknologiateollisuuden toimialalla hiilidioksidipäästöt ovat voimakkaalla lasku-uralla ja fossiilisista irtikytkeytyminen on onnistunut.
Kannatettavaa on myös lupaus laatia laaja-alainen selvitys ilmastolain vaikutuksista Suomen kilpailukykyyn. Tuotteiden ja teknologioiden positiiviseen ympäristövaikutukseen viittaava hiilikädenjälki on merkittävä Suomen kilpailukyvyn kannalta.
On hyvä, että hallitus edistää Suomen asemaa ja kilpailuetua puhtaan energian edelläkävijänä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vahvistetaan energia- ja ympäristöteknologian systeemitason tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja liiketoimintaosaamista, nopeutetaan luvitusta ja vahvistetaan sähkö- ja kaasuverkkoja miljardilla 5,2 miljardiin euroon vuosina 2025–2034. Lisäksi ydinvoiman lisäämiseen ja vetytalouden ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön tähtääviin investointeihin panostetaan.
Tehopulan torjumiseksi kylminä tuulettomina pakkaskausina hallitus valmistelee EU:n sähkömarkkinauudistuksessa määritellyn fossiilittoman jouston tukimekanismin käyttöönottoa. Tämän lisäksi hallitus selvittää lisäksi laajempaa kapasiteettimekanismia tavoitteena mahdollinen tuki uuden ydinvoiman syntymiseksi. On tärkeää, että sähkömarkkinoille saadaan mukaan myös nopeammin käynnistyvää kapasiteettia, kuten moottorivoimalaitoksia ja kaasuturbiineja.
Kasvun ja investointien vauhdittamiseen hyviä keinoja
Mitä hallitus esittää:
Keskeinen hallituksen esitys investointien vauhdittamisen näkökulmasta on yhteisöverokannan lasku 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen.
Suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan verohyvityksellä (jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan), jonka vaikutus on 60 miljoonaa euroa vuodesta 2029 alkaen. Mahdolliset laajennukset valtiontukiohjelman käyttöalaan otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti. Samassa yhteydessä tarkastellaan, voisiko verohyvitykseen oikeuttavan investoinnin alarajaa (nyt 50 miljoonaa euroa) alentaa.
Teknologiateollisuuden kanta esityksiin:
Hallituksen veropaketilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä yritystoiminnan sijaintipaikkana, kannustetaan investointeihin ja kasvuun. Yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön lasku herättänee kiinnostusta kansainvälisestikin ja voi houkutella tänne lisää yritystoimintaa.
Suurten puhtaan siirtymän investointien tukemisen jatkaminen verohyvityksellä on kannatettavaa. Yritysten investointeja kestävään siirtymään tulee tukea ja on tärkeää, että Suomi pysyy mukana suuria investointeja koskevassa valtiontukikilpailussa. Positiivista on, että mallia jatketaan ja laajennukset hyödynnetään täysimääräisesti. Pk-yritysten investointeja kestävään siirtymään tulee myös tukea. Siksi on tärkeää, että investointien euromääräisen alarajan laskemista tarkastellaan uudelleen.
Toivottavaa olisi, että myös hiilidioksidin talteenottoon liittyvät investointihankkeet hyväksyttäisiin verohyvityksen piiriin. Myös puhtaaseen sähköön perustuvien vähähiilisen vedyn tuotanto- ja käyttöinvestointien tulisi olla tukikelpoisia. Toki on ymmärrettävää, että toteutus määräytyy EU-sääntöjen kehityksen mukaisesti.
Negatiivista on, ettei koneiden ja laitteiden nopeutettujen poistojen mallin jatkoa löydy hallituksen listalta. Tällä voisi tukea pk-yritysten kestäviä investointeja, joten mallin jatkamiseksi tulisi saada muutos tulevaisuudessa. Myös mallin laajennus käytettyinä hankittuihin koneisiin ja laitteisiin tulisi ottaa mukaan. Pyrimme aloittamaan keskustelun ylipoistoista.
Sääntely-ympäristön kehittäminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen voivat olla keinoja kasvun vauhdittamiseksi, mutta sääntelyä koskevat kehysriihipäätökset konkretisoituvat vasta lainvalmisteluprosessin kautta.
Innovaatiopolitiikkaa ja kriittisiä teknologioita tuetaan, mutta kasvua on kiihdytettävä
Mitä hallitus esittää:
Hallitus päätti pitää kiinni T&K-rahoituslaista. Valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärää nostetaan 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Nyt päätetyt rahoituksen lisäykset ovat 63 miljoonaa euroa vuonna 2026, 159 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 104 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 97 miljoonaa vuonna 2029.
Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattamisen tavoitteena on vahvistaa talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta, tukea suomalaisen tieteellisen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta ja lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä riskinottokykyä. Tuetaan suunnitelmallisesti T&K-panostusten muuttumista uusiksi kasvuyrityksiksi ja innovaatioiksi. Painotetaan T&K-tukien kohdentumista kasvuyrityksille sekä korkean innovaatiokyvykkyyden tai -potentiaalin yrityksille.
Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen kuitenkin siten, ettei vähennys kohdistu T&K-tukeen.
Käytännön rahoituspäätöksinä em. kappaleet tarkoittavat seuraavaa:
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen T&K-toimintaan kohdennettua valtionrahoitusta lisätään. Yliopistojen tutkimuksen vahvistamiseen kohdistetaan 20 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 39 miljoonaa vuodesta 2027 eteenpäin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin.
- Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n T&K-toimintaan kohdennetaan lisärahoitusta. Lisäyksellä vahvistetaan turvallisen ja suorituskykyisen suurteholaskennan ja datanhallinnan toimintaympäristön saatavuus myös poikkeustilanteissa. Sillä varmistetaan myös, että data-aineistot ja tekoälymallit säilyvät tilanteen niin vaatiessa Suomessa.
- Elinvoimakeskusten käynnistyessä otetaan käyttöön rahoitusmekanismi, jolla edistetään pk-yritysten tavoitteellista T&K-toimintaa. Elinvoimakeskuksille esitetään yhteensä 30 miljoonan euron valtuuksia vuosille 2026–2028 kolmivuotiseen kokeiluun, jolla vauhditetaan pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
- Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoisiin ohjelmiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Rahoitus palautuu suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille mahdollistaen näiden pääsyn kansainvälisiin arvoketjuihin. Lisäksi GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi esitetään 37 miljoonan euron valtuutta vuodelle 2027.
- EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille osoitetaan lisäystä 5 miljoonaa euroa vuodesta 2027 lähtien jo aiemmin päätetyn 60 miljoonan euron lisäksi.
Teknologiateollisuuden kanta esityksiin:
Puolustushallintoon perustettava uusi TKI-toiminto kokoaa puolustuksen, yritykset ja tutkimuslaitokset yhteen kehittämään ja testaamaan teknologiaratkaisuja, mikä avaa yrityksille mahdollisuuksia kaksikäyttöteknologioiden markkinoille. Tähän osoitettava rahamäärä ei kuitenkaan ole selkeä.
Olennaisin osa päätöksissä on T&K-rahoituslain noudattaminen. Päätökseen kuuluu myös Business Finlandin rahoitusosuuden kasvattaminen. Päätökset noudattavat jo hallitusohjelmassa luotua linjaa ja ovat oikean suuntaisia, mutta kasvun nopeuttaminen jäi kevyeksi. Talouskasvu mainitaan teksteissä samoin kuin investointien muuttuminen innovaatioiksi, mutta ehdotetut toimenpiteet ovat kosmeettisia. Hallitus seuraa rahoituslakia, mutta rahoituslain piiriin ei kuulu kaupallistamista nopeuttavia toimenpiteitä tai vienninedistämistä.
Tarvitsemme määrätietoista innovaatiorahoituksen kohdistamista kaupallistamista nopeuttaviin toimenpiteisiin. Nykyinen innovaatiorahoitus kohdistuu sirpaleisena moniin eri instrumentteihin. Yritystukien osalta ei ole vielä tarkempaa tietoa, mihin ne kohdistuvat. Pidämme tärkeänä, että rahoitusta kohdennetaan T&K-investointeihin.
Talouskasvun näkökulmasta on keskeistä turvata T&K-panostusten muuttuminen innovaatioiksi. Kaavailtu yritystukien vähennys ei saa kohdistua kaupallistamiseen eli innovaatiorahoitukseen. Lisäksi nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ja valtiontukikilpailussa on huolehdittava, ettei Suomessa sijaitsevien yritysten kilpailukyky kärsi.
Digitalisaatioon ja datateollisuuden vauhdittaminen tarpeen
Mitä hallitus esittää:
Hallitus käynnistää työn datatalouden tiekartan laatimiseksi yhdessä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Työn keskiössä ovat datakeskukset ja laajempi datateollisuus.
Hallitus vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa julkishallinnossa kohdennetulla pilotointirahoituksella, sääntelyesteiden purkamisella ja virkakunnan osaamisen vahvistamisella. Sosiaali- ja terveydenhuollossa hallitus tavoittelee tekoälyn täysimääräistä hyödyntämistä automatisoimalla rutiiniprosesseja ja vapauttamalla ammattilaisten aikaa potilastyöhön. Hyvinvointialueita tuetaan tekoälyn käyttöönotossa.
Hallitus päätti vahvistaa tekoälyn tutkimusinfrastruktuuria kehittämällä Aalto-yliopiston koordinoimaa ELLIS-instituuttia ja CSC:n ylläpitämää LUMI AI -supertietokonetta. Lisäksi CSC:n lisärahoituksella turvataan kriittisten datavarantojen ja tekoälymallien säilyttämisen Suomessa.
Teknologiateollisuuden kanta esityksiin:
Datatalouden tiekartan laatiminen on tarpeellinen. Sen on käsiteltävä datateollisuutta kattavasti eri näkökulmista huomioiden investointien vaikutukset talouteen, turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiajärjestelmään. Tämä mahdollistaa ennustettavan sääntely- ja investointiympäristön, joka on välttämätön datakeskusten, tekoälyinfrastruktuurien ja muiden dataintensiivisten hankkeiden päätöksenteolle.
Tiekarttatyö on erityisen tarpeellinen ja ajankohtainen, koska hallitus valmistelee edelleen kaivos- ja konesalitoimijoiden sähköveron nostamista ylempään veroluokkaan vuoden 2026 alusta. Yritysten kannalta on ratkaisevaa, että mahdolliset veromuutokset tehdään vasta, kun tiekartan analyysit valmistuvat ja investointiympäristön kokonaiskuva on selvillä.
Linjaukset tekoälyn käyttöönoton vauhdittamiseksi ja hyödyntämiseksi ovat kannatettavia. Varsinkin sääntelyn esteitä on purettava tekoälyn vastuullisen soveltamisen tieltä. Oikein toteutettuna uudistukset edistävät julkishallinnon digitalisaatiota mahdollistamalla automaattisen ja ennakoivan päätöksenteon sekä muun resurssitehokkuutta ja palvelulaatua vahvistavan kehityksen. Samalla ne luovat toimivien hankintamarkkinoiden kautta asiakasreferenssejä suomalaisille vientiin suuntaaville teknologiayrityksille.
ELLIS-instituutin ja LUMI AI –supertietokoneen vahvistaminen on kannatettavaa. Lisäksi CSC:n lisärahoituksella turvataan kriittisten datavarantojen ja tekoälymallien säilyttämisen Suomessa. Päätökset syventävät yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä tarjoaa pääsyn huipputason laskenta- ja data-alustoihin myös poikkeustilanteissa.
Veropaketilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä
Mitä hallitus esittää:
Yhteisöverokantaa lasketaan 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennetään 25 vuoteen. YEL-järjestelmään tehdään selvitystyön valmistuttua muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Osinkoverotukseen ei tule kiristyksiä, muita kun osinkoverotuksen minimointiin tähtäävien osakevaihtojärjestelyjen estetään.
Perintöveron maksuajan korkoa alennetaan korkolain mukaiseen viitekorkoon lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Mahdollistetaan yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennus perintötilanteissa alaikäiselle perilliselle. Yritysjärjestelytilanteisiin, investointiin ja pääomamarkkinoiden toimivuuteen tehdään lukuisia hyviä, teknisempiä mutta yrityksille tärkeitä muutoksia.
Verotusta myös kiristetään. Hallitus toteuttaa kiinteistöveron arvostamisuudistuksen. Kohtuullisuuteen pyritään käyttöönoton porrastuksella siten, että vero voi nousta enintään 20 prosenttiin vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta ”lopullinen maksettavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi”. Kaivosmineraaliveroa korotetaan jo kolmannen kerran.
Jäteveron veropohjaa laajennetaan. Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen kuitenkin siten, ettei vähennys kohdistu T&K-tukeen.
Perintöveroa ei korvattu luovutusvoittoverotuksella, mutta pienempiä parannuksia tehdään. Perintöveron alarajaa korotetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon. Lahjaveron alarajaa korotetaan 5 000 eurosta 7 500 euroon.
Teknologiateollisuuden kanta esityksiin:
Veropaketilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä yritystoiminnan sijaintipaikkana, kannustetaan investointeihin ja kasvuun. Yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön lasku herättänee kiinnostusta kansainvälisestikin ja voi houkutella tänne lisää yritystoimintaa.
Tappioiden vähennysoikeuden jatkaminen 25 vuoteen helpottaa esimerkiksi startupien, voimakkaasti investoivien ja syklisillä toimialoilla toimivien yritysten toimintaa. Perintöveron maksuajan koron alentaminen ja alaikäisen perillisen saaminen veromallin piiriin helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Pienemmillä, teknisillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus yrityksille.
Veronkiristyksistä hankalimmat ovat kiinteistöveron kiristykset ja kaivoksiin kohdistuvat lukuisat veronkorotukset. Yritystukien ja jäteveron laajennuksen osalta ei vielä ole tarkempaa tietoa siitä, mihin laajennukset kohdistuvat.
Muutokset tulee toimeenpanna mahdollisimman pian, sillä vain siten alennetusta yhteisöverokannasta voi saada positiivista kansainvälistä huomiota. Työsuhdekannustinjärjestelmien osalta olisi tärkeä saada yrityksiltä ideoita parhaista kannustimista.
Hallitus toisti tavoitteensa, jonka mukaan se haluaa pitää huolta julkisen talouden kestävyydestä ja tasapainottamisesta. Siten puoliväliriihessä linjattiin myös veronkorotuksista. Kiinteistöveron kolminkertaistuminen ei kuitenkaan ole kohtuullista.
Lisätietoja
