Komission esitys päästöjen vähentämisestä tukee Suomen teollisuuden vihreää murrosta
Euroopan komissio esittää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Komissio julkaisi tiistaina 6. helmikuuta tiedonannon vuoden 2040 ilmastotavoitteista.
Jotta ilmastonmuutosta pystytään ehkäisemään ja saavuttamaan hiilineutraalius EU:ssa ennen vuotta 2050, on Euroopan ilmastolain mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Laissa ei aiemmin ole asetettu erikseen tavoitteita vuodelle 2040.
Joulukuussa 2023 Dubaissa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa tehtiin päästöjen kehityksestä maailmanlaajuinen tilannekatsaus. Tilannekatsauksen pohjalta komissio julkaisi odotetun tiedonannon EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, joka on tarkoitus sisällyttää EU:n ilmastolakiin välitavoitteeksi. Tiedonannon tavoitteena on ohjata jäsenmaita päivittämään sitoumuksensa päästövähennystavoitteista siten, että maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata 1,5 asteeseen.
Tuore tiedonanto ei ainoastaan heijastele komission vahvaa sitoutumista ilmastotoimiin, vaan sillä on myös potentiaalia muokata Euroopan talouden suuntaa. Suomen teollisuudelle ja puhtaille investoinneille sekä energiatehokkaille ratkaisuille tämä voi parhaimmillaan tarjota erinomaisia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.
Varsinaiset neuvottelut tiedonannosta käyvät uusi tuleva komissio, neuvosto ja parlamentti. Myös lainsäädäntöesityksiä on odotettavissa komissiolta viimeistään kesällä 2024.
Tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä 90 prosentilla on kunnianhimoinen mutta tarpeellinen, kun Eurooppa pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Esitetty tavoite vaatii hiilidioksidipäästöjen voimakasta vähentämistä kaikilla sektoreilla. Päästövähennyksille asetetut tiukat tavoitteet ovat kuitenkin välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
Uusi ilmastotavoite vaikuttaa teollisuudessa monilla eri tavoin:
- Teollisuuden on saavutettava lähes nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.
- Hiilensidontateknologioiden käyttö yleistyy teollisuudessa.
- Teolliset prosessit sähköistyvät, mikä lisää puhtaan, toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön tarvetta.
- Vedyn tuotanto ja käyttö lisääntyy merkittävästi.
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja -panostusten tarve kasvaa.
- Teollisten investointien tarve ja potentiaali kasvavat huomattavasti.
- Tarve säilyttää Euroopan teollisuuden kilpailukyky korostuu globaalissa kilpailussa.
Kiristyvät hiilidioksidipäästötavoitteet voivat tuottaa teollisuudelle haasteita, erityisesti sellaisille aloille, joilla päästöjen vähentäminen on teknisesti monimutkaista. Tämä voi aiheuttaa lyhyellä aikavälillä taloudellisia paineita, mutta samalla se avaa mahdollisuuden innovaatioille ja uusille liiketoiminta-alueille.
Kiristyvistä hiilidioksidipäästötavoitteista huolimatta on tärkeää löytää tasapaino kestävyyden ja kilpailukyvyn välillä. Tehokkaat tukitoimet kuten investointituet sekä tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitus voivat auttaa teollisuutta sopeutumaan uusiin vaatimuksiin varmistaen samalla puhtaiden investointien kasvun.
Tulevaisuudessa on ensisijaisen tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Komission tiedonanto antaa suunnan, mutta sen toteutuminen riippuu pitkälti kansallisista toimenpiteistä.
”Suomen houkuttelevuutta investointi- ja liiketoimintaympäristönä tulee parantaa tavoitteellisesti, jotta saamme rakennettua maallemme uusia mahdollisuuksia luoda työtä, vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia.”
Pitkäjänteinen energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikka ovatkin tärkeimpiä työkaluja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi sekä yritysten kestävän liiketoiminnan ja puhtaan teknologian investointien vauhdittamiseksi. Suomen kädenjälki voi globaalissa ilmastopolitiikassa on huomattavasti maamme kokoa suurempi.
Teknologiateollisuus päivittää vähähiilisyystiekarttaansa kevään 2024 aikana. Työssä huomioidaan myös komission tiedonannon 2040 ilmastotavoitteet. Kiristyvät tavoitteet kirittävät investointisuunnitelmien toteuttamista sekä kannustavat kehittämään uusia ratkaisuja sekä päästöjen vähentämiseen että hiiliensidontaan.
Vähähiilisyystiekarttatyössä tullaan ensi kertaa arvioimaan myös kaikista arvoketjuista ja hankinnoista aiheutuvat päästöt, kuten raaka-aineiden hankintojen ja kuljetusten sekä valmistettujen tuotteiden käytön aikaiset päästöt. Tulemme kiinnittämään työssä erityistä huomiota digitalisaation ja tekoälyn luomiin uusiin mahdollisuuksiin päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteenamme on tarjota uutta tietoa teollisuuden tarpeista mineraalisten raaka-aineiden ja vedyn käytölle sekä hiilensidonnan ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista.
Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartta kuvastaa alan sitoutumista kestävään kehitykseen ja ilmastotoimenpiteisiin. Samalla se tarjoaa vision tulevaisuuden vähähiilisestä teknologiasektorista. Näemme, että suomalaisten yritysten teknologioilla ja palveluilla on merkittävä myönteinen kädenjälkivaikutus niiden käytön aikana. Tämä yhdistettynä puhtaiden ratkaisujen globaalisti kasvavaan markkinakysyntään luo Suomelle merkittävän vientipotentiaalin.
