Miksi Teknologiateollisuus on valmis hyväksymään aiempaa suuremman EU-budjetin?
Esitys EU:n budjetiksi vastaa Suomen ja Teknologiateollisuuden tavoitteita, mutta keskustelu on keskittynyt liikaa budjetin kokoon. Euroopan haasteet ja EU:n suunta muuttuvat vain tekemällä rohkeita uudistuksia, eivät hienosäätämällä. Jos haluamme kehittää Euroopan puolustusta ja kysyntää sisämarkkinoilla, Suomen tulisi keskittyä budjetin koon sijaan siihen, että rahan jakamisen kriteerit ovat kilpailulliset, Jussi Mäkinen ja Petteri Rautaporras kirjoittavat.
Euroopan komissio antoi heinäkuussa budjettiesityksensä, joka kattaa vuodet 2028–2034 ja on kooltaan merkittävästikin nykyistä rahoituskehystä suurempi. Euroopalla onkin käsissään erilaisten kriisien ja kuilujen keskittymä.
Sota Ukrainassa on keskeinen muistutus tarpeesta investoida merkittävästi enemmän Euroopan turvallisuuteen ja varautumiseen. Samaan aikaan Euroopan maissa ei investoida riittävästi innovaatioihin, uusiin teknologioihin ja toimintojen kehittämiseen. Puhutaan innovaatiokuilusta.
Puhtaan siirtymän kääntäminen vahvaksi taloudelliseksi agendaksi on tämän komission poliittisia kulmakiviä.
Globaalissa taloudessa Euroopan ja nopeammin kehittyvien USA:n ja Kiinan välille on repeytynyt Italian entisen pääministerin, Euroopan keskuspankin entisen johtajan Mario Draghin raportissaan osoittama kilpailukykykuilu.
Komission esitys rahoituskehykseksi on yllättävänkin kunnianhimoinen yritys vastata Euroopan haasteisiin. Komissio esittää EU:n kilpailukykyrahastoon 200–300 miljardin euron lisäpanostusta puolustukseen ja resilienssiin, innovaatioihin, digitalisaatioon sekä sisämarkkinoihin, maatalouteen ja koheesioon taas 10–15 prosenttia aiempaa vähemmän.
Budjettiesitys on vahvasti uudistava, ja uudistukset vastaavat Suomen peräänkuuluttamia painotuksia. Silti poliittisessa keskustelussa päällimmäiseksi on nostettu huoli kehyksen koosta ja Suomen nettomaksuasemasta.
Panostukset lisäävät suomalaisten vientiyritysten kysyntää suurimmalla vientimarkkinalla
Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala ja viennistä hieman yli puolet menee EU:n sisämarkkinoille. Siksi toimialalle on luontevaa kannattaa lisäpanostuksia, jotka lisäävät suomalaisten vientiyritysten kysyntää suurimmalla vientimarkkinalla. Suomen tulisikin keskittää vaikuttamisen kärkensä siihen, että lisäpanostusten jakokriteereiksi vahvistuu kilpailullisuus ja vaikuttavuus.
Teknologiateollisuus on valmis kannattamaan EU:n budjetin kohtuullista kasvattamista, mutta uudistuneen budjetin tulee vastata nykyistä paremmin kilpailukyvyn parantamiseen.
Keskustelu päivitettävä agraariajasta globaalin teknologiakilpailun aikaan
Lisääntyneet varat tulisi käyttää esimerkiksi turvallisuuden ja kriittisten teknologioiden sekä puhtaiden ratkaisujen kysynnän vahvistamiseen ja innovaatioihin – reilusti kilpaillen. Suomen EU-keskustelun kellotaajuus on päivitettävä agraariajasta globaalin teknologiakilpailun aikaan. Nettomaksuosuus ei ole toimivin mittatikku vientivetoiselle, teknologiavetoiselle vientitaloudelle. Kasvava kysyntä ja mahdollisuus kehittää yritysten välistä innovaatiotoimintaa ovat tarina, joka on tuonut Suomeen EU-jäsenyyden aikana merkittävää taloudellista kasvua ja hyvinvointia.
Brysselissä on kuunneltu Suomen toiveita. Nyt olisi oikea aika asettaa vaikuttamisen kärjet siten, että hoidetaan lupaavan esityksen yksityiskohdat maaliin ja hyödynnetään meille tarjottu kasvun mahdollisuus. Ajatellen Suomen suhteellista kilpailuetua rohkea rahoituskehys on ehkä jopa paras esitys, mitä voimme tällä komission kaudella Brysselistä odottaa.
Lisätietoja:
Mäkinen Jussi
Päällikkö, EU ja yhteiskuntasuhteet – Yhteiskuntasuhteet Teknologiateollisuus ry