Onko EU:n 90 prosentin päästövähennystavoite taloudellisesti perusteltu? – Vastaamme myytteihin
Euroopan unionin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä on herättänyt huolia sen taloudellisista vaikutuksista ja toteutettavuudesta. Suomen suurimman vientialan näkökulmasta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät ole uhka. Päinvastoin: kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vauhdittavat investointeja, kasvattavat vientipotentiaalia sekä vahvistavat yritysten ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta.
Euroopan komission ehdotuksen mukaan EU:n tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Ehdotettu tavoite perustuu tieteellisiin laskelmiin, ja sen saavuttaminen luo pohjan kestävälle talouskasvulle.
Teknologiateollisuus muodostaa yli puolet Suomen kokonaisviennistä, joten alan yritykset ovat keskeisessä asemassa tulevaa menestystä rakennettaessa. Toimiala vastaa jopa 65 prosentista yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Teknologiateollisuuden vahva näkemys on, että vain kunnianhimoinen ja johdonmukainen energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikka voi auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastoneutraaliuden sekä vauhdittaa kestävää liiketoimintaa ja puhtaan teknologian investointeja.
Oikaisemme ja kumoamme yleisiä harhaluuloja EU:n ilmastotavoitteista.
Kannattaako EU:lle asettaa näin kunnianhimoinen tavoite? Eikö maltillisempi riittäisi?
– Tavoite ei ole sattumanvarainen poliittinen valinta. Se perustuu Euroopan ilmastoneuvoston laatimiin globaaleihin, tieteellisiin skenaarioihin siitä, mitä päästövähennyksiä tarvitaan, jotta ihmisille ja ympäristölle vaarallinen ilmastonmuutos voidaan välttää. Kunnianhimoiset aikataulut pakottavat EU:n uudistumaan nopeammin, investoimaan aikaisemmin ja varmistamaan, että teknologiset läpimurrot muuttuvat nopeasti kaupallisiksi ratkaisuiksi. Kunnianhimoinen tavoite ja sen aikaansaama, nopeasti uudistuva teollisuus on koko EU:lle kilpailuvaltti globaaleilla markkinoilla.
– Pelkästään Suomen teknologiateollisuus on saavuttanut vielä 2020-luvullakin merkittäviä päästövähennyksiä, toimintaympäristön suurista muutoksista huolimatta. Teknologiateollisuus ry:n Vähähiilisyystiekartta vuodelta 2024 osoittaa, että toimiala on pystynyt pienentämään omia päästöjään vielä seitsemän prosenttia lisää neljässä vuodessa, ja fossiilisten polttoaineiden käyttö laski viidessä vuodessa 11 prosenttia ja ostoenergian päästöt jopa 45 prosenttia. Samaan aikaan alan liikevaihto kasvoi 43 prosenttia – ilman fossiilisten polttoaineiden lisäämistä. Tämä osoittaa, että päästövähennykset ja talouskasvu voivat kulkea käsi kädessä.
Eivätkö näin mittavat ilmastoinvestoinnit ole raskas taakka EU:n taloudelle – eivätkö yritykset kärsi, energiakustannukset nouse ja kilpailukyky heikkene?
– Kun tarkastellaan kokonaiskuvaa, ilmastoinvestoinnit eivät ole kustannuksia vaan sijoituksia – paitsi ilmaston myös talouden kannalta. Ne synnyttävät uusia tuotteita, palveluita, tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä vähentävät talouden haavoittuvuutta. Jo se, että Suomen suurin vientiala on vähentänyt fossiilisten käyttöä ja silti kasvattanut liikevaihtoaan, osoittaa vähähiilisen kasvun mahdollisuudet.
– Puhtaiden teknologioiden markkina- ja vientipotentiaali on huomattava. Kun päästövähennyksiä tavoitellaan maailmanlaajuisesti, kasvaa kysyntä tehokkaille, kiertotaloutta tukeville ja kestäville ratkaisuille. Suomen teknologiateollisuuden yritysten kokonaispäästöt arvoketjuineen ovat 29 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta niiden globaalien päästövähennysten potentiaali on raportin mukaan 75 miljoonaa hiilidioksiditonnia – yli kaksinkertainen omaan jalanjälkeen verrattuna.
– Merkitystä on myös sillä, että talous, joka on vähemmän riippuvainen fossiilisista raaka-aineista, kestää paremmin hintavaihteluita ja toimitusketjujen häiriöitä. Ilmastotoimet eivät siis ole vain hyvää liiketoimintaa – ne ovat myös vakuutus tulevaisuuden riskejä vastaan.
Eikö 90 prosentin tavoite ole kuitenkin enemmän ideologiaa kuin tiedettä?
– Ei ole. 90 prosentin päästövähennystavoite on täysin linjassa kansainvälisen tiedeyhteisön skenaarioiden kanssa ja perustuu fysiikkaan ja matematiikkaan – ilmasto-, talous- ja energiajärjestelmien yhdistettyyn mallinnukseen. Politiikka voi määrittää aikataulun ja keinot, mutta se ei voi muuttaa fysiikkaa.
– Suomen Teknologiateollisuuden vähähiilisyystiekartta sisältää scope 1-, 2- ja 3-laskelmat sekä erilaisia skenaariopolkuja päästövähennyksille. Yhden skenaarion mukaan toimialan scope 1–2-päästöt voivat laskea 2,4 miljoonaan CO₂-ekvivalenttitonniin vuoteen 2050 mennessä, mikä vastaa 69 prosentin vähennystä vuoteen 2017 verrattuna. Tavoite perustuu siis tieteelliseen näyttöön ja realistisiin teknologisiin ratkaisuihin – ei ideologiaan.
