Teknologiateollisuuden lmasto- ja energiapolitiikan linjaukset 2023
Maapallon keskilämpötilan nousu täytyy saada rajoitettua enintään 1,5 asteeseen. EU:n ilmastolain mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä saavuttaen hiilineutraalius ensimmäisenä maanosana ennen vuotta 2050. Suomen ilmastolain mukaan päästöjä on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nykyisten arvioiden perusteella tämä tavoite on mahdollista saavuttaa. Sen sijaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii lisätoimia, jotta päästöt ovat tasapainossa nielujen kanssa.
Päästökauppajärjestelmä, taakanjako- ja maankäyttösektorille asetetut päästövähennys- ja hiilinielutavoitteet sekä pitkäjänteinen ennustettava ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikka ovat tärkeimpiä ohjauskeinoja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tehtävänä on parantaa yritysten mahdollisuuksia puhtaan teknologian investointeihin, joilla luodaan globaalia kestävää kasvua ilmastotavoitteet saavuttaen.
- Päästökauppa ja hiilirajamekanismi: EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua myös maailmanlaajuisesti. Näin varmistetaan tasapuoliset kilpailuedellytykset eurooppalaiselle teollisuudelle. EU:n uudistettu päästökauppajärjestelmä nostaa päästövähennystavoitteita niin energiantuotannon, teollisuuden, rakennusten ja liikenteen sektoreilla. EU:n tulee varmistaa, että päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet edistävät hiilineutraaliutta tasapuolisesti kaikissa jäsenmaissa. EU pyrkii torjumaan hiilivuotoa hiilirajamekanismilla, jolla estetään kasvihuonekaasujen vähentämispyrkimysten kiertäminen. EU:n tulee huolehtia puhtaasti ja vastuullisesti toimivien yritysten globaalista kilpailukyvystä. Etusijalla kaikissa ilmastotoimien määrittelyssä tulee olla niiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.
- Tasavertainen kohtelu ja teknologianeutraalisuus: Ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikassa tulee tasapuolisesti huomioida sekä energian käyttäjien että energiateknologiatoimittajien tarpeet. Politiikkatoimien tulee olla teknologianeutraaleja.
- Kannustimet teollisuuden uudistumiseen: Kannusteita on Suomessa kehitettävä niin, että kokonaisuus vauhdittaa ilmastotavoitteiden saavuttamista, yritysten uudistumista ja koko suomalaisen yhteiskunnan kestävää muutosta. Siirtymä on tehtävä hallitusti siten, että yritysten toimintaympäristö Suomessa säilyy globaalisti kilpailukykyisenä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on lisättävä Suomessa pitkäjänteisesti ja suunnattava vähäpäästöisiä ja resurssitehokkaita ratkaisuja tukevaan suuntaan. Suomen on aktiivisesti panostettava puhtaan teknologian ratkaisujen ja tuotteiden vientiin ja tarjottava kannusteita puhtaan energiantuotannon ja teollisuuden pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä muihin, myös pk-yrityksille soveltuviin kannusteisiin.
- Suotuisa investointiympäristö: Teknologioiden ja digitalisaation kehittyessä kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen vauhdittuu entisestään. Suomessa on varmistettava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö uuden teknologian investoinneille. Samalla Suomen on vaikutettava aktiivisesti siihen, että EU:n valtiontukisääntelyn joustavoittaminen ei johda haitalliseen maiden väliseen tukikilpailuun. Teknologiateollisuus pitää tärkeänä, että hankkeiden lupamenettelyitä sujuvoitetaan siten, että hankkeiden lupavarmuus ja lupaprosessin nopeus paranevat.
- Riittävä ja kilpailukykyinen energia: Kehitettäessä teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmien sähköistymistä ja vähähiilistymistä, tulee edesauttaa uusien energiainvestointien toteutumista, jotta saatavilla on riittävästi puhdasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin huomioiden myös energian toimitus- ja huoltovarmuus. Näin pystymme kilpailemaan uuden teknologian ratkaisuista ja teollisuuden investoinneista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Yhteiskunnan sähköistyessä Suomen ja EU:n energiaomavaraisuutta tulee nostaa, jotta markkinat toimivat vakaasti myös kriisitilanteissa. Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeistä on energiajärjestelmän toimivuus ja riittävä kotimaisuusaste.
- Toimivat sähkömarkkinat: EU:n sähkömarkkinasääntelyä uudistettaessa tulee varmistaa energiasisämarkkinoiden toimivuus sekä parantaa sähkön kriisitilanteiden hallintaa. EU:n tulee varmistaa, että eri maiden kansalliset ratkaisut ovat yhteensopivia sekä parantavat markkinan toimivuutta ja lisäävät päästöttömän energian tuotantoa koko Euroopassa. Sähkömarkkinoiden uudistamisen yhteydessä tulee varmistua, että markkinoilla säilyvät kannusteet investoida puhtaaseen, joustavaan ja älykkääseen energiajärjestelmään sekä infrastruktuuriin, mikä auttaa pitämään huolta energiakustannusten kohtuullisuudesta ja vakaudesta niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Tulevaisuuden sähköntuotannon haasteena on sääriippumattoman uusiutuvan tuotannon ylläpito ja kehittäminen vastaamaan kasvavaa uuden teknologian ja uudistuvan teollisuuden sähkönkulutuksen kasvua. Tähän haasteen ratkaisuun pitää löytää uusia teknologisia ja markkinamalleja niin Suomessa kuin myös EU-tasolla.
- Energiatehokkuus: EU:n tavoitteena on energiatehokas Eurooppa. EU:n sitova energiatehokkuustavoite vuodelle 2030 tulee kiristymään, joka tarkoittaa Suomen osalta energian loppukäytön vähentämistä nykyisestä noin 290 terawattitunnista noin 15 prosentilla. Suomen tulee edistää energiatehokkuuden lisäämistä, vaikka vähäpäästöisen sähkön kulutus kokonaisuudessaan kasvaa luovuttaessa fossiilienergian käytöstä. Suomessa tulee edistää energian tehokasta käyttöä kasvattamalla energiatehokkuussopimusten määrää Suomessa. Suomen tulee edistää energiatehokkuutta erityisesti sähkön ja lämmön kulutusjousto- ja varastointiratkaisujen osalta.
- Edistetään uuden teknologian hyödyntämistä ja teknologian kehittymistä uusilla puhtaan energian liiketoiminta-alueilla: Voimakkaasti lisääntyvä puhtaan sähkön tuotanto mahdollistaa ja edellyttää energiajärjestelmien kehittämistä tulevina vuosina. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaalla sähköllä mahdollistuu teollisuudessa ja liikenteessä parantaen Suomen kilpailukykyä. Kehitys edellyttää sähköjärjestelmän joustavuuden kehittämistä ja mahdollistaa uusien liiketoimintamallien ja palvelujen, kuten vedyntuotannon, älykkään energiajärjestelmien ohjausta, hiilidioksidin talteenottoa, erilaisten varastointiratkaisujen kasvua sekä modulaaristen pienydinreaktoreiden edistämistä. Suomen energiajärjestelmän vahvuus on kuitenkin monipuolinen energiantuotantorakenne, joka tulee säilyttää. Samalla tulee varmistaa, että suomalaisia teknologiatoimittajia kohdellaan tasavertaisesti.
- Ilmastokädenjälki: Suomen tulee edistää yhdessä elinkeinoelämän kanssa ilmastokädenjäljen laskentamallin luomista. Tehtävänä on kartoittaa ilmastokädenjäljen potentiaali sekä asettaa suomalaisen viennin ilmastokädenjäljen kasvulle tavoitteet, joita seurataan hiilijalanjäljen rinnalla. Tavoitteena on saada kädenjälkimalli EU-lainsäädäntöön.
- Vähähiilisyystiekarttojen päivitys: Toimialojen vähähiilitiekartat päivitetään vastaamaan EU:n uusia ilmastotoimenpiteitä kansallinen huoltovarmuusnäkökulma huomioiden. Vähähiilisyystiekarttojen päivityksen lisäksi toimialakohtaisia vähähiilitiekarttoja täydennetään laatimalla arviot toimialojen arvoketjuista ja hankinnoista aiheutuvista päästöistä.
