Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Uutiset Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma

Energian ja raaka-aineiden saatavuus on turvattava – Teollisuudelle tarvitaan kansallinen varautumissuunnitelma

Teknologiateollisuus vaatii energian ja raaka-aineiden saatavuuden turvaamista eduskuntavaalitavoitteissaan. Osana pakettia tulisi koota kansallinen teollisuuden varautumissuunnitelma, sanoo johtaja Helena Soimakallio.

Tulevan hallituksen tulee toteuttaa huoltovarmuuslain kokonaisuusuudistus, jonka yhteydessä toimialat laatisivat kartoituksen, jossa selvitetään kriittisten materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskit sekä luodaan niiden pohjalta kansallinen teollisuuden varautumissuunnitelma.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että meidän on oltava aiempaa omavaraisempia energian tuotannossa. Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa, koska yhteiskunnan digivihreä siirtymä edellyttää valtavasti lisää kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa sähköä. Miten tämä tarve ratkaistaan, Helena Soimakallio?

– Ratkaisu sekä energiaomavaraisuuteen että ilmastohaasteeseen löytyy puhtaista energianlähteistä eli bio-, ydin-, tuuli- ja aurinkoenergiasta sekä vedystä. Lisäksi tarvitsemme vahvat siirtoyhteydet sekä riittävät varastointimahdollisuudet osaksi fiksua energiajärjestelmää.

– Varsinkin tuulivoiman lisäämiseen on meillä Suomessa erinomaiset mahdollisuudet. Suomella on tuulivoimapotentiaalia vähintään 30 terawattituntia vuotuiseen tuotantoon vuonna 2030. Tällä hetkellä uutta tuulivoimakapasiteettia valmistuu vuosittain noin tuhat megawattia. Aurinkoenergiaa voi Oulun korkeudella saada vuodessa yhtä paljon kuin Berliinissä! Auringon energiaa saa Suomessa loistavasti talteen talvellakin. Esimerkiksi aurinkopaneelien julkisivuasennukset toimivat hyvin Pohjoismaissa, koska aurinko paistaa talvella erittäin matalalta eikä paneelien päälle kerry lunta.

– Sähkön tarve kasvaa jo lähivuosina, joten uusien energiainvestointien edellyttämien lupaprosessien nopeuttaminen on välttämätöntä.

Vihreä siirtymä edellyttää myös, että meillä on saatavilla riittävästi tiettyjä mineraalisia raaka-aineita, joista merkittävä osa on vaikeasti saatavilla. Suomi ei myöskään ole ainoa kriittisten materiaalien tarvitsija. Mistä ja miten siis saamme näitä kriittisiä materiaaleja?

– Suomalaisilla on käytössään kaksi hyvää keinoa kriittisten raaka-aineiden saannin turvaamiseksi, nimittäin kiertotalous ja kaivokset. Suomalainen teknologiateollisuus on jo pitkään ollut kiertotalouden edelläkävijä. Käytämme materiaalit tehokkaasti ja hyödynnämme uusien materiaalien valmistuksessa kierrätysraaka-aineita. Esimerkiksi Outokummun terästehdas on Euroopan suurin metallien kierrätyslaitos, jonka raaka-aineesta yli 90 prosenttia on romurautaa.

– Meillä on kehitetty myös aivan uusia teknologioita, joiden avulla pystymme ottamaan talteen arvokkaita metalleja teollisuuden sivuvirroista tai vaikkapa sähkö- ja elektroniikkaromusta.

– Valitettavasti kierrätys ei riitä kattamaan kasvavaa metallien ja muiden mineraalisten raaka-aineiden kysyntää, joten tarvitsemme uusia kaivoksia. Suomen maaperästä löytyy poikkeuksellisen paljon mineraalisia malmeja. Esimerkiksi EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla olevasta 30 kriittisestä raaka-aineesta 14 löytyy meiltä Suomesta.

Teknologiateollisuus ehdottaa vaalitavoitteissan huoltovarmuuslain kokonaisuusuudistusta, johon sisältyisi kansallinen teollisuuden varautumissuunnitelma. Miksi teollisuudelle pitäisi laatia erillinen kansallinen varautumissuunnitelma, eivätkö yritykset nyt jo huolehdi toimintansa riskien arvioinnista ja jatkuvuudesta?

– Kaikki käyttämämme teknologia energiajärjestelmästä puolustukseen tarvitsee EU-tasolla kriittisiksi määriteltyjä raaka-aineita, eli ei vain vihreä siirtymä kasvata raaka-aineiden kysyntää voimakkaasti. Suomi on koko muun Euroopan tavoin pitkälti riippuvainen Kiinasta useimpien kriittisten raaka-aineiden saatavuudessa, mikä lisää niiden toimitusriskiä.

– Teknologiateollisuuden teettämän selvityksen mukaan suomalaiset teknologiayritykset ovat tietoisia kriittisiin metalleihin liittyvistä toimitusriskeistä, mutta luottavat silti niiden saatavuuteen. Yritykset ovat varautuneet hyvin erityisesti hintojen nousuun ja lyhytaikaisiin toimitushäiriöihin, mutta useimmilta yrityksiltä puuttuu koko toimitusketjun tasoinen, pitkäaikainen riskienhallintamalli.

– Suomessa tulisikin pikaisesti laatia kartoitukset, jossa selvitetään kriittisten materiaalien, komponenttien ja kokoonpanon toimitusriskit kullekin teollisuuden toimialalle. Kartoitusten pohjalta tulisi laatia kansallinen teollisuuden varautumissuunnitelma. Yritysten muodostamat huoltovarmuuspoolit ovat olennainen osa suomalaista huoltovarmuusorganisaatiota. Ne voisivat toimia koordinaattoreina kartoituksia laadittaessa.

– Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko. Siinä on ehdotettu, että tulevalla vaalikaudella tehtäisiin huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelu sääntelyn ajantasaisuuden varmistamiseksi ja että tarkastelu tulisi kohdentaa myös huoltovarmuuden sektorikohtaiseen sääntelyyn. Kannatamme lämpimästi sääntelyn kokonaisuusuudistusta.

Teknologiateollisuuden mielestä Suomen pitää vaikuttaa EU:ssa markkinaehtoisen sähkömarkkinamallin puolesta. Onko energiakriisi korkeine sähkölaskuineen nyt osoittanut, että markkinaehtoinen sähkön hinnoittelu on se kaikkein toimivin malli?

– Teollisuuden päästöjen vähentäminen pohjautuu pitkälti sähköistymiseen, joten puhtaan sähkön saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat niille elintärkeitä. Nykyinen EU:n sähkömarkkinamalli toimii erinomaisesti ja oikein, mutta valitettavasti Venäjän aloittaman sodan seurauksena syntynyt pula maakaasusta Euroopassa on nostanut sähkön hinnan markkinoilla hyvin korkeaksi.

– Kuluvan talven hintapiikit johtuvat siitä, että sähköpörssissä sähkön hinta muodostuu aina kalleimman tuotantomuodon mukaan eli käytännössä maakaasulla tuotetun sähkön hinnan perusteella. Kalliilla kaasulla on jouduttu tuottamaan kallista sähköä.

– Teknologiateollisuus on ideoinut yhdessä Suomen sähkönkäyttäjät ELFI ry:n kanssa markkinamalliin päivityksen, jossa kallein tuotantomuoto ei yksin määräisi sähkön hintaa. Päivitetyssä mallissa 10 prosenttia kalleimmista tarjouksista erotettaisiin pörssissä käydyn kaupan jälkeen omaksi ryhmäkseen, jonka aiheuttama kustannus jaettaisiin tasan 90 prosentin perusteella määräytyvän perushinnan päälle. Teettämiemme laskemien perusteella mallilla voidaan leikata merkittävästi erityisesti sähkön huippuhintoja. Mallin etuna on myös se, että sillä ei olisi vaikutusta itse sähköpörssin toimintaan, lisäksi se kohtelee kaikkia tuotantomuotoja samalla tavalla.    

Useat kansanedustajat ja Teknologiateollisuus ovat vaatineet ydinenergialain kokonaisuudistusta, jotta pienydinreaktoreiden rakentaminen mahdollistuu nopeasti. Miten se onnistuisi?

– Pienydinvoimalat tarjoavat hyvin toimivan ratkaisun kaupunkien ja teollisuuden lämpöenergian tarpeeseen. VTT:n arvioiden mukaan kaupunkien kaukolämpöverkkoon soveltuva 50–200 megawatin tehoinen laitos olisi muutamia kymmeniä metrejä pitkä ja alle 20 metriä korkea. Pienydinvoimala voidaan sijoittaa suurelta osin maan alle, jolloin maan päällä näkyvä osa olisi vielä tätäkin pienempi, vain pienen teollisuusrakennuksen kokoinen. Toisin kuin perinteisiä suuria ydinvoimaloita, voidaan SMR-laitoksia tehdä sarjatuotantona tehtaissa. Sarjatuotanto laskee merkittävästi voimalaitoksen hintaa. Lisäksi varsinainen rakentaminen on nopeaa, kun kokonainen reaktori voidaan tuoda sijoituspaikkaansa valmiina pakettina rekan lavalla. Toki pienreaktorinkin ympärille tarvitaan jäähdytys- ja lämmönsiirtojärjestelmä.

– Viranomaisarvioiden mukaan nykyinen ydinvoimasäännöstö ei ole este pienydinvoiman rakentamiselle, mutta lait, asetukset ja viranomaissäännöt on kuitenkin tehty suurvoimaloita silmällä pitäen. Lupaprosessit ovat siksi myös huomattavan raskaita ja hitaita. Lisäksi nykysäännöstö määrittää hyvin yksityiskohtaisesti hyväksyttävät ratkaisut ydinvoimalaitoksissa, mikä sitoo niin viranomaisten kuin luvanhakijoidenkin ratkaisumahdollisuuksia.

– Jotta sääntely saataisiin kerralla kuntoon ja huomioimaan sarjavalmisteisten voimalaitosten tarpeet, olemme ehdottaneet ydinturvallisuussäännöstön kokonaistarkastelua ja mahdollisimman ripeää uudistamista.

Lisätietoja: