Diplomityö osoittaa hiilikädenjäljen mahdollisuudet – ”Laskentamalli voi tuoda kilpailuedun”
Luotettavasta hiilikädenjälkilaskennasta voi tulla kilpailuvaltti yritykselle. Teknologiateollisuuden projektityöntekijä Aada Rauhala perehtyi teemaan ja teki siitä diplomityön. ”Yritys voi kädenjäljen avulla näyttää, millaisia ympäristöhyötyjä sen ratkaisut tuottavat. Tämä voi olla merkittävä etu tarjouskilpailussa.”
Tampereen yliopistossa energiatekniikkaa opiskeleva Aada Rauhala osoitti diplomityössään, että tuotekohtaista hiilikädenjälkeä voidaan laskea käytännössä – ja että sillä voi olla konkreettista merkitystä niin vientiin kuin ilmastotyöhönkin.
”Tarkastelin, pystyykö kädenjälkimallia soveltamaan eri toimialojen välillä sulavasti. Tulos osoitti, että malli on hyvin sovellettavissa erilaisissa tapauksissa”, Rauhala kertoo.
Hiilikädenjälki kuvaa positiivista ilmastovaikutusta, eli kuinka paljon vähemmän päästöjä syntyy jonkin tuotteen tai ratkaisun ansiosta verrattuna vaihtoehtoiseen ratkaisuun.
Toisin kuin hiilijalanjälki, joka mittaa omasta toiminnasta aiheutuvia päästöjä, kädenjälki keskittyy siihen, miten tuotteen käyttäjä voi pienentää päästöjään.
Esimerkiksi energiatehokas laite tai uusi teollinen ratkaisu voi vähentää käyttäjän energiankulutusta – ja sitä kautta tämän ilmastopäästöjä.
Käytännön esimerkit tulivat kahdelta suomalaisyritykseltä. Laivaan asennettavien Elomaticin Elogrid-virtausohjaimien ja SSAB:n Strenx-teräksestä valmistettujen pankkojen avulla selvitettiin, millaisia päästövähenemiä yritysten asiakkaat voivat saavuttaa tuotteiden avulla.
Selkeät pelisäännöt puuttuvat vielä
Hiilikädenjälkilaskenta tarjoaa mahdollisuuksia, mutta sen soveltaminen vaatii selkeyttä ja ennen kaikkea yhteisiä pelisääntöjä. Tällä hetkellä yritykset voivat laskea kädenjälkensä eri tavoin, mikä vaikeuttaa vertailua ja vähentää tulosten luotettavuutta.
”Tulokset alleviivasivat, että tuotekohtaisen hiilikädenjäljen määrittämisessä on hyvin tärkeää viestiä avoimesti siitä, mitä laskentaan on otettu mukaan ja mitä toisaalta rajattu pois”, Rauhala sanoo.
Myös Teknologiateollisuus ry:n energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtaja Annukka Saari pitää läpinäkyvyyttä ja standardointia ratkaisevina edellytyksinä luotettavuudelle.
”Kuka tahansa voi väittää, että hänen tuotteellaan on hyvä kädenjälki, mutta jos väite ei perustu standardiin, se voi lipsahtaa viherpesuksi. Siksi standardit ovat olennaisia”, Saari sanoo.
Teknologiateollisuus on mukana kehittämässä yhteistä ja selkeää laskentamallia, jota yritykset voisivat hyödyntää laajasti. Tavoitteena on luoda mahdollisimman yksinkertainen ratkaisu, joka ei aiheuta yrityksille merkittävää laskentataakkaa.
”Kädenjäljen laskennan pitäisi ehdottomasti perustua vapaaehtoisuuteen mutta olla samalla riittävän systemaattista, jotta kaikilla olisi samat säännöt.”
Taustalla tiekartta ja strateginen kärki
Yksi Teknologiateollisuuden neljästä strategiakärjestä keskittyy uuden liiketoiminnan luomiseen kestävien investointien avulla. Aada Rauhalan diplomityö istuu tähän kokonaisuuteen.
Kädenjälkiteema nousi esiin Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartassa, jonka mukaan suomalaisen teknologiateollisuuden ratkaisuilla voidaan saavuttaa jopa 75 miljoonan tonnin päästövähennykset – kolminkertainen määrä Suomen omaan hiilijalanjälkeen verrattuna.
