EU:n sisämarkkinoista hyötyville teollisuusyrityksille hallitusohjelma on erittäin hyvä
Hallitusohjelman EU-linjauksissa pyritään kääntämään keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta strategiseksi kilpailukyvyksi. Kerromme artikkelisarjassamme, mikä hallitusohjelmassa on hyvää, mikä huolestuttavaa ja miten korjaisimme.
Hallitusohjelma on EU:n sisämarkkinoista hyötyvien teollisuusyritysten kannalta erittäin hyvä: Suomelle haetaan ratkaisujen tarjoajan roolia vahvemman ennakkovaikuttamisen kautta. Tämä on tarpeen, koska toimintaympäristö on muuttunut kertaluokkaa hankalammaksi Euroopan painopisteen siirtyessä Berliinistä Pariisiin.
Hallitusohjelmassa hyvää:
EU-politiikalle on asetettu selkeät prioriteetit: kilpailukyvyn edistäminen, EU:n globaalin roolin vahvistaminen, EU:n puolustusyhteistyön syventäminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, talouskasvun vauhdittaminen, puhtaan energian investointien edistäminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, ruoantuotannon omavaraisuuden turvaaminen, lähialueiden vakauttaminen sekä ulkorajojen vahvistaminen.
Hallitusohjelmassa paalutetaan Euroopan sisämarkkinalle tietynlaista renessanssia. Suomen teknologiateollisuuden yritysten viennistä 56 prosenttia menee EU:n sisämarkkinalle, joten iskuja saaneen sisämarkkinan korjaaminen sopii hyvin vientiyrityksille. Mittavia valtiontukia ja kansallisia poikkeusjärjestelyjä ajetaan kohti loppua, innovaatioita ja puhtaan energian investointeja halutaan edistää.
Kiristyneeseen kansainväliseen tilanteeseen hallitus tarjoaa toimivia lääkkeitä: EU:lle rakentava ja käytännöllinen rooli kansainvälisessä politiikassa ja transatlanttisen yhteyden vahvistaminen. Tämä on vientialalle tervetullutta politiikkaa.
Paljon puhutun ennakkovaikuttamisen roolia ollaan vahvistamassa selventämällä ministeriöiden, valtioneuvoston kanslian ja EU-edustuston yhteistoimintaa sekä määrittämällä selvät tavoitteet. Strategisista painopisteistä hallitus tulee laatimaan vuosittain konkreettisen strategian.
Teknologiateollisuuden toimintaehdotukset:
- EU-strategioissa pyrittävä skaalaamaan Suomessa toimivia käytäntöjä, kuten energiatehokkuussopimukset, reaaliaikatalous, verotuksen digitalisaatio EU:n laajuisiksi. Suomen on pystyttävä tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja.
- EU tarvitsee konkreettisen paremman sääntelyn ohjelman. Vähemmän on enemmän, laatu syntyy huolellisesta säännösten valmistelusta, jota ei voi ulkoistaa. Tarpeettoman tapauskohtaista ja esimerkiksi energiamurrosta jarruttavaa sääntelyä on uskallettava purkaa.
- EU on liian riippuvainen muualta tulevista raaka-aineista. Suomen tulee ajaa kierrätettyjen materiaalien sisämarkkinaa ja kiertotalouden tehostamista EU:ssa, perustuen digitaaliseen tuotepassiin.
- Suomi kasvattaa merkittävästi saantoaan (vaikuttavuus & kotiutettu rahoitus) EU:n TKI-rahoituksesta ja ajaa EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä investointi- ja tutkimusohjelmien ja muiden instrumenttien vahvistamista vähähiilisen talouden ja innovaatioiden edistämiseksi.
- Suomi edistää EU:ssa verotuksen digitalisaatiota Suomen käytäntöjen pohjalta. Suomi puolustaa jatkossakin omaa verotusoikeuttaan ja päätösvaltaansa kansainvälisen verotuksen uudistuksissa.
Lisätietoja:
