Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Yritystarinat Hydroline sai digimurrokseen tukea EU:n Horizon 2020-hankkeesta: ”Tämä on äärimmäisen hyvä työkalu rahoittaa tuotekehitystä”

Hydroline sai digimurrokseen tukea EU:n Horizon 2020-hankkeesta: ”Tämä on äärimmäisen hyvä työkalu rahoittaa tuotekehitystä”

Hydrolinen toimitusjohtaja Mikko Laakkonen kannustaa suomalaisyrityksiä hakemaan rahoitusta EU-ohjelmista. ”Horizon 2020 -puiteohjelma vauhditti vuosilla tuotekehitystämme.” Vaikka hakuprosessi on vaativa, se on myös äärimmäisen hyödyllinen urakka yritykselle, Laakkonen sanoo. Kotiläksyt hakemiseen kannattaa tehdä kunnolla.

Hydraulisylintereitä suunnitteleva ja valmistava perheyritys Hydroline Siilinjärveltä sai muutama vuosi sitten EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitusta 1,6 miljoonan euron hankkeelleen.

”Ilman tätä instrumenttia meidäntyyppisen, pienen yrityksen olisi ollut ehkä hankala lähteä tekemään tuotekehitystä. Lähdimme ihan nollasta”, kertoo toimitusjohtaja Mikko Laakkonen.

Nyt tuote on jo laajoissa kenttätesteissä ja iso kaupallistamisprosessi meneillään. Hydroline lähti hakemaan rahoitusta monitorointijärjestelmää koskevalle idealleen. Tavoitteena oli, että hydrauliikkajärjestelmiä ja niiden osana olevia hydrauliikkaosia pitäisi pystyä jatkossa mittaamaan paremmin ja ennakoimaan mahdolliset viat ja hajoamiset. Näin taattaisiin entistä turvallisempi ja tehokkaampi työympäristö.

Hakuprosessi on haastava mutta kannattaa

Laakkosen mukaan hakuprosessi oli mittava ja haastava.

”Se täytyy myöntää, ja se on hyvä tiedostaa alkuvaiheessa.”

Hydrolinella prosessi kesti vuoden, mutta Laakkosesta hakurumba on sen väärti.

Se ruokkii yritystä pohtimaan, onko se oikeasti valmis ideaansa ja onko kaikki riskit ja kapeikot varmasti mietitty.

”Jo se on minusta tosi arvokas kokemus.”

Hakuprosessin aikana armeija EU:n asiantuntijoita kysyi ja haastoi. Tutki ja mittasi idean mahdollisimman monelta kantilta ja pisteytti sen.

”Kun tämän jälkeen idealle myönnettiin rahoitus, se loi valtavan boostin tuotekehityksellemme – ja itseluottamusta.”

Rahaa jäänyt hakematta miljardeja euroja

Puiteohjelman tuki oli noin 70 prosenttia. Tuen ansioista Hydrolinen ei tarvinnut lisätä velkarahaa tai luopua omistusosuuksista. Hyödyllistä oli myös se, että hanke avasi väyliä sparrausrinkeihin ja start up -tapaamisiin. Lisäksi yritys pääsi esittelemään ideoitaan eri alojen investoreille.

Laakkosen mielestä suomalaisyritysten kannattaisi ehdottomasti aktivoitua EU:n eri puiteohjelmien suhteen. Esimerkiksi Horizon 2000:sta yrityksiltä jäi hakematta rahaa miljardeja euroja.

Nyt Suomi on saamassa EU:lta elpymisrahaa 3,2 miljardia. Valmisteilla on myös Horisontti Eurooppa (Horizon Europe), EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. 

”Suomessa on valtavan hienoja yrityksiä, joilla on loistavia kansainvälisen kasvun mahdollistavia tuote- ja palveluideoita. Muista maista tykitetään merkittävästi enemmän hakemuksia. Kyllä tämä kanava kannattaa käyttää.”

Helpotusta hakuun toisi Laakkosen mukaan maalaisjärkinen tuki- ja ohjausmateriaali yrityksille: mitä ohjelmia on, kenelle tuki on tarkoitettu ja miten haku toimii.
”Toki yritysten pitää kanta vastuu ja hakea tieto. Ei voi odottaa, että joku sen lusikoi suuhun. Jos haluaa kehittyä ja kasvaa, maailma on auki. Täytyy vain tutustua asioihin ja opetella niitä. Tarvitaan energiaa, kasvuhalukkuutta ja pitkäjänteistä strategiajohtamista.” 


”Suomalaisten täytyy erottautua ja panostaa vahvuuksiinsa” 

Miksi EU:n ja Suomen valtion kannattaa rahoittaa vientiyrityksiä, Mikko Laakkonen?

”Kun vienti vetää, Suomi vaurastuu. Pk-yritysten tukeminen ja toimintaympäristö pitää saada sellaiseksi, jossa yritykset uskaltavat kasvaa ja tehdä vientiä. Tarvitsemme hyviä yrityksiä, joilla on rohkeutta kasvaa ja kokeilla siipiään markkinoilla. Näin saadaan verotuloja ja varmistamme Suomen hyvinvoinnin ja elinkelpoisuuden myös jatkossa.”

”Kun valtion tuotekehitykseen laittamat panokset osuvat oikeaan, rahat saadaan moninkertaisesti takaisin.”

Mihin Suomen pitäisi osoittaa EU:n elpymispaketista vuonna 2021 saatavat 3,2 miljardia euroa?

”Meidän on todella tärkeä pitää huoli siitä, että yritysmaailma pystyy kehittymään ja kasvamaan ja sitä kautta työllistämään. Suomi on pieni maa, joka kilpailee globaalissa maailmassa. Työllistämistä on helpotettava sekä panostettava tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kilpailu ei tule suomalaisilla jatkossakaan helpottumaan, joten meidän täytyy erottautua ja panostaa vahvuuksiimme. Vastuullisuus on vahvuutemme johtamisessa sekä innovaatioissa.”

Miksi korkean osaamisen maassa puhutaan niin paljon koulutuksesta?

”Digitalisaatiosta ja automaatiosta puhutaan paljon, mutta edelleen ihmiset senkin mahdollistavat ja vievät yritykset maailmalle. Koulutuksen kautta luodaan pohja yritysten menestykselle varmistamalla osaamisen saatavuus. Maailmanluokan koulutuksesta ja tutkimuksesta täytyy siis pitää huolta. Me olemme vielä maailman kärkeä, mutta sieltä ei saa pudota pois.”

Tekstit: Marjo Vuorinen