Miten yritykset voivat käytännössä muuttaa päästövähennykset ja kunnianhimoiset tavoitteet liiketoimintamahdollisuuksiksi?
– Yrityksillä on useita käytännön keinoja hyödyntää siirtymää:
- Puhtaiden teknologioiden kehittäminen ja vienti: Energiatehokkuuden, kiertotalousratkaisujen ja vähäpäästöisten valmistusteknologioiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti.
- Prosessien sähköistäminen ja digitalisointi: Tekoälyn ja datan avulla voidaan optimoida energia- ja materiaalivirtoja, vähentää hukkalämpöä ja parantaa tehokkuutta. Monet suomalaiset teknologiayritykset hyödyntävät jo automaatiota ja tekoälyä tuotannon päästöjen vähentämisessä. Suomalaiset yritykset ovat jo saaneet tunnustusta saavuttamistaan päästövähennyksistä ja mitattavista tuloksistaan.
- Kiertotalouden liiketoimintamallit: Tuotteiden elinkaaren pidentäminen, materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä kunnossapitopalvelut luovat uusia palvelupohjaisia liiketoimintamalleja. Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelman mukaan 77 prosenttia jäsenyrityksistä on jo ottanut tai on ottamassa kiertotalouden periaatteet osaksi strategiaansa, ja 57 prosenttia pitää kiertotaloutta merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena. Euroopan kiertotalouspotentiaalin arvioidaan olevan jopa 1 800 miljardia euroa lähivuosikymmeninä.
- Kilpailuetua tavoitteista ja avoimuudesta: Sijoittajat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit arvostavat yhä enemmän läpinäkyvää ja vähähiilistä toimintaa. Se on pian yhä useammin edellytys markkinoille pääsylle.
Millaisia politiikkatoimia tarvitaan EU:ssa sekä kansallisella tasolla ilmastotavoitteen saavuttamiseksi?
Helmikuussa 2025 julkaistu Clean Industrial Deal -tiedonanto on EU:n suunnitelma ilmastotoimille. Teknologiateollisuuden mielestä EU:n tulisi keskittyä luomaan teknologianeutraaleja markkinamekanismeja, joiden avulla edelläkävijäyritykset voivat tuottaa ratkaisuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. EU ei voi säännellä tietään teolliseksi edelläkävijäksi, vaan edelläkävijyys saavutetaan vauhdittamalla kilpailua ja luomalla parhaille ratkaisuille globaalia markkinakysyntää.
Sähköistäminen: Teollisuuden sähköistäminen on yksi keskeinen keino päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti. Sähköistämistä tulee kiihdyttää hyödyntämällä parhaita saatavilla olevia teknologioita. EU:n tulee varmistaa energiasisämarkkinoiden toimivuus sekä parantaa sähkön saatavuutta kriisitilanteissa. Tarvitaan myös investointeja puhtaan energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin. EU:n tulee varmistaa, että eri maiden kansalliset energiaratkaisut ovat keskenään yhteensopivia ja että ne parantavat markkinan toimivuutta ja lisäävät päästöttömän energian tuotantoa koko Euroopassa. Sähköistämisen rinnalla on vauhditettava myös digitaalisten työkalujen käyttöönottoa.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka sekä rahoitus: Puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa ja skaalausta on nopeutettava, jotta Eurooppa onnistuu ilmastotavoitteessaan. Uuden kilpailukykyrahaston (European Competitiveness Fund) avulla voidaan tukea teollisia innovaatioita: kehittää sekä olemassa olevia ratkaisuja paremmiksi että luoda uusia innovaatioita. Ohjelmassa esitetty ”European Tech Frontrunner” -malli tulisi toimeenpanna nopeasti, sillä sen avulla voidaan edistää yritysvetoista tutkimusyhteistyötä ja teknologisesti edistyksellisiä ja vaikuttavia ratkaisuja.
Hiilikädenjälki: Puhtaan siirtymän tulee vahvistaa Euroopan kilpailukykyä tekemällä EU:sta kestävien ratkaisujen markkinajohtaja. Siksi on määriteltävä hiilikädenjälkikriteerit, joilla voidaan mitata tuotteiden ja palveluiden positiivista ilmastovaikutusta koko niiden elinkaaren aikana. EU-tasoinen ja standardoitu hiilikädenjäljen laskentamenetelmä loisi päästölaskennalle tasapuoliset pelisäännöt.
Lead Markets: EU:n tulee vauhdittaa kysyntää keskeisille ns. mahdollistaville teknologioille. Esimerkiksi vedyntuotannon sekä muiden investointipainotteisten alojen, kuten vihreän teräksen, mahdollisuudet ovat keskeisiä EU:n ilmastotavoitteen näkökulmasta. EU:n tulee toiminnallaan luoda markkinoita (lead markets), joilla lisätään parhaiden kestävien ratkaisujen kysyntää ja ohjataan näille aloille lisää investointeja.
Kiertotalous: Kiertotalouden sisämarkkinoiden luominen on yksi tämän komission kauden päätavoitteista ja komissio aikaisti tätä tavoitetta työohjelmassaan. EU:n tulee keskittyä datan hallintaan, korjaustoimien kannustimiin ja kilpailukykyisten, toissijaisten raaka-aineiden markkinoiden kehittämiseen. Kiertotaloudella vähennetään myös unionin riippuvuutta muualta tuoduista raaka-aineista. Kiertotalouspolitiikan tulee kattaa koko teollinen arvoketju ja vauhdittaa TKI-toimintaa.
Lisätietoja
Rautaporras Petteri
Johtaja, pääekonomisti – Talous ja kestävä kasvu Teknologiateollisuus ry