Investoidaan ihmisiin ja älykkäisiin ratkaisuihin – Vahvistetaan hyvinvointialueita teknologian avulla
Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut suomalainen ylpeydenaihe, jonka yksi tärkeimmistä tuloksista on eliniänodotteen nousu. Lapset ja äidit selviävät hengissä synnytyksistä ja lapset lapsuusvuosista. Monet vakavat sairaudet on voitettu rokotteilla. Antibiootit purevat infektioihin, ja kroonisiin sairauksiin on löytynyt apua. Valtaosa syöpäänkin sairastuneista paranee.
Jossakin kohdin suljimme silmät muutokselta. Lapsia ei enää synny riittävästi. Työväki vanhenee ja loppuu kohta kesken. Ikääntyneiden määrä kasvaa, mikä lisää palvelujen tarvetta. Viimeistään nyt on hyvä ymmärtää, että nykyinen ei ole kestävä polku tulevaisuuteen.
Tehdään siis uhkasta mahdollisuus, lopetetaan puhe kulusta ja ryhdytään puhumaan investoinneista. Investoimalla ihmisiin ylläpidetään ja parannetaan työ- ja toimintakykyä panostamalla hoidon lisäksi ennakointiin ja kuntoutukseen. Aktivoidaan kaikenikäisiä myös liikkumaan ja huolehtimaan muistakin terveistä elintavoista. Tähän kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa panostaa yhdessä.
Hyötyjä digitalisaatiosta ja teknologiasta
Rahasta on aina ollut pulaa, eikä sitä koskaan tule olemaan riittävästi. Digitalisaatio on jo nyt tuonut monia toimintaa tehostavia digiratkaisuja kuten potilaskertomuksia, oirearvioita, etäpalveluja, kirjaamistyökaluja, asiakkaan/potilaan puhelinsovelluksia, työvuorosuunnittelua ja sähköistä ajanvarausta. Tekoälyn hyödyntäminen lisää mahdollisuuksia, kun kaikki kertyvä data hyödynnetään entistä parempina ratkaisuina ja myös tiedolla johtamisen työkaluna.
Liikkuvat palveluyksiköt voivat korvata pienten paikkakuntien sote-keskukset. Ne voivat sisältää ammattilaisten lisäksi mahdollisuuksia rokotuksiin, näytteenottoon tai pikatestaukseen. Ne voivat myös kulkea usean kunnan alueella kuten kirjastoautot. Voisiko kirjastoautoihin lisätä sote-palvelupisteen?
Käyttämällä teknologiaa oikein vapautuu aikaa potilastyöhön
Väestön ikääntyminen lisää palveluntarvetta hyvinvointialueilla eikä ammattilaisia saada mitenkään vastaamaan tarvetta. Onkin oleellista pohtia, mihin ammattilaisia tarvitaan. Sen jälkeen tulee varmistaa, että hoitajia riittää niihin tehtäviin, joita ei voi korvata teknologialla. Tämä on johtajuuskysymys siinä missä teknologian käyttöönottokin.
Teknologiasta saadaan hyöty, kun se otetaan kunnolla käyttöön. Tärkeää on myös muuttaa työtavat ja prosessit tukemaan haluttua tavoitetta. Esimerkiksi hoitajilla kuluu kohtuuttomasti aikaa kirjaamiseen, jota voidaan jo nyt tehdä tekoälyn avulla. Näin vapautuva aika saadaan potilastyöhön.
Kotihoidolle teknologiasta on paljon hyötyä. Lääkeannostelulaite varmistaa, että lääkkeet otetaan oikeaan aikaan. Laite korvaa sellaisen hoitajakäynnin, joka on kestänyt vain lääkkeenannon ajan. Siten se vähentää hoitajien tarvetta aamuisin, ja vuorossa oleva hoitaja ehtii tehdä useamman käynnin sellaisten asiakkaiden luona, joille lääkeannostelu ei sovi.
Kotihoidossa ja hoivassa voidaan hyödyntää myös rannekkeita ja liiketunnistimia. Ne kertovat potilaan voivan hyvin – myös öisin. Ilman tällaisia apuvälineitä nukkuvaa saatetaan käydä katsomassa useamman kerran yössä. Pahimmillaan herkkäuninen herää, nousee pystyyn ja kaatuu. Apuvälineillä voidaan samalla seurata ja ennakoida potilaan toimintakyvyn muutoksia.
Myös vapaaehtoistyölle on oma roolinsa ammattilaisten työn täydentämisessä. Ihmistä tarvitaan kädestä pitämiseen ja seurusteluun. Kotihoidossa ja hoivassa tällä on erityisen suurta merkitystä. Tämä antaa myös vapaaehtoiselle työlle merkityksellistä tekemistä ja lisää vanhusten hyvinvointia sosiaalisten suhteiden säilyessä.
Yritysten menetyksestä hyötyy koko Suomi
Terveysteknologiayritysten tehtävänä on tuottaa ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Uusia ratkaisuja kehitettäessä erittäin tärkeää on yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Niin potilaiden, asiakkaiden kuin ammattilaisten tarpeet ja kokemukset tulee hyödyntää.
Kun terveysalan yritykset palveluita tuottaessaan menestyvät ja kasvavat, ne synnyttävät uusia työpaikkoja. Lisäksi ne hyödyttävät sijaintikuntiaan tehdessään investointeja tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä uusiin tuotanto- tai tutkimusyksiköihin. Suomen markkinoilta saadut referenssit puolestaan edistävät vientiä ja luovat siten kasvua kansantalouteen. Hyvä toimintaympäristö houkuttelee myös kansainvälisiä toimijoita ja sijoituksia eri puolille Suomea.
Mitä hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjät voivat siis tehdä lisätäkseen hyvinvointia ja kasvua omissa kunnissaan? Täältä löydät hyödyllisiä vinkkejä!
Lisätietoja
