EU:sta ei kehity merkittävä turvallisuustoimija ilman kasvua
EU:n uutta komissiota asetettaessa keskustelua määrittivät italialaisten selvitysmiesten Mario Draghin ja Enrico Lettan raportit sisämarkkinoista ja EU:n kilpailukyvystä. Näitä täydensi myöhemmin presidentti Sauli Niinistön varautumisraportti. Erityisesti huomio kiinnittyi Draghin raportin havaintoihin EU:n hiipuvasta talouskasvusta, tuottavuudesta ja asemasta maailmantaloudessa.
Vahvasti yksinkertaistaen Draghin havainnot olivat, että EU on jäänyt USA:n ja Kiinan jälkeen erityisesti digitaalisissa palveluissa ja yrityksissä, että tähän vaikuttaa osaltaan sääntely ja siksi tuottavuuskehitys on ollut heikkoa. Tätä havaintoa tukee myös komission oma Digital Decade -raportti, jossa datan ja tekoälyn käyttö laahaa pahasti tavoitteista jäljessä. Toinen haaste on innovaatiotoiminnan vaikuttavuus: teemme Euroopassa hyvin perustutkimusta, mutta innovaatioiden kaupallistamisen tekevät muut.
Näiden havaintojen pohjalta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen otti kilpailukyvyn – innovaatiot ja investoinnit sekä paremman sääntelyn – poliittisissa suuntaviivoissaan hyvin huomioon. Komissaarien nimitysten jälkeen keskustelu kilpailukyvystä on ajautunut sivuraiteelle. Puheissa ei ole näkynyt lainkaan Data Union Strategya, jolla kiharaista digisääntelyn kokonaisuutta tuli siivota. Sen sijaan esimerkiksi komissiossa lausumat ovat olleet enimmäkseen reaktiivisia ja keskittyneet turvallisuuteen.
Turvallisuus ja puolustus ovat nousseet USA:n vaalituloksen jälkeen Euroopan politiikkaa määrittäviksi puheenaiheiksi. Turvallisuuteen on kuitenkin hankala investoida ilman paremman tuottavuuden liikkumatilaa.
”Turvallisuuteen on hankala investoida ilman paremman tuottavuuden liikkumatilaa.”
Teknologiateollisuuden ehdotukset tuottavuuteen keskittyvät datan ja tekoälyn tehokkaampaan hyödyntämiseen (mikä on tarpeen myös vihreän siirtymän edistämiseksi) sekä pohjoismaisen yritysvetoisen innovaatiomallin tuomiseen täydentämään EU:n akatemiapainotteista innovaatiojärjestelmää.
Saksassa kilpailukyvystä käytävä keskustelu näyttää taantuvan kestävyys- ja vastuullisuustavoitteiden keventämiseen. Tarpeetonta raportointia ja turhan yksityiskohtaista sääntelyä tulee purkaa reippaastikin, mutta tavoitteista on pidettävä tiukasti kiinni. Momentum pitää palauttaa siihen, että Euroopassa investoidaan ja kehitetään digitaalisia ratkaisuja ja kunnianhimoisia teknologioita, jotka edistävät tuottavuutta ja vihreää siirtymää. Tätä varten sääntely-ympäristöä pitää kehittää paljon nykyistä ennakoitavammaksi ja kannustavammaksi.
Tämän komission tulee aidosti lunastaa lupauksensa eurooppalaisten yritysten kanssa käytävästä dialogista. Kun eurooppalaiset lainsäätäjät huolehtivat reilusta pelikentästä, löytyvät tehokkaimmat ratkaisut markkinoilta. Tämä tuottaa kannattavan kehän, jonka turvin EU:ssa syntyy tuottoja, joita voidaan kanavoida myös puolustusinvestointeihin.
Lisätietoja
Investoinnit
Suomeen kohdistuu merkittävä määrä vihreän siirtymän investointiaikeita. Jotta saavutamme hiilineutraaliustavoitteet ja turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuuden, on houkuttelevuuttamme investointikohteena vielä parannettava varmistamalla puhtaan ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus, nopeuttamalla hankkeiden luvitusta, vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuutta sekä lisäämällä yrityslähtöistä innovaatio- ja tutkimustoimintaa. EU-alueelle on saatava ajantasaiset pelisäännöt valtiontuille.
- Rakennetaan vahva kansallinen teollisuusstrategia ja tehdään kunnianhimoista teollisuuspolitiikkaa, joka tukee yritysten kestävää kasvua ja vientiä. Strategian tulee tukea myös elinkeinorakenteen uudistumista siten, että pystymme hyödyntämään puhtaan siirtymän kasvavia markkinoita.
- Luodaan Suomeen aidosti kilpailukykyinen toimintaympäristö kasvuyrityksille. Huolehditaan siitä, että suomalainen sääntely ja verotus kannustavat erityisesti investointeihin ja työllistämiseen. Sujuvoitetaan investointien luvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.
- Suunnataan kannusteet puhtaan siirtymän vauhdittamiseen ja uuden luomiseen. Kasvavaa julkista T&K-rahoitusta on suunnattava erityisesti yritysvetoisen T&K-toiminnan tukemiseen. Myös pilotti- ja demonstraatiorahoituksen taso tulee turvata, jotta uudet ratkaisut saadaan kasvatettua teollisuusmittakaavaan. Varmistetaan yhteistyö eri hallinnonalojen välillä investointihankkeiden edistämiseksi ja huolehditaan viennin rahoituksesta.