”Meillä on iso potentiaali, mutta se on abstrakti. Siksi halusimme tarkastella yksittäisiä tuotteita ja selvittää, mikä kädenjälki oikeasti on ja mitä hyötyä siitä voi olla. Aiemmin saatettiin vain kertoa, että tuote on vähäpäästöinen, mutta se ei kerro vielä mitään. Metodologisella laskentatavalla pystytään aidosti laskemaan”, Saari sanoo.
Laskennasta työkalu yrityksille – ja mahdollinen vientivaltti
Aada Rauhalan mukaan mallin vahvuus on siinä, että se täydentää jo käytössä olevia hiilijalanjälkilaskentoja. Samalla se tarjoaa yritykselle keinon osoittaa, millaisia hyötyjä sen tuotteet tuovat suhteessa vertailutasoon. Tällainen tieto voi olla ratkaiseva, kun tuotteita arvioidaan esimerkiksi tarjouskilpailuissa.
”Tarkoitus oli selvittää, onko tämä malli sovellettavissa yritystasolla niin, että se voisi tulevaisuudessa toimia vakiintuneena työkaluna. Mielestäni tulokset osoittavat, että sillä todella on sellainen potentiaali”, Rauhala sanoo.
Rauhala sovelsi kädenjälkilaskennassa VTT:n ja LUT-yliopiston kehittämää mallia, joka perustuu ISO-standardeihin. Työ sai rahoitusta TT-säätiöltä, ja mukana olleet yritykset antoivat laskentaa varten tarvittavat tiedot. Tulokset siis perustuvat todellisiin lähtötietoihin.
”Tämä työ ei jää raportin kansien väliin, vaan lähdemme viemään sitä käytäntöön”, Saari kertoo.
”Viestintä ja projektinhallinta oltava kunnossa”
Diplomityö toi Aada Rauhalalle paitsi syvää teknistä osaamista, myös lisää ymmärrystä ilmasto- ja energiateemojen yhteydestä.
”Työskentely usean eri organisaation kanssa vaatii erityisesti viestintä- ja projektinhallintataitoja. Projektin onnistumisessa oli tärkeää selkeä ja johdonmukainen viestintä eri osapuolten välillä. Sen on pakko olla kunnossa”, hän sanoo saamistaan opeista.
Rauhala on valmistumassa diplomi-insinööriksi eikä ole vielä lukinnut tulevaisuuden suuntaansa. Yksi asia on kuitenkin selvä.
”Työni täytyy olla merkityksellistä. Ympäristö, luonto ja ihmiset ovat teemoja, joiden on pakko näkyä siinä, mitä teen. En halua jämähtää paikalleni – haluan jatkuvasti oppia ja kehittyä.”
Hiilikädenjälki kiinnostaa Elomaticin asiakkaita
Miksi Elomatic halusi olla mukana diplomityössä ja saada määriteltyä Elogrid-virtausohjainten hiilikädenjäljen, liiketoiminnan kehitysjohtaja Teemu Turunen?
– Yksi syy olivat asiakkailta tulevat vaatimukset ja kyselyt. Kädenjälki ei ollut meille ennestään kovin tuttu aihe, mutta näimme, että sen merkitys on nousussa. Halusimme oppia ja samalla edistää yhteisten käytäntöjen syntymistä alalle.
Miksi kädenjälkilaskennalla on merkitystä Elomaticin kaltaiselle yritykselle?
– Se sopii täysin arvoihimme ja siihen, minkä tyyppisiä hankkeita haluamme tehdä. Haluamme olla alamme edelläkävijöitä. Kun tiedämme jonkin asian olevan tulossa tavalla tai toisella, haluamme olla valmiita ja liikkeellä ajoissa. Hiilikädenjälki voi joillakin markkinoilla olla ratkaiseva tekijä ja kääntää vaakakupin meidän hyväksemme.
Oletteko tyytyväisiä diplomityöhön ja sen tuloksiin?
– Erittäin tyytyväisiä. Aada Rauhala teki todella hyvää työtä. Myös prosessi oli arvokas – keskustelut ja työn ohjaaminen auttoivat meitä hahmottamaan aihetta paljon syvemmin. Eikä tietenkään haittaa, että Elogridistä saadut tulokset ovat olleet meille positiivisia.
Aiotteko hyödyntää diplomityötä käytännössä?
– Kyllä, uskon että saamme sen käyttöön myyntiargumenttina saman tien.
Tekstit: Mikko Viljanen / Kuvat: Liisa Takala (Teemu Turusen kuva: Elomatic, kuvankäsittely: Daniel Forsman)