Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen takaisin kansalliselle ennätystasolle! – Ja tässä keinot, olkaa hyvä
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi lokakuussa lausuntokierrokselle luonnoksen LUMA-strategiaksi. LUMA tarkoittaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Luonnos oli vielä kovin puutteellinen: siitä puuttuivat nykytilan ja tavoitetilojen kuvaukset sekä toimenpiteet tyystin.
Teknologiateollisuus ry vaati tuolloin lausunnossaan LUMA-strategiaan lisää kunnianhimotasoa ja muistutti, että teknologianeuvottelukunta oli aiemmin tänä vuonna määritellyt raportissaan laajapohjaisesti tavoitteet kansalliselle LUMA-strategialle. Koulutuspoliittisessa selonteossa matematiikan osaamisen lasku huomioitiin laajasti, mutta keinot sen ratkaisemiseksi olivat vähäiset.
Tänä syksynä kansalliseen valmisteluun on lähtenyt Digikompassi, jossa asetetaan korkeita tavoitteita ICT-osaajien lisäämiseksi. Juuri päivitetyn tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan (TKI) tiekartan mukaan LUMA-strategialle laaditaan toimeenpanosuunnitelma keväällä 2022. LUMA-strategian tavoitteiden tarkentamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui työelämän edustajia tällä viikolla pyöreän pöydän keskusteluun.
Teknologianeuvottelukunta esitti raportissaan 1.6.2021 pitkäjänteisen kansallisen LUMA-STEAM-strategian luomista (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics), joka varmistaisi osaajat ja edellytykset innovaatioiden tuottamiseksi ja teknologian laajamittaiseen hyödyntämiseen. Toimenpide-ehdotuksessa nostettiin opettajien osaamisen vahvistamista, STEAM-alojen nostamista opinto-ohjauksen painopisteeksi, ICT-osaamisen lisäämistä, opetuksen pedagogista uudistamista ja monialaisuuden vahvistamista.
Teknologianeuvottelukunnan raportin ansioksi täytyy lukea sen kunnianhimotaso ja mittaristo tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdellä ratkaisulla suomalaisen LUMA-osaamisen tasoa ei nosteta: tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Matemaattisen osaamisen trendi on ollut laskeva esimerkiksi PISA-tutkimuksessa vuodesta 2006 lähtien. Vuoden 2018 pistemäärä tarkoitti lähes kokonaisen kouluvuoden verran heikompaa osaamista kuin vuoden 2006 pistemäärä.
”Olisiko realistista, että asettaisimme kansalliseksi tavoitteeksemme vähintäänkin palata vuoden 2006 tasoomme seuraavien kolmen mittauskerran aikana?”
Leena Pöntynen
Millaisia skaalautuvia ja vaikuttavia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi voitaisiin tehdä? Voisivatko LUMA-strategialle ensi keväänä laadittavan toimeenpanosuunnitelman tavoitteet olla esimerkiksi seuraavia:
Varhaiskasvatus ja esiopetus:
- Lisätään äitiyspakkaukseen kirjanen, joka opettaa tulevia vanhempia havaitsemaan maailmaa lapsen kanssa matemaattisin silmin.
- Jatketaan 2-vuotisen esiopetuksen kokeiluja ja tehdään vahva LUMA-osaamisen esiopetussuunnitelma sekä varhaiskasvatuksen opettajien täydennyskoulutussuunnitelma osaamisen vahvistamiseksi.
Perusopetus:
- Lisätään opettajankoulutusyksiköihin mm. Oulun yliopiston mallin mukaiset STEAM-perus- ja aineopinnot. Kokeillaan paikallisesti malleja, joissa opettaja palkitaan sivuaineen suorittamisesta, ja selvitetään voidaanko STEAM-aineopinnot suorittaneisiin luokanopettajiin suhtautua kuten muihinkin opetettavien aineiden kaksoiskelpoisiin.
- Jatketaan tutkimukseen perustuvien täydennyskoulutusohjelmien, kuten Joustavaan matematiikkaan, rahoituksia.
- Tarkastellaan kriittisesti perusopetuksen opetussuunnitelmien sisältöjä ja karsitaan ainesta, jotta perusasiat osataan hyvin.
- Tehdään puolueeton arvio käytössä olevista matematiikan oppimateriaaleista suhteessa opetussuunnitelman perusteiden tavoitteisiin.
- Kohdennetaan hankerahoitus opetusryhmien pienentämiseen erityisesti matematiikassa. Tämä mahdollistaisi pienempien opetusryhmien lisäksi monenlaisen ryhmänmuodostamisen.
- Lisätään tuntijakoon lisätunti opinto-ohjaukseen ja painotetaan sen sisällössä työelämän osaajatarpeita ja LUMA-alojen mahdollisuuksia, diversiteetti huomioiden.
- Lisätään tuntijakoon aikaa monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Sisältöjä nykyisessä opetussuunnitelmassa riittää, otetaan oppimiskokonaisuuksiin työtavoiksi tiede-, teknologia- ja taidekasvatuksen työtavat.
- Selvitetään tietotekniikka-oppiaineen tarve tieto- ja viestintäteknologisen laaja-alaisen osaamisen rinnalla.
- Palataan käsityön opetuksessa malliin, jossa oppilas valitsee teknisen tai tekstiilityön painotuksen 5.luokalta eteenpäin. Vahvistetaan teknologiakasvatuksen otetta molemmissa käsityön muodoissa.
Toinen aste:
- Kokeillaan toisella asteella matematiikan opetuksessa opiskelijan oikeutta tukiopetukseen heti tuen tarpeen ilmetessä, peruskoulun tapaan. Pelkkä mahdollisuus erityisopetukseen ei riitä, kun aineen substanssi menee liian haastavaksi erityisopettajille.
- Selvitetään, onko lisääntynyt matematiikan kirjoittaminen johtanut osaamistason nousuun.
- Huomioidaan, että kestävän kehityksen vaatimat osaamistavoitteet sisältyvät jokaiseen tekniikan ammatilliseen tutkintoon.
Tiedekasvatus
- Varmistetaan LUMA-keskusten pitkäjänteinen rahoitus.
Jatkuva oppiminen
- Rakennetaan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta vahvasti ohjelmalliseksi, kokoamalla digivihreän osaamisen teemoista pitkäjänteisiä ohjelmia yritysten tarpeet huomioiden.
- Lisätään aikuisten mahdollisuuksia opiskella yleissivistävän koulutuksen LUMA-sisältöjä. Tämä mahdollistaa alan vaihtamisen tai opintojen jatkamisen työuran aikana.
Keinot ovat monet, ja monenlaisia on toimienkin oltava. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee linjata TKI-tiekartan ohjauksen mukaisesti napakat, tavoitteelliset toimenpiteet kansalliseen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelmaan. Näin päästään selkeästi mitattavaan, riittävän kunnianhimoiseen tavoitteeseen